Maatilakokoluokan biokaasuratkaisut energiamurroksessa

Lassilantie 12, Lapua, Suomi

Hankkeen tavoitteena on vähentää maatalouteen ja liikenteeseen liittyvää ympäristökuormitusta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sekä edistää kiertotaloutta. Tätä edistetään kehittämällä pienemmän mittakaavan biokaasukonsepti ja liiketoimintamalli alueen maatilayrityksille hyödyntämällä alueen energia-alan yritysten osaamista. Hajautetun loppukäytön mallia maatiloilla selvitetään niin, että toiminta olisi kannattavaa ja maatilojen olisi mahdollista tehdä biokaasuun liittyviä investointeja myös pienemmässä mittakaavassa.

Botnia Ravinteet Kiertoon - Strateginen biokaasuklusteri biokaasun tuotannon edistämiseksi Botnia-Atlantica-alueella

Stormossvägen 56, 66 530 Kvevlax

Botnia Ravinteet Kiertoon on rajat ylittävä hanke, jonka toimijat Merenkurkun molemmin puolin tekevät yhteistyötä biokaasuklusterissa alueen haasteisiin vastaamiseksi. Hanke keskittyy haasteisiin, jotka liittyvät biokaasutuotannon sivutuotteisiin eli mädätysjäämiin. Hankkeen tavoitteena on yrittää jalostaa mädätysjäämät kaupalliseksi tuotteeksi. Hankekumppaneita ovat Stormossen Ab/Oy, ammattikorkeakoulu Novia, BioFuelRegion sekä Ruotsin maatalousyliopisto (SLU).

DUKE- Digitaalisilla kaksosilla vipuvoimaa uusiutuvalle energialle

Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi

DUKE-hankkeessa selvitetään uusiutuvan energian tuottamiseen ja käyttöön nojautuvien yritysten tarpeet ja mahdollisuudet niin sanottujen digitaalisten kaksosten hyödyntämiseksi. Digitaalinen kaksonen on todellisesta laitteesta, järjestelmästä tai muusta kohteesta tehty virtuaalinen versio. Sillä visualisoidaan havainnollisesti oikean kohteen toimintaa ja siihen liittyvää informaatiota, joka kerätään verkon kautta erilaisilla laitteisiin liitettävillä sensoreilla. Hanke edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja siihen perustuvaa liiketoimintaa Lapissa.

Hinkua Etelä-Karjalaan!

Virastokatu 2, 55100 Imatra

Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimien yhteinen Hinkua Etelä-Karjalaan! -hanke tavoittelee ilmastoystävällistä maaseutua sekä maaseudun vähäpäästöisten käytänteiden jakamista vuosina 2020-2022. Vähähiilisen arjen edistämiseksi järjestetään neuvontaa energiatehokkuudesta, kierrätyksestä, liikennöinnistä sekä hiilinieluista. Kotitalouksia kannustetaan maaseudun ilmastoedelläkävijöiksi ja heidän ratkaisujaan jaetaan malliksi muille. Erilaiset pilotit ja kokeilut mahdollistavat hyvien käytänteiden löytämisen, jotta hiilijalanjälki pienenee ja syntyy vähähiilisempää elinkeinotoimintaa.


anna-maija.wikstrom@imatra.fi

Biohiililiiketoiminnan kehittäminen Afrikan markkinoille

Visamäentie 35, Hämeenlinna

Biochar Africa on tutkimus- ja innovaatiohanke biohiililiiketoiminnan kehittämiseksi Keniassa, Namibiassa ja Sambiassa. HAMK Bio -tutkimusyksikkö toteuttaa hankkeen yhteistyössä suomalaisyritysten ja afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Alkuvaiheessa selvitetään paikallisia biohiililiiketoiminnan arvoketjuja, kartoitetaan potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä mietitään toimivia liiketoimintamalleja yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyöhön haetaan mukaan Afrikan biohiili- ja biokaasumarkkinoista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä.

AgroRES

Siltakatu 2, Joensuu

AgroRESin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä maataloudessa ja maaseutualueilla.
Hankkeessa kartoitetaan Pohjois-Karjalan maatalouden energiamuotojen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvät hyvät käytännöt sekä selvitetään merkittävimpiä esteitä uusien teknologioiden yleistymiselle ja mahdollistamiselle.

Hankkeen tuloksena tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen eduista kasvaa. Lisäksi AgroRES ylläpitää julkista vuoropuhelua aiemmin havaittujen esteiden ja haasteiden poistamiseksi.

Kiertoon!

Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa paikalliset erityispiirteet hyödyntävä uusiutuvaan energiaan perustuva bioenergian ekosysteemi ja demonstroida tätä käytännössä. Tämä paikallinen ekosysteemi hyödyntää hankealueella olevat merkittävät turkislantavarannot (ja muut maatalouslietteet) sekä hiljattain käytöstä poistuneet tai poistumassa olevat turvetuotantoalueet (entisen fossiilisen polttoaineen tuotannon sijaan) uusiutuvan energian tuotantoalueina.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli - Hiilineutraali energian ja ruoan tuotannon teollinen ekosysteemi paikallisiin raaka-aineisiin ja sivuvirtoihin tukeutuen

Jäämerentie 1, 99601 SODANKYLÄ

Hankkeessa luodaan toimintamallia uudenlaiselle kaukolämpölaitokselle. Kaukolämpölaitoksen yhteyteen mallinnetaan kiertotalouteen perustuvaa järjestelmää, jossa tuotetaan sekä energiaa että ruokaa.

Kyseessä on uudenlainen kokonaisuus, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita (kuten puuylijäämää) ja sivuvirtoja (esim. teuras- tai biojäte) sekä tuotetaan lämpöä, sähköä, ruokaa (kuten kiertovesikasvatettua kalaa ja kasvihuonetuotteita) sekä muita kiertotalouskonseptiin sopivia tuotteita.

Hanketta toteuttavat Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto sekä Luonnonvarakeskus.

MAURO - Maaseudun Uusi Rooli

Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI

Keski-Pohjanmaalla kuten koko Suomessa maaseudun tilannetta luonnehtivat osaltaan yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet. Pyrkimys pois fossiilisesta ja tuodusta energiasta luo selkeästi mahdollisuuden. Uhan muodostavat perinteisen alkutuotannon heikentynyt tilanne. Lisäksi turkistuotantoon ja energiaturpeeseen liittyvät jossain määrin epäselvät tulevaisuuskuvat. Hankkeen tavoite on määrittää maaseudun uutta, uusiutuvaan energiaan liittyvää roolia kuvaava visio ja tavoitetila sekä käynnistää siihen johtava muutosprosessi pilottina Kaustisen seudulle.

Hanke on alueellinen. Hankkeen toteutusalueena on pilottiluonteisesti Kaustisen seutukunta Keski-Pohjanmaalla, mutta tuloksien toivotaan auttavan kaikkia maaseutualueita erityisesti energia-muutokseen liittyvien mahdollisuuksien hahmottamisessa.

Teholanta

Kiljavantie 6, Rajamäki, Suomi
TEHOLANTA-hankkeen tavoitteena on siipikarjanlannan tehokas hyödyntäminen ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Hankkeessa tarkastellaan lannan mahdollisuuksia energiakäytössä, ravinteiden kohdentamista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä (BAT), taloudellista kannattavuutta sekä elinkaarisia ympäristövaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä. Uusina hyödyntämistapoina testataan polttoa tilatason laitteilla sekä biokaasutusta pilottilaitoksessa.

Smart Energy Transition

Lapaunkuja 2, Helsinki, Suomi

Smart Energy Transition –tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Käynnissä on uusien teknologioiden aiheuttama globaali energiamurros, joka vaikuttaa Suomeen väistämättä. IEA (2014) on arvioinut, että globaali energiamurros tuottaa 50 000 miljardin dollarin markkinan seuraavan 20 vuoden aikana.

Smart Energy Transition –konsortio tutkii ja selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat teknologiamurroksen nopeus, suunta ja vaikutukset?    
2. Mitä uusia liiketoimintamalleja ja -ekosysteemejä on kehittymässä?    
3. Mitä osaamistarpeita ja oppimisen mahdollisuuksia piloteista löytyy?    
4. Mitä institutionaalisia esteitä ja mahdollisuuksia murroksesta hyötymiselle on?    
5. Mitä politiikkasuosituksia murroksesta nousee?    
6. Miten parhaiten tuetaan käyttäjien, tuottajien ja politiikan vuorovaikutusta?

Edelläkävijyys energiayhteisössä

Tampereentie 10, 37500 LEMPÄÄLÄ, Lempäälä, Suomi

Tavoitteena on edistää hajautettujen energiaratkaisujen, uusiutuvan energian ja edelläkävijyysratkaisujen hyödyntämistä lähienergiaratkaisuna asumisen, viihtymisen ja palvelujen keskittymisessä.

Hankkeessa selvitetään edellytykset ja reunaehdot teollisuusalueen mittakaavassa toteutetun TEM:n energiateknologian kärkihankkeeksi valitun LEMENE-hankkeen innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä toisenlaiseen toimintaympäristöön ja mittakaavaan sekä konseptoidaan tekoälyä hyödyntävä virtuaalivoimalaitos toisiinsa linkitettyjen energiayhteisöjen energiatuotannon ja kulutuksen optimoinnissa. Tavoitteena on yhteistyön avulla selvittää tekoälyä hyödyntävä ratkaisu, jolla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä tehohuippuja tasaamalla sekä paikallisen tuotannon että valtakunnallisen sähköntuotannon osalta sekä selvittää mahdollisuus toimia sähkön tehoreservinä.

Selvityshanke tukee uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden syntyä uusiutuvia energiaratkaisuja tarjoavissa yrityksissä tuottamalla energiayhteisöjen ja virtuaalivoimalaitosten niiden kehitystyölle tarpeellisia määrittelyjä ja toteuttamisedellytyksiä. Selvityshanke toteutetaan yhteistyössä alan yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Biobisnestä Pirkanmaalle

Näsilinnankatu 48, Tampere
Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeessa vastataan Suomen biotalousstrategian tavoitteisiin Pirkanmaan maakunnan alueella.  Hankesuunnitelman toimenpiteet vähentävät päästöjä ja lisäävät biopohjaisen polttoaineen sekä päästöttömän energian käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa. Hankkeen toimenpiteet lisäävät sidosryhmien tietotasoa ja energiaklusterin yhteistyötä Pirkanmaalla.

ScenoProt

Humppilantie 14, Jokioinen

Vuonna 2030 kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Valkuaisomavaraisuutemme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin.

Kasvi-, sieni-, ja kalatuotteita syödään nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien, esim. diabeteksen ja syövän, ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun.

Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla.

Vesiruton ravinteet ja energia talteen (Elodea II)

Paavo Havaksentie 3, Oulu

Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavia käyttötapoja vedestä poistetun vesiruton hyödyntämiseksi ja
samalla parantaa vesistön hyöty- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hanke tuottaa tietoa vesiruton soveltuvuudesta lannoitus- ja
maanparannuskäyttöön sekä maatalouskoneiden hyödyntämismahdollisuudesta vesiruton korjuu- ja käsittelyketjussa.
Lisäksi saadaan tietoa vesirutolle sopivista säilöntämenetelmistä, joiden avulla nopeasti pilaantuva kasvimassa voidaan säilöä myöhempää biokaasutus- tai maanparannuskäyttöä varten. Tulosten pohjalta kehitetään yrityskonsepteja, joilla vesiruton keräämisestä ja jatkokäytöstä saadaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa.



Vähähiilistä energiatehokkuutta micro-CHP-tekniikalla (Venect)

Lotilantie 16, VALKEAKOSKI, Suomi

Hankkeessa laajennetaan ja jalostetaan energian pientuotantoon suunniteltua hybridimoduulia. Siihen integroidaan sähköntuotanto hyödyntäen polttoprosessin hukkalämpöä (CHP, combined heat and power), ORC-tekniikkaa (organic rankine cycle) ja mikroturbiinia. Toinen tavoite keskittyy hybridimoduulin polttoprosessin optimointiin ja hyötysuhteen parantamiseen.  Lisäksi tavoitteena on kehittää sähköenergian varastointimenetelmiä ja selvittää laajasti eri energian varastointiin liittyviä parhaita käytänteitä ja pyrkiä antamaan suosituksia mm. varastointiajoista ja energianvarastointikapasiteetista. Lisäksi selvitetään, onko prosessissa mahdollista polttaa vähäisissä määrin kotitalouden biojätettä.

Hanke perustuu ”Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta” (ToE) –EAKR-hankkeessa tehtyyn kehitystyöhön.

Maaseudun energiayrittäjyys

Itsenäisyydenkatu 35, Pori, Suomi

Koordinaatiohanke viestii alueellisista hankkeista ja niissä saavutetuista tuloksista sekä jakaa tietoa alan uusista teknologioista. Hanke pyrkii monipuolistamaan energiayrittäjyyttä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tukee innovaatioiden tunnistamista, kehittämistä ja käytännön toteutusta. Panostaminen uusiutuvaan energiaan ja energiayrittäjyyteen edesauttaa myös ilmastonmuutoksen hillintää.

Kohderyhmänä ovat alueelliset maaseutuhankkeet sekä pienyritykset ja mikroyritykset maaseudulla.

Hanke viestii uutiskirjeillä ja -koosteilla, Facebookissa Energiayrittäjyydestä elinvoimaa -ryhmässä sekä Twitterissä @Energiayritys.

BCDC Energia

Pentti Kaiteran katu 1, Oulu

Monitieteinen BCDC Energia -tutkimushanke
- etsii ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön
- tutkii ja kehittää moderneja palveluja sähkön kulutuksen ja pientuotannon myyntiin ja ostoon

Innovaatio:
- Energiasääennuste 24 h – Aurinko ja tuuli kilowattitunteina paikkakunnittain
bcdcenergia.fi/energiasaa 

Oulun yliopiston johtama monitieteinen tutkimushanke, jossa mukana kauppakorkeakoulu ja Centre for Wireless Communications sekä Informaatiotutkimuksen ja viestinnän -yksikkö Oulun yliopistosta, Ilmatieteen laitos ja tietojenkäsittelytieteenlaitos Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana ovat Suomen ympäristökeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lähienergialiitto ry, Hinku-Foorumi ja 15 yrityksen BCDC Advisory Board. 

Lisäteema: Sähkömarkkinat

BIO4ECO

Siltakatu 2, Joensuu

BIO4ECO - Kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja

Projektin tavoitteena on parantaa aluekehityssuunnitelmien, -ohjelmien ja strategioiden toteuttamista etenkin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman ja Euroopan alueyhteistyöohjelmien vähähiiliseen talouteen tähtäävien toimenpiteiden osalta.
Hankekumppaneiden kanssa vaihdetaan kokemuksia sidosryhmätyöskentelystä sekä biotalouden alan ongelmista ja niihin löydetyistä, politiikkainstrumenttien kautta toteutettavista ratkaisuista.

Pohjois-Karjalassa hankkeella etsitään keinoja parantaa Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista älykkään erikoistumisen valinnat huomioiden. Hankkeen kautta etsitään työvälineitä alueellisen vähähiilisyyteen tähtäävän biotalousstrategian laatimiseksi yli perinteisten sektorirajojen.

•Forest Sciences Centre of Catalonia CTFC (ES) - Pääpartneri
•Government of Catalonia – Directorate General of Natural Environment (ES)
•Bulgarian Executive Forest Agency (BG)
•Regional Council of North Karelia (FIN)
•French Federation of Forest Municipalities (FR)
•Abruzzo Region – Rural Development and Fisheries Policies Department (IT)
•Latvian Forest Owner's Association (LV)
•Ministry of Agriculture Republic of Latvia (LV)
•Regional Development Agency Centru (RO)
•Slovenia Forest Service (SI)

BioPOTTI

Microkatu 1, 70201 Kuopio
















 
 
  
 

Hankkeessa tehdään laaja taustakartoitus Pohjois-Savon alueella syntyvistä biomassoista ja niistä saatavasta biometaanipotentiaalista. Lisäksi kartoitetaan liikennebiokaasun käytön mahdollisuudet sekä kierrätyslannoitteiden valmistuksen potentiaali. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli kehittyvien tilojen lannan käytön keskitettyyn käsittelyyn ja kierrätyslannoitteiden kustannustehokkaaseen valmistamiseen sekä biometaanin tuottamiseen Pohjois-Savon alueella.







Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen

Oppilaankatu 4, 53100 Lappeenranta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Kaakkois-Suomen metsäenergia-alan toimijoiden, metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien välistä yhteistyötä. Samalla tuetaan nuoren metsän hoidon- ja ensiharvennusrästien purkamista ja vastataan lisääntyvään energiapuun tarpeeseen. Hyvällä metsänhoidolla lisätään hiilen sidontaa, edesautetaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista ja parannetaan metsätalouden kestävyyttä. 

Hankkeen toteutuksesta vastaa Suomen metsäkeskus. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat L&T Biowatti Oy, Hakevuori Oy, Vapo Oy, MHY Kaakko ja MHY Kymenlaakso.

Mikkelin seudun kuntailmasto 2050

Maaherrankatu 9-11, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena on edistää ilmastotyötä Mikkelin seudun kunnissa ja kannustaa kuntia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa Mikkelin seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, päästöjen jakautumisesta eri sektoreiden välillä ja päästöjä sitovista nieluista yhteistyössä muiden käynissä olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien tietoisuutta eri toimintojen ilmastovaikutuksista ja kannustaa kuntia ennakkoluulottomiin vähähiilisiin kokeiluihin ja demonstraatioihin tarjoamalla tietoa hyvistä vähähiilisistä käytännöistä ja kokeiluista ja kokeilujen rahoitusmahdollisuuksista. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa perustetaan Mikkeliin ilmastopolku, joka toimii ilmastokasvatuksen välineenä erityisesti koululaisille mutta myös muille kuntalaisille, sekä laaditaan Mikkelin seudun kunnille yhteistyössä viranhaltijoiden, kuntien liikelaitosten, päättäjien ja sidosryhmien kanssa ilmasto- ja energiaohjelmat, jotka luovat suuntaviivat kuntien ilmastotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että laajapohjaisella yhteistyöllä Mikkelin seudun kunnille laadittavat ilmasto-ohjelmat toimivat pilottina maakunnalliselle ilmastotyölle.

Biotalouden uudet tuulet – BUT

Pääskysentie 1, Kotka

Kymenlaakso tavoittelee hiilineutraalisuutta. BUT-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja saada alueellinen yhteistoiminta ja osaaminen riittävälle tasolle, jotta pystytään kehitystyöhön, jolla on merkittävää vaikuttavuutta.

Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa on vähäpäästöisyyttä tukevien lämmitysratkaisujen edistäminen.
Vähäpäästöisyyden esille tuomiseksi mm. perehdytään kasvihuonekaasulaskennan mahdollisuuksiin ja tehdään selvityksiä lämmitystapamuutoksen merkityksestä pilottikohteissa.

Energiatehokkuuden edistäminen eteläsavolaisissa pk-yrityksissä - Etevät

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Hanke luo uusia käytänteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja lisää tietoisuutta uusiutuvista energiamuodoista Etelä-Savossa.

TUULI - Kestävä tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Sepänkatu 20, FIN-90100 Oulu

TUULI-hankkeen tavoitteena on edistää kestävää tuulivoimarakentamista ja siten päästötöntä sähköntuotantoa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeessa laaditaan Pohjois-Pohjanmaalle tuulivoimaa koskevat tavoitteet, kehitetään tuulivoimatuotannon sijainninohjausta sekä lisätään tuulivoimarakentamisen suunnitteluun liittyvää osallistumista ja vuorovaikutusta. Kehittämishankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tuulivoiman maakunta- ja kuntatason suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnin ja päätöksenteon tukena.

EKOTEKOja -ympäristön ja ilmaston parantamiseksi – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa Mansikan alueella

Kievarinkatu 11, Leppävirta, Suomi

Mansikka ry:n alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä innostetaan mukaan yhteisiin hiilitalkoisiin kahden vuoden aikana, edistämällä ilmastoa huomioivia elintapoja ja uudistamalla energiaratkaisuja.

Ravinnelaskuri

Tietotie 4, Jokioinen, Suomi
Ravinnelaskuri on uudenlainen työkalu alueellisten ja valtakunnallisten ravinnekiertoja edistävien toimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä vaiheessa se luodaan viranomaisten käyttöön. Laskuri yhdistää laajoja tietoaineistoja Suomessa muodostuvista biomassoista, maataloustuotannosta ja peltomaasta sekä prosessointiteknologioista. Se laskee erilaisten nykytilan ja tulevaisuuden vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttömahdollisuuksiin valitulla alueella. Ravinnelaskuri mahdollistaa valtakunnallisen ja alueellisen ravinnekiertojen suunnittelun.

BIOSYKLI- Päijät-Hämeen biokiertotalous

Mukkulankatu 19, LAHTI

Hankkeessa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, joiden pohjalta tarkastellaan niiden kannattavuutta. Uudet ratkaisut liittyvät lietteen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena ja biopohjaisten muovien kehittämiseen. Lisäksi edistetään alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa kokeillaan myös uusia biojätteenkeräystapoja ja tuotetaan asukaslähtöistä tietoa erilliskeräyksen edistämiseksi. Uusia ratkaisuja edistetään käytännön kokeilujen ja demonstraatioiden kautta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Vähähiilinen Lappi

Hallituskatu 22, Rovaniemi, Suomi
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä mukana olevien kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä energiatehokkuuden lisäämiseen, uusiutuvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hankkeessa päivitetään kuntien nykytila energiavaltaisten toimintojen osalta, tehdään suunnitelmat päästöjen pienentämiseksi ja lähdetään toteuttamaan toimenpiteitä aktiivisesti. Kunnille on tarjolla mm. valtakunnallinen kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkosto sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukset, jotka ohjaavat ja motivoivat toimintaa.

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla

Tuumalantie 17, Saarijärvi, Suomi

Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä.
 
Tutkien;
 
miten eri sähkön- ja lämmöntuotannon järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen voisi luoda mahdollisuuden taloudellisesti järkevälle tavalle tuottaa energiaa maaseutualueilla / maatiloilla,
 
miten voidaan ohjata sähkö- ja lämpökuormaa maatiloilla ja puutarhoilla sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakenne ja elinkeinotoiminnan määrä sen mahdollista,
 
uusia energiajärjestelmäratkaisuja, joilla kokonaisenergiankäyttöä maaseudulla, maatiloilla ja puutarhoilla voidaan alentaa.

Biomassa-atlas

Neulaniementie 5, Kuopio, Suomi
Biomassa-atlas kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään avoimesti kaikkien käytettäväksi. Helppokäyttöisestä palvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi investointien ja raaka-ainehankintojen suunnitteluun.

Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle

Tuumalantie 17 A, Tarvaala, Suomi

Päätavoitteena on luoda Biotalouden yrityskiihdyttämö, joka

•tuottaa ja kaupallistaa globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä
•synnyttää merkittävää biotalouteen ja vähähiilisyyteen perustuvaa yritys- ja TKI-toiminnan kasvua Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalle, Keski-Suomeen ja Suomeen
•luo perustan Biotalouskampuksen kasvulle ja edelleen kehittymiselle
•on kansainvälisesti tunnettu ja inspiroiva biotalouden huippuyritysten, tutkimusorganisaatioiden ja innovaattoreiden törmäysalusta ja kohtaamispaikka
•tarjoaa fyysisen ja digitaalisen alustan, joka mahdollistaa uudentyyppiset ja joustavat liiketoimintamallit yrityksille, jotka haluavat valmistautua ja vastata tuleviin työ- ja elinkeinoelämän muutoksiin sekä tukee T&K -organisaatioiden toimintaa
•edistää uusimman teknologian käyttöä tiedon tuotannossa, jakamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä TKI- ja liiketoiminnassa sekä kehittyvien tiedonsiirtoverkkojen monipuolisessa hyödyntämisessä.

Q Powerin tuotantolaitos ja laboratorio Qvidjassa

Kuitiantie 337, Parainen

Q Power on yli 10 vuoden tuotekehitystyössä kehittänyt patentoituja biopohjaisia teknologioita uusiutuvan energian varastointiin ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Uraauurtavilla teknologioillamme voidaan tuottaa synteettisiä polttoaineita erilaisia kemiallisia konversioreittejä pitkin.

Bioenergiasta elinvoimaa aluetalouteen

Yliopistonkatu 34, 53850 Lappeenranta, Lappeenranta, Suomi

Hankkeen tavoitteina on lisätä ja tehostaa paikallisen metsäenergian hyödyntämistä sekä edistää tietoisuutta metsäenergian aluetaloudellisista vaikutuksista Kaakkois-Suomessa. Metsäenergiavarat mahdollistavat laajemman käytön alueella ja uutta lisäkysyntää luovat lähialueiden uudet lämpö- ja voimalaitokset. Bioenergian käytön kasvu luo elinvoimaa maaseudulle.

RAVE - Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut

Ketunpolku 1, Kajaani

RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hanke edistää siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa lisäämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisen yhteydessä. Hankkeessa lisätään paikallisten toimijoiden osaamista vähähiiliseen rakentamiseen ja uusimpiin energiainnovaatioihin liittyen. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Sammonkaari-korttelin energiaratkaisut.

Cybersecurity Curricula Recommendations for Smart Grids

Wolffintie 34, 65200 Vaasa

Euroopan energiajärjestelmien kyberturvallisuus on uhattuna energiajärjestelmissä tapahtuvien muutosten vuoksi. Olemme etenemässä älykkään, hajautetun ja integroidun energiajärjestelmän aikakauteen, jossa on suuria etuja ja mahdollisuuksia uusille energiapalveluille, mutta samalla kyberturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Yhteiskunta ja energiateollisuus kärsivät kyberturvallisuuden ammattilaisten puutteesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää älykkäiden sähköverkkojen kyberturvallisuuden koulutukselle kansainväliset ohjeistukset. Hyödynnetään CR-DES-hankkeessa hankittavaa reaaliaikasimulaattoria.

Biohiili - Biohiilestä bisnestä Hämeeseen

Visamäentie 35, Hämeenlinna
Kehittää biohiilen valmistuksen ja käytön mahdollisuuksia Kanta-Hämeen alueella ja lisätä asukkaiden ja toimijoiden tietämystä biohiilestä.

Biokaasun hyödyntämismahdollisuudet Pohjanmaalla

PL700, Vaasa, Suomi

kirsi.spoof-tuomi@univaasa.fi

Biokaasu on merkittävässä roolissa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa biokaasumarkkinat ja markkinoiden toiminnan mahdollistava infrastruktuuri ovat kuitenkin vasta kehittymässä. Biokaasun hyödyntämisen lisäämiseen liittyy monia kysymyksiä, epävarmuustekijöitä ja pullonkauloja, jotka hidastavat biokaasun tuotantovolyymin ja käytön kasvua. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa näihin kysymyksiin liittyen ja luoda edellytyksiä biokaasuliiketoiminnalle ja biokaasun käytön lisäämiselle teknistaloudellisten selvitysten, mittausten ja yhteisten toimintamallien luomisen kautta.


Digitaalisten energiajärjestelmien kyberturvallisuus ja resilienssi (CR-DES)

Wolffintie 34, 65200 Vaasa

Energiajärjestelmät digitalisoituvat ja verkottuvat ja tämä kehityssuunta altistaa ne kyberhyökkäyksille, jotka voivat lamauttaa energiajärjestelmien toiminnan ja näin aiheuttaa merkittävää vahinkoa yhteiskunnassa. Tämän hankkeen kokonaistavoitteena on digitaalisiin energiajärjestelmiin liittyvän kyberturvallisuusosaamisen kehittäminen.

LähiLämpö - Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa

Lönnrotinkatu 7, 50100, Mikkeli

Hankkeessa tehdään kyselytutkimus öljylämmittäjille, jolloin kysytään heidän näkemystään fossiilisten polttoaineiden ympäristönäkökohdista, investointisuunnitelmista ja mahdollisista tukitoiveista. Kyselytutkimuksen lisäksi tavoitteena on laskea lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoiset ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Kyselyn ja LCA-tulosten perusteella luokitellaan valittu lämmitysjärjestelmä monikriteerisen päätöksen analyysin (MCDA) ja analyyttisen hierarkian (AHP) avulla.

Hakkeen pneumaattinen puhallustekniikka pienille hakelämpökeskuksille

Konginkangas, Suomi

Lämpösi Oy on kehittänyt pneumaattista hakkeen puhallustekniikkaa pienten hakelämpökeskusten polttoainelogistiikkaan.
Ratkaisun ydin on hakepuhallin, jolla hake puhalletaan suoraan ajoneuvosta hakelämpökontin hakevarastoon putkea pitkin kuten öljyä ja pellettejä toimitetaan. Siirrettävällä lämpökontilla ja puhallustekniikalla pienetkin kiinteistöt on muutettavissa helposti hakelämmitteisiksi.

Puhallin on nähtävillä Konginkankaalla. Näyttö ja virtuaalinen esittely sovitaan yhteyshenkilön kanssa. Hakepuhallinasiakkaille tai erikoistapauksissa järjestetään työnäytöksiä erikseen sovittaessa Konginkankaan lämpökeskuksella tai asiakkaiden puhalluskohteissa.

Äänekosken Konginkankaan 1 MW hakelämpökeskuksen ja taajaman aluelämpöverkon omistaa EKO Energiapalvelut ETK Oy, jossa Lämpösi Oy on yksi viidestä osakkaasta. Lämpösi Oy on testannut hakepuhallinta Konginkankaan lämpökeskuksella yhteistyössä lämpökeskuksen haketoimituksista ja käytöstä vastaavan energiayrittäjän Lassi Tervon kanssa.

Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyyshanke (HIME)

Mukkulankatu 19, 15210 Lahti, Lahti, Suomi

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa maaseutuelinkeinoja ja arvioida elinkeinotoimintojen ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä. Hanke pyrkii kartoittamaan globaalisti käytössä olevien kestävien elinkeinotoimintojen toteuttamispotentiaalia Hämeen maaseudulla.

LUT-yliopiston, Metsäkeskuksen ja Pro Agria Etelä-Suomen yhteinen HIME-hanke taklaa maaseutuyrittämisen haasteita tarjoamalla Hämeen paikallisille toimijoille tietoa monipuolisista energiayrittäjyyden malleista sekä hiilinielujen liiketoimintamahdollisuuksista, uusista tuotteista sekä palveluista.

Hanke pyrkii jalostamaan aiempaa tutkimustietoa hiilensidonnasta alueen toimijoiden käytäntöihin, ja mahdollisesti luomaan uutta liiketoimintaa hiilensidonnan ympärille Hämeen alueella. Energiayrittäjyyden eri muotoja ja tuotantoketjuja pyritään myös monipuolistamaan. Yrittäjyyttä voidaan tarkastella palveluna.

BioHAT pienbiovoimalaitos

Kotirannantie 3 as 2 35800 Mänttä, Mänttä, Suomi

Voimalaitos perustuu alunperin LUT:ssa tehtyyn tukimukseen EFmGT (ulkoisen polton kuumakaasuturbiini prosessiin), jota on kehitetty edelleen lisäämällä toinen väliaine, vesihöyry kiertokaasuun.

Taipalsaarella tehdyissä kokeissa voimalaitoksella saavutettiin tuloksia, joiden valossa voidaan edellyttää > 30 % sähkönsaanto suhdetta. Kaavailtu kokoluokka on 0,1 MWe-5 MWe ja markkina-alue globaali.

Hankkeessa on ollut pari potentiaalista yhteistyökumppania rakentaa teollisuusmittakaavainen pilotti, hankkeet ovat tällä hetkellä siltä osin keskeytyneet.

Höyryvoimalaitosta pienempien biovoimalaitosten investointikustannukset ovat suurehkot, sen lisäksi niiden käyttö ja kunnossapito on usein hankalaa, eikä suuria läpimurtoja ole sillä kehityksen alalla tapahtunut. BioHAT on moduulirakenteensa vuoksi monistettavissa ja kustannustehokas. Markkinat ovat globaalit, voihan voimala korvata fossiilipolttoaineella toimivia diesel- ja kaasuturbiini voimaloita. Liiketoiminnan laajuus on sitä luokkaa, että tarvitsemme laajan yhteistyöverkoston. Myös firman uusi kotipaikka tulee mahdollisesti olemaan siellä, missä demo-voimala käynnistyy ja paikkakunnnalla on oltava riittävän laaja konepajaosaaminen.

Pelilliset energia- ja kiertotalousratkaisut eli PEEK

Wolffintie 34, Vaasa

Hankkeen kehityskohteena ovat oman talouden hallinnan, energiatehokkuuden ja kiertotalouden pelilliset ratkaisut, joihin liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia.

Pelillistämishankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla voidaan systematisoida peleihin ja pelillistämiseen liittyvää, erilaista osaamista yhdistävää TKI-toimintaa sekä suunnitella, konseptoida ja demonstroida pelillistettyjä ratkaisuja sekä edistää niiden kaupallistamista.

Tarkoituksena on myös kehittää mittareita ja työkalu, jolla voidaan arvioida pelillisten ratkaisujen vaikuttavuutta oman talouden hallintaan, kestävään kehitykseen ja ilmastomyönteisyyteen liittyvissä valinnoissa valikoidussa kohderyhmässä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen kasvuhakuiset teknologia-yritykset, energia- ja kiertotalousalojen yritykset, muut hankkeen tuloksista kiinnostuneet yritykset, startup-yhteisöt ja yhdistykset sekä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset.

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)

Puhoksentie 15, KITEE

Hankkeessa selvitetään viljelijöiden tarpeita kierrätyslannoitteille ja arvioidaan niiden tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta maatilojen ja koko käsittelyketjun kannalta. Tarkastelussa on biokaasun mädätejäännöksen jatkojalostuksen kehittäminen. Kierrätysravinteiden lannoituskäyttö testataan yhdessä viljelijöiden kanssa ja verrataan muihin lannotteisiin. Verkostoituminen alan toimijoiden kesken on oleellinen osa hanketta. Viljelijöiden ja tutkijoiden tiivis yhteistyö on avainasemassa.

Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542240 

Kierrätyslannoitus : Suunnittelu, käytännöt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544071 

STARDUST

Aleksis Kiven katu 14, Tampere

Kansaimvälisessä projektissa kehitetään vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ICT-ratkaisuja mm. sähköisen liikenteen, älykkään ulkovalaistuksen, kiinteistöjen lämmön kysyntäjouston sekä uusien asuinalueiden energiantuotannon teemoista.

Tampereella projektia toteuttavat Tampereen kaupunki, VTT, Tampereen Sähkölaitos, Skanska, Enermix ja Aurinkotekno. Oma toteutus on käynnissä myös Espanjassa Pamplonassa ja Italiassa Trentossa. Oppeja jaetaan seuraajakaupunkeihin Kreikassa, Pohjois-Irlannissa, Romaniassa ja Tšekeissä.

EVAKOT - Energian varastoinnin ja käytön optimoinnin työkalut

Talonpojankatu 2, Kokkola

EVAKOT-hankkeessa tutkitaan aurinkoenergian ympärivuotista varastointia ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteinä. Hankkeessa rakennetaan tähän liittyen Keski-Pohjanamaan alueelle ainakin 2 konkreettista pilottia, joiden avulla tätä ns. ilmaisenergian hyödyntämismahdollisuutta tutkitaan ja kehitetään hankekonsortion voimin.

Hankkeessa rakennetaan ekosysteemi, jossa aurinkoenergian varastoinnin ja käytön optimoinnin teknologioita voidaan kokeilla ja kehittää mahdollisimman aidossa toimintaympäristössä. Ekosysteemin avulla kerätyn ja tuotetun tietotaidon ja sen pohjalta karttuneen osaamisen avulla jalostetaan uusia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka poikivat jatkossa uusia tuotteita ja palveluita.

Biokaasusta elinvoimaa

Lapinjärventie 20, LAPINJÄRVI, Suomi

Resurssiviisas Lapinjärvi -hankkeessa vuonna 2018 tehtyjen alkukartoitusten perusteella Lapinjärvellä on erinomaiset edellytykset biokaasuntuotannolle. Biokaasusta elinvoimaa -hankkeessa pureudutaan tarkemmin taloudellisesti kannattavan biokaasuntuotannon edellytyksiin toteuttamalla kattavat jatkoselvitykset mm. biokaasulaitoksen kannattavuudesta, sijoittamisesta, logistiikasta sekä potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Lisäksi hankkeessa selvitetään biokaasuntuotannossa muodostuvan mädätteen jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä sekä jaetaan tietoa biokaasusta sekä biokiertotaloudesta muun muassa yrityksille ja kuntalaisille.

Hankkeen kehittämisryhmään kuuluvat: Lantbrukssammanslutning Pockar Gård, Porlammin Potka Oy, Lapinjärven Lämpö Oy, Amerikan porsas Oy, Yli-Simola Oy, Guy Bosas sekä Maatalousyhtymä Onnila Martti, Onnila Turo ja Onnila Ulla. Lisäksi hankkeessa on mukana Kymenlaakson Sähkö Oy.

Poh­jois-Poh­jan­maan il­mas­to­tie­kart­ta (POPilmasto)

Sepänkatu 20, Oulu

Hankkeessa luodaan uusimman tiedon pohjalta maakunnallinen tiekartta kohti kestävää ja vähähiilistä taloutta sekä toimintamalli toimeenpanoon ja seurantaan.

Pohjois-Pohjanmaalla on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä, mutta vähähiilisen maakunnan rakentamiseen liittyvää toimintaa ja sen vaikuttavuutta on tärkeää lisätä. Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

Tarkastelun kohteena ovat energia, liikenne, maankäyttö ja asuminen, kiertotalous, biotalous ja luonnonvarat sekä osaaminen ja innovaatiot. Tiekartan toimenpiteet viedään käytäntöön aktivoimalla toimijoita vähähiiliseen talouteen.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöasioista, tukea ilmastomyönteisyyttä sekä tuoda uusin tieto ja käytännöt esiin. Maakunta tulee asemoitumaan yleiseen vuorovaikutteiseen keskusteluun ilmastoasioista.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeen kanssa. 

Hukkalämmöstä hyötyenergiaa

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on selvittää Porin seutukunnassa syntyvät isoimmat hukkalämmön lähteet ja niissä tuotetun hukkalämmön kokonaismäärä ja lämpöarvo. Lisäksi hankkeen aikana kartoitetaan potentiaalisia hukkalämmön hyötykäyttäjiä ja parhaita teknologioita, menetelmiä ja malliratkaisuja hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä mallinnetaan ja pilotoidaan niitä Porin seudun teollisuusympäristöissä. Tuotetun tiedon pohjalta luodaan hukkalämmön alueellinen tiekartta vuoteen 2030.

Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla – osaamisen kehittämisen pilotointi

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on tukea yritysten osaamisen uudistumista kohti kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotalousmallin mukaista toimintaa. Hankkeen tuloksena Prizztech Oy on tuottanut digitaalisen palvelun, jonka avulla yritysten on helppo luoda yleiskuva omasta kestävän kehityksen toiminnastaan ja tunnistaa liiketoimintansa kannalta merkittävimmät kehittämiskohteet. Palvelun ensimmäinen versio keskittyy ekologiseen kestävyyteen eli energiaan, veteen, materiaaleihin, jätteisiin ja päästöihin sekä tuotteiden elinkaareen ja logistiikkaan. Kestävän kehityksen kartoituspalvelun voi ottaa 30 vuorokauden ajaksi maksutta käyttöön täältä: https://granite.fi/HSEQ 

Yhteistyökumppanit: Tampereen yliopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Uusia menetelmiä päästöjen hallintaan – NOXOPTI

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Tuloksena saadaan tietoa 1-50 MW:n kokoluokan energiantuotantolaitosten savukaasu- ja hiukkaspäästöistä sekä käytetyn polttoaineen, kattilatekniikan ja savukaasujen puhdistusratkaisujen vaikutuksista typen oksidien ja rikkidioksidin hallintaan. Hankkeessa luodaan uudenlaisia, teknologisia ratkaisuja biopolttoaineilla toteutettavaan kustannustehokkaaseen energiantuotantoon.

Biokaasua ja biometaania maatiloilta -BioKaMa

Kotkantie 1, Oulu, Suomi

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla. Se puolestaan edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hidastamista ja luo keinoja siihen sopeutumiseen.

Hankkeessa toteutetaan kuutta työpakettia:
1. Kootaan biokaasun tuotannosta kiinnostuneet maatilat toteutusryhmiin
2. Tehdään toteuttamisarviot ryhmien biokaasutuotannon suunnitelmista ja etsitään toteutuskanavat
3. Edistään maatilojen biometaanin tuotantomahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla
4. Biokaasun käyttömahdollisuuksien laajentaminen maatiloilla; traktoreiden ja työkoneiden konvertointimahdollisuudet ja kaasun energiakäyttö
5. Tiedotus
6. Hankehallinto

Järvi-Suomen Biokaasu

Mikonkatu 5, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena kehittää hajautetun biokaasun tuotannon tuotantomallia Etelä-Savossa ja viedä biokaasuinvestointisuunnitelmia lähemmäksi investointeja niin, että sekä tuotannolle että tuotteiden markkinoille on tunnistetut ja realistiset edellytykset – lisää liikennebiokaasua Etelä-Savoon.

Hanke palvelee ensisijaisesti Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä, välillisesti erityisesti julkisia palveluntarjoajia, matkailua ja alueen asukkaita.

Hankkeessa hahmotetaan tuotantokonsepteja, laskennallisia malleja kannattavaan energian tuotantoon ja biomassojen tuottamiseen ja käsittelyyn sekä logistiikkaan.

Puhallus

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli, Suomi

Puhallus-hankkeen tavoitteena on tutkia kiinteän biopolttoaineen uutta toimitusratkaisua ja siirrettävää hakelämpökeskusta (lämpökontti), joka soveltuu muutostarpeita vaativille suurkiinteistökokoluokan lämpökeskuksille ja uutena lämmitysratkaisuna omakotitaloa suuremmassa kokoluokassa oleville kiinteistöille. Biomassan uudella toimitusratkaisulla yhdessä siirrettävän lämpökontin avulla pystytään korvaamaan etenkin vanhoja öljylämmityskohteita ja samalla pystytään saavuttamaan kustannus- ja päästöhyötyjä Etelä-Savon maakunnan omilla biomassavarannoilla.

Uudessa toimitusratkaisussa autokuormassa oleva hake puhalletaan siirrettävän lämpökontin integroituun hakevarastoon. Uusi toimituslogistiikka mahdollistaa hakekuorman tyhjentämisen letkulla ahtaisiin kohteisiin tai korkealle siiloon, jolloin kuorman saa purettua öljyauton tavoin.

Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE

Kampusranta 11, Frami F, Seinäjoki

Ilmastonmuutos ja maaseudun väestön väheneminen aiheuttavat haasteita maaseudun yritysten energiahuollolle tulevaisuudessa. Tässä hankkeessa tuotetaan lisätietoja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hybridiratkaisuista maaseutuyrityksille. Aluksi hankkeessa tehdään energiantuotannon ja -riskien toimenpiteiden tiekartta Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Tämän jälkeen syvennetään rakennusalan toimijoiden sekä maaseudun yritysten tietoa erilaisten hybridijärjestelmien mahdollisuuksista ja lopuksi tuotettu tieto jalkautetaan hankealueelle.

SmartCharge

Jokiväylä 11, Rovaniemi
Hankkeen tavoitteina on edistää älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa vastuullisten palveluiden tuottamisessa sekä tukea uusien innovaatioiden syntymistä eteenpäin suuntautuneilla alueilla, kuten rakennus-,energia-,ajoneuvo- ja matkailualoilla. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Vehicle-to-Grid (V2G)-ratkaisujen kaupallisista ja teknisistä mahdollisuuksista ja haasteista pilottikohteiden avulla. Kohteisiin Suomen Lehtojärvelle ja Norjan Huippuvuorille toteutetaan älykkäät paikallistason järjestelmät, jossa mm. sähköajoneuvot voisivat toimia energiavarastona.

FRANSU -Bioenergian monet mahdollisuudet

Lassilantie 12, LAPUA

Hanke lisää kansainvälistä yhteistyötä ja uusiutuvan energian käyttöä Ranskan Bretagnessa ja Etelä-Pohjanmaalla Aisaparin alueella. Yhteistyötä tehdään Bretagnen Dinan Agglomération alueen kanssa. Dinanin tavoitteena on kehittää omaa, nyt pienimuotoista, bioenergiaosaamistaan yhteistyössä suomalaisten kanssa. Suomessa tavoitteena on edistää Leader Aisaparin alueen bioenergiaketjujen toimintaa ja kontakteja Ranskaan.

Hankkeen puitteissa järjestetään bioenergia- ja uusiutuvan energian tapahtumia ja neuvontaa. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus lähteä mukaan verkostoitumismatkoille Ranskaan.

Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 (PLiMiX)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hankkeessa tutkitaan Mikkelin seudun mahdollisuuksia päästä eroon liikenteessä syntyvistä fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä seuraavien noin 20 vuoden aikana.

Keskeisenä tehtävänä on koota kulkuneuvoihin (käyttövoimat/polttoaineet), liikkumiseen (henkilöt) ja kuljetukseen (raaka-aineet ja tavarat) liittyvää avointa paikkatietoa eri lähteistä ja muodostaa kattava tilannekuva alueen liikennejärjestelmästä nyt ja tulevaisuudessa. Tilannekuva muodostetaan simulointimallinnusmenetelmällä, jossa eri skenaarioiden mukaiset tulokset voidaan esittää myös dynaamisesti karttapohjalla.

HABITUS - Hajautettu biokaasun valmistus ja nesteytys Suomessa

Talonpojankatu 2, Kokkola

Hankkeessa tutkitaan maatilakokoluokan biokaasulaitosten kaasun tuotteistamista sekä tuotannon sivuvirtana syntyvän
mädätysjäännöksen kustannustehokkaita käsittelytapoja. Tavoitteena on luoda maatilakokoluokan toimintamalli, jossa maatiloilla syntyvät energia- ja ravinnejakeet otetaan talteen kannattavasti, jolloin hyöty jää tuottajalle. Toimintamallin aikaan saamiseksi hankkeen aikana kehitetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaisi biokaasun nesteytyksen kustannustehokkaasti tiloilla. Lisäksi selvitetään osuuskuntamallin muodostamista toimintamallin ympärille virtuaaliosuuskunnan avulla.


anne-riikka.rautio@centria.fi

Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon (ETES)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hanke tuottaa esiselvityksen ja suunnitelman agroekologisiin symbiooseihin (AES) perustuvan elintarvikeketjun käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Kyseessä on bio- ja kiertotalouden ehdot täyttävä uusi ruokaketjun toimintamalli, joka on bioenergia-omavarainen, ja joka lisäksi tuottaa bioenergiaa muuhun tuotantotoimintaan ja liikenteeseen.

Malli tarjoaa paikallistetun, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän järjestelmän nykyisen keskitetyn ja fossiilitalouteen perustuvan elintarvikeketjun rinnalle ja tilalle.

Kohderyhmänä ovat koko ruokaketjun toimijat alkutuotannosta elintarvikekauppaan.

Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi -hanke (KAHINA)

Kehräämöntie 7, Kajaani

Kahina-hankkeen Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi keskeisiä käsitteitä ovat hiilineutraalius ja energiatehokkuus. Hankkeen kohteena ovat hankkeeseen osallistuvat kunnat Kainuussa ja Koillismaalla ja niiden alueiden asukkaat ja yritykset. Hankkeen toteuttavat Kajaanin yliopistokeskus MITY (päätoteuttaja) ja Suomen Ympäristökeskus (osatoteuttaja). Hanke ohjeistaa, tiedottaa, auttaa verkostoitumaan (HINKU ja energiatehokkuussopimus), organisoi tapahtumia ja yhteishankintoja, jotka kaikki tähtäävät siihen, että kunnat, kuntalaiset ja yritykset tekisivät energiatehokkuusinvestointeja

APPROVE

Hallituskatu 20 B, Rovaniemi
APPROVE-hankkeen tavoitteena on ylläpitää ja tiivistää alueellista yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja politiikkasuosituksia. Lapissa hankkeen avulla edistetään pilottiprojektien kehitystä suunnitteluvaiheesta investointeihin. EU-yhteistyössä APPROVE:n tarkoituksena on laajentaa ja tiivistää älykkään erikoistumisen bioenergia-verkostoa.
 

CityLoops – Closing the loop for urban material flows

Patteristonkatu 3, 50100 Mikkeli

CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeeseen osallistuu kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. CityLoops-hankkeen tavoitteena on tarjota kiertotalouden testattu edistämismalli, jota muut paikallis- ja aluehallinnot ympäri Eurooppaa voivat seurata. Mikkelissä toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana rakennus- ja purkujätteitä sekä orgaanista jätettä koskevia demonstraatioita.

BioLuuppi & BioCir

Patteristonkatu 3, 50100 Mikkeli

BioCir - Kiertotalouden sivuainevirrat uusiksi tuotteiksi -hankkeen tavoitteena on optimoida Etelä-Savon alueen orgaanisten materiaalivirtojen hyödyntämistä biokaasuna ja kierrätyslannoitteina sekä vähentää esimerkiksi haitta-aineiden aiheuttamia riskejä biokaasulaitosten toimintaan. 

BioLuuppi - Demonstraatioympäristö kiertotalouden sivuainevirroille -rinnakkaishankkeen aikana Mikkelin EcoSairilaan rakennettavassa uudessa BioLuuppi-demonstraatioympäristössä kehitetään ja pilotoidaan käytäntöjä ja menetelmiä, joilla parannetaan biokaasulaitosten energiatehokkuutta ja kannattavuutta.


Kymenlaakson agroekologinen symbioosi

Pääskysentie 1, 48220 KOTKA

Hankkeen kautta pyritään luomaan uusia alku- ja elintarviketuotannon liiketoimintamalleja, tehokkaampaa materiaalivirtojen hyötykäyttöä sekä vähentämään maataloussektorin päästöjä sivuvirtojen hyötykäytön ja uusiutuvan energian edistämisen yhdistämisellä. Toiminnan keskeisenä hyötynä on yrityksen ympäristöystävällisyyden ja taloudellisen tehokkuuden kasvattaminen hyödyntämällä muiden lähialueen yritysten toimintaa. Hankkeessa kartoitetaan Kymenlaakson toimijoiden mahdollisuudet erilaisille maaseudulla tapahtuville symbiooseille.

Yara Eco Oy, Nokian tehdas

NOKIA

Yara Eco Oy on kiertotalouden edelläkävijä, joka rakentaa menestystä kierrätetyistä raaka-aineista. Yritys jalostaa teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsä- ja maatalouteen, maanrakentamiseen sekä ympäristönhoitoon.

Gasum Oy, Turun laitos

Turku

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Humuspehtoori Oy

Pälkäne

Humuspehtoori Oy valmistaa maanparannusaineita ja luomulannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista, jolloin niissä olevat ravinteet hyödynnetään takaisin kasvien käyttöön.


Fertilex Oy

Sastamala

Fertilex kehittää menetelmiä maatalouden sivuvirtojen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen ja myy luomuhyväksyttyjä kierrätyslannoitteita sekä ammattiviljelijöille että vähittäiskauppaan. Vuonna 2019 Fertilex investoi Mynämäelle ensimmäisen lannoitetuotantolaitokseen, joka pystyy tuottamaan ensiluokkaista luomuhyväksyttyä lannoitetta käyttäen raaka-aineenaan kanalassa syntyvää lantaa. 



Labio Oy

Lahti

LABIO Oy tarjoaa biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelypalveluita teollisuudelle, jätehuollon operaattoreille sekä yhdyskunnille. Lahdessa sijaitsevassa biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotetaan jätteistä kotimaista, uusiutuvaa biokaasua. LABIOn kompostointilaitos valmistaa kompostia maanviljelykseen ja kasvualustojen raaka-aineeksi.


Tracegrow Oy

KÄRSÄMÄKI

Tracegrow Oy on kiertotalousyhtiö, jonka elämäntehtävänä on tukea ihmiskunnan kehitystä ja maapallon elinvoimaa. Tracegrow on ratkaissut patentoidun teknologiansa avulla ainoana maailmassa erityisesti kasveille elintärkeiden ravinteiden, kuten sinkin ja mangaanin kierrättämisen käytetyistä alkaliparistoista puhtaana takaisin maaperään.

HSY, Metsäpirtin kompostointikenttä

Kulloo

Valmistamme tuore- ja maanparannuskomposteja kompostoimalla puhdistamolietettä, kuitulietettä/biolietettä ja turvetta eri sekoitussuhteilla Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Kompostointi kestää tavallisimmin 3-6 kuukautta. Tuore- ja maanparannuskompostit ovat tarkoitettu ainoastaan peltokäyttöön maataloudessa.

Biolinja Oy

Uusikaupunki

Biolinja tuottaa sekä nestemäisiä kasvuravinteita että puutarha- ja maanrakennukseen soveltuvaa kiinteää maanparannusmateriaalia. Biolinjan Kasvuvoimavesi on Biolinja Oy Uudenkaupungin biokaasulaitoksessa syntyvää mädätysjäännöstä. Nestemäinen mädätysjäännös on hygieenistä, miedon hajuista ja ravinteikasta lannoitevalmistetta, jolla on Ruokaviraston hyväksyntä. Se on mainio tapa palauttaa ravinteita peltoon.

Novarbo Oy

Eura

Novarbon valikoimissa olevat laadukkaat rakeiset Arvo- ja nestemäiset Aino-luomulannoitteet sopivat sekä puutarha- että peltokasvituotantoon. Sekä Arvo- että Aino-lannoitteet ovat luomuhyväksyttyjä korkealaatuisia tuotteita ammattiviljelyyn. Arvo-lannoitteet soveltuvat peltokasvituotantoon ja valikoimissa on kattavasti vaihtoehtoja eri kasvilajien tarpeisiin. Aino-nestelannoitteet puolestaan on tarkoitettu täydennyslannoitteeksi vihanneksilla ja lisälannoitukseen viheralueilla. 




Envor Group Oy, biokaasulaitos

Forssa

Envorin ensimmäinen biokaasulaitos avattiin vuonna 2009 Forssan Kiimassuolle. Forssan biokaasulaitos oli valmistuessaan Suomen suurin erilliskerätyn biojätteen käsittelijä. Envorin lannoitteet valmistetaan biokaasutuotannon sivutuotteena syntyvästä jäännöslietteestä.

Lakeuden Etappi Oy, biokaasulaitos

POJANLUOMA

Ranu-maanparannusrae on ravinnepitoinen orgaaninen kuivarae, jonka raaka-aineena käytetään biojätettä ja puhdistamolietettä. Ranussa yhdistyvät ekologisella tavalla luonnonmukainen lannoittaminen ja ravinteiden kierrätys.


Yara Eco Oy, Viitasaari

VIITASAARI

Yara Eco Oy on kiertotalouden edelläkävijä, joka rakentaa menestystä kierrätetyistä raaka-aineista. Yritys jalostaa teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsä- ja maatalouteen, maanrakentamiseen sekä ympäristönhoitoon.


Jepuan Biokaasu Oy

UUSIKAARLEPYY

Jepuan Biokaasu Oy on ravinteiden kierrätykseen ja uusiutuvaan energiaan keskittynyt biokaasuyhtiö, joka tuottaa energiaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Biokaasuntuotannon sivutuotteena saadaan lannoitteita, joita voidaan käyttää maanviljelyssä.






Kekkilä Oy

VANTAA

Kekkilä-BVB on Euroopan johtava harraste- ja ammattiviljelyn kasvualustojen valmistaja. Muut toimialamme ovat kierrätyspalvelut, kompostointituotteet, ja eläinkuivikkeet. Tarjoamme tuotteita ja palveluja ammattimaisille kasvihuoneviljelijöille, kuluttajille ja viherrakentajille yli 100 maahan ympäri maailmaa. 


Biokymppi Oy

Kitee

Kiteen Sopensuon biokaasulaitos. 

Kiteellä toimiva Biokymppi Oy on erikoistunut erilaisten orgaanisten jätteiden käsittelyyn jalostamalla niistä sähköä, lämpöä sekä lannoitteita. Lannoitteita valmistetaan sekä luomuviljelyyn, että tavanomaiseen viljelyyn.  Tarjoamme lisäksi biokaasualaan liittyviä asiantuntija- ja koulutuspalveluita.



Biokasvu Oy, Tarvasjoen tehdas

TARVASJOKI

Biokasvu Oy on erikoistunut toiminnassaan kierrätettävien ja uusiutuvien teollisuuden ja maatalouden pää- ja sivuvirtojen jatkojalostukseen. Toimialueitamme ovat uusiutuvien, pääosin kierrätyskelpoisten raaka-aineiden hankinta, soveltuvuustutkimus, reseptiensuunnittelu, tuotekehitys, kuivaus -, sekoitus-, pelletöinti- ja pakkausteknologian hallinta ja näiden osa-alueiden hyödyntäminen ensisijaisesti kestävän kehityksen kriteerit täyttävien uusiotuotteiden valmistuksessa.


Biokasvu Oy, Tilkasten tehdas

Kyrö

Biokasvu Oy on erikoistunut toiminnassaan kierrätettävien ja uusiutuvien teollisuuden ja maatalouden pää- ja sivuvirtojen jatkojalostukseen. Toimialueitamme ovat uusiutuvien, pääosin kierrätyskelpoisten raaka-aineiden hankinta, soveltuvuustutkimus, reseptiensuunnittelu, tuotekehitys, kuivaus -, sekoitus-, pelletöinti- ja pakkausteknologian hallinta ja näiden osa-alueiden hyödyntäminen ensisijaisesti kestävän kehityksen kriteerit täyttävien uusiotuotteiden valmistuksessa.



Tikalan Oy

Kalmari

Valmistamme ja pakkaamme yhteistyökumppanillemme Berner Oy:lle kasvualustatuotteita ja lannoitteita tuotemerkillä GreenCare. GreenCare -tuotesarjan takana on Bernerin tekemä vahva tuotekehitystyö yhdistettynä Tikalanin osaavaan valmistusprosessiin.

Honkajoki Oy

Honkajoki

Honkajoki Oy käsittelee suomalaisilla maatiloilla, teurastamoilla ja lihanleikkaamoilla syntyneitä eläinperäisiä sivutuotteita ja jalostaa niistä orgaanisia raaka-aineita eri teollisuudenalojen hyötykäyttöön.

Vehkosuon Komposti Oy

SAHALAHTI

Vehkosuon Komposti on perustettu vuonna 2001. Yrityksen päätoimialana on erilaisten puhdistamolietteiden ja lantojen kompostointi ja niiden jatkojalostus lannoitevalmisteeksi.

Gasum Oy, Vehmaan biokaasulaitos

Vinkkilä

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Riihimäen biokaasulaitos

Riihimäki

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Oulun biokaasulaitos

Oulu

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Lohjan biokaasulaitos

Lohja

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Kuopion biokaasulaitos

Kuopio

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Kouvolan biokaasulaitos

Kouvola

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Kuopion kalkkistabilointikäsittely

Kuopio

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Huittisten biokaasulaitos

Vampula

Tuotamme laadukkaita kierrätyslannoitteita osana biokaasun tuotantoamme. Palvelemme paikallisia viljelijöitä biokaasulaitostemme lähialueilla joustavasti ympäri vuoden.

Gasum Oy, Honkajoen biokaasulaitos

Honkajoki

Laitoksella syntyvä hygienisoitu käsittelyjäännös käytetään lannoitevalmisteena maataloudessa, samoin kuin lingoilta syntyvä kiinteä käsittelyjäännös.


Finnamyl Oy, Kokemäen tehdas

Kokemäki

Perunan solunesteestä haihdutettu orgaaninen luomulannoite. Myynti ja markkinointi Soilfood Oy.


Farmimuna Oy, Biolannoitetehdas

ORIPÄÄ

Tilan ylimääräisestä lannasta saadaan luomulannoitetta

Soilfood Oy

LUOPA

Viljelyosaamista sekä lannoitteet, kalkit ja maanparannusaineet.

Evijärven Peruna Oy

Evijärvi

Evijärven peruna Oy jalostaa sivutuotteina syntyviä raaka-aineita rehuteollisuuteen sekä karjatiloille. Soluneste on arvokas tärkkelysteollisuuden sivutuote, joka soveltuu lannoitteeksi kaikille kasveille. Se on hyväksytty lannoite myös luomuviljelyyn. Erityisesti solunesteen korkea kaliumpitoisuus on tarpeen luomuviljelyssä.


Mustankorkea Oy, Mustankorkean kompostointilaitos

Jyväskylä

Mustankorkea jalostaa ja myy paikallisesti tuotettua biopolttoainetta sekä laadukkaita multatuotteita niin kotipuutarhoihin kuin vaativaan viher- ja infrarakentamiseen.


Natural Compost Oy

KAUSTINEN

Kaustisen Kompostointilaitos. Päätoimialana on turkiseläinlannan kompostointi sekä jalostaminen edelleen peltolannoitteeksi..

Envor Pori Oy, biokaasulaitos

Pori

Envor Pori Oy:n biokaasulaitos otettiin käyttöön syksyllä 2021. Biokaasun kaupallinen tuotanto käynnistyi joulukuussa. Laitos tuottaa uusiutuvaa, puhdasta biokaasua Porin Veden puhdistamovedenlietteestä. Biokaasulaitoksella syntyvästä mädätejäännöksestä jalostetaan lisäksi laadukkaita lannoitetuotteita maatalouden ja teollisuuden käyttöön. 




Haitakkeesta hiilinieluksi

Siuntio

Hankkeen tavoitteena on kehittää järviruokomateriaalista uusiutumattoman turpeen korvaaja kauppapuutarhojen kasvualustana. Kasvualustan kokonaiskulutus Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja tuotteen kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on voimakkaassa kasvussa. Ruokopohjaisen kasvualustan tuotekehityksen ja tuotteistamisen loppuun saattaminen edellyttää tarvittavan ruokomateriaalin saannon. Pyrkimyksenä on kehittää ruokomateriaalin hankintaa ja logistiikkaa kustannustehokkaaksi varmistaen tarvittavan raaka-aineiden määrän. Tuotekehitystä tarvitaan kasvualustan ominaisuuksien viimeistelemiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvälaatuista kasvualustaa riittää markkinoilla.

Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen

Lappeenranta

Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen suurtehoultraäänen ja sähköavusteisen vedenpoiston avulla. Projektissa tullaan selvittämään suurtehoultraäänitekniikan sekä sähköavusteisen mekaanisen vedenpoiston hyödyntämistä biolietteiden käsittelyssä. 

Pääasiallisena tavoitteena on tutkia lietteiden sisältämän orgaanisen solumassan hajotusta ultraäänellä sekä sen vaikutusta joko a) ilmastukseen vaadittavien ravinnelisäaineiden kulutukseen tai b) lietteen mekaaniseen kuivausprosessin ja täten myös ravinteita sisältävän nestejakeen saantoon.

Osatoteuttaja: LUT-yliopisto

Fosforin ja typen talteenotto orgaanisista ravinnelähteistä

Turku

Renotech Oy kehittää ratkaisun struviitin (mahdollisesti muidenkin mineraalimuotojen) talteen ottamiseksi biokaasulaitosten ja kalankasvatuksen ravinnelähteistä. Hankkeessa on kiertotalousnäkökulma vahvasti esillä ja toimijoiden yhteistoiminta mahdollistaa uudet ratkaisut. Hankkeessa struviitin talteenotossa hyödynnetään kemiallista saostusta ja sähkökemiallista ratkaisua. Hankkeessa on Renotech Oy:n lisäksi mukana Berner Chemicals Oy, Gasum Oy sekä Owatec Group Oy. Ravinteiden talteenottoa testataan Renotech Oy:ssä Turussa. Hanketta tukevaa huippuosaamista ja tutkimusinfraa ostetaan alihankintana Åbo Akademista, VTT:ltä ja Novia-ammattikorkeakoulusta.

Orgaaniset sivuvirrat ravinnerikkaiksi kierrätysvalmisteiksi (ORSIRAKI)

Kuopio

ORSIRAKI-hankkeen tavoitteena on, että Biopallo Systems Oy ja Luonnonvarakeskus voivat osoittaa, että 

a) Biopallo-prosessilla tuotettavasta hygienisoidusta maanparannuskompostista voidaan tuottaa maanparannusaineita ja kasvualustoja sekä jatkojalostaa runsasravinteinen rakeinen lannoitevalmiste. Hankkeessa syntyy maanparannusaineen, kasvualustan ja rakeisen lannoitetuotteen sisältävä tuoteperhe, jonka perusmassat ovat kokonaan kierrätysperäisiä ja niiden lisätyppi ja muut ravinteet ovat peräisin sivuvirroista tai mahdollisesti alkuperäisen prosessinkaasuista tai kondenssivedestä takaisinsiepattuja orgaanisia tai epäorgaanisia ravinteita. 

b) Rakeinen lannoitevalmiste kestää käsittelyä, pakkaamista, varastoimista ja loppukäyttöä peltoviljelykoneilla. 

c) Biopallo-prosessin eri vaiheiden analytiikkatarpeisiin on olemassa valmis ratkaisu. 

d) Biopallo-prosessin ja sen todennäköisimpien raaka-ainevirtojen ja lopputuotteiden elinkaariarviointia on laskettu olennaisten muuttujien osalta.

Osatoteuttaja: Luke

Biojätteen sisältämien ravinteiden kierrätys orgaaniseksi lannoitteeksi siirrettävän laitteiston avulla

Rauma

BioJonne on uudenlainen ratkaisu biojätteen talteenottoon ja hyötykäyttöön. BioJonne on kehittänyt ja patentoinut keräyslaitteen, joka murskaa biojätteen ja erottelee siitä jälleen käytettävät ja rahanarvoiset ainekset, kuten biomassan ja biomassaa sisältävän nesteen. BioJonnen kehittämä esikäsittelyprosessi mahdollistaa epäpuhtaan biojätteen prosessoinnin esimerkiksi bioreaktorissa tai puhdistettuna kaasuntuotantoon. Biojäte voidaan esikäsittelyprosessin jälkeen esimerkiksi jalostaa ravinnepitoiseksi orgaaniseksi lannoitteeksi. Hanke sisältää myös pilottilaitoksen rakentamisen ja testauksen sekä perusteelliset koeajot biojätteellä.

Biofert

Vesilahti

Biofert-hankkeessa Doranova Oy ja Biopir Oy pyrkivät kehittämään mädätysjäännöksen rejektiveden konsentrointitekniikan tai eri tekniikoiden yhdistelmän, jolla rejektiveden kiintoaine saataisiin poistettua niin hyvin, että kalvotekniikoiden käyttö jatkojalostuksessa olisi mahdollista. Tämä mahdollistaisi sen, että myös typpi saataisiin irrotettua vedestä ja loppu vesi voitaisiin johtaa maastoon. Teknisten tavoitteiden lisäksi ehdottomana hankkeen onnistumisen mittarina on konsentraatiotekniikan operointikulujen maltillisuus. Konsentrointitekniikoiden lisäksi hankkeessa testataan mikrotermistä menetelmää, jonka avulla mädätysjäännöksen kuivajakeesta jatkojalostettaisiin kuiva pelletti tai rae, joka olisi hyödynnettävissä korkea-arvoisissa käyttökohteissa, kuten puutarhatuotannossa.

Osatoteuttaja: Biopir Oy

Kasimir - Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi

Kitee

Hankkeen tavoitteena on laajentaa biokaasulaitosten raaka-ainepohjaa ja tuottaa uusia luomukelpoisia ja kilpailukykyisiä kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa on kastiketehtaiden sivuvirtana syntyvä keitetty luuaines. Nestemäisiä lannoitekonsentraatteja jalostetaan rejektivedestä.

Osatoteuttajat: Luukkaisen Puutarha Oy, Suomen Ekosovellus Oy, Kierto Ympäristöpalvelut Oy, Finnoflag Oy ja Luomuliitto ry.

Järviruo'n keruualuksen kehittäminen (RH-harvesting 1)

Parainen

Hankkeessa toteutetaan matalassa vedessä toimiva keruualus järviruo’on ja muiden biomassojen kustannustehokasta keräämistä varten. Järviruokoa voidaan käyttää mm. energiantuotantoon, kasvualustojen tuottamiseen, biokemiallisena ainesosana tai katto- ja seinäeristysmateriaalien tuotantoon. Järviruokoa keräämällä poistetaan merkittävästi ravinteita vesistöistä ja sidotaan pitkäaikaisesti hiiltä käyttämällä sitä korkean jalostusasteen tuotteissa. Järviruo’on poistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, edistää kalojen lisääntymistä sekä parantaa vesialueiden virkistyskäyttöarvoa.

Biohiili mahdollisuutena mallastamon jätevesien käsittelyssä

Siikajoki

Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisu vedenkulutuksen vähentämiselle ja ravinteiden talteenotolle mallastamon likovedestä. Hankkeessa selvitetään erityisesti biohiilen toimivuutta mallastamon jäteveden suodatuksessa. Hankkeen tuloksia on tarkoitus käyttää tulevan mallastamohankkeen suunnittelussa, sekä soveltuvin osin nykyisessä tuotantolaitoksessa.

Investointi uuteen kierrätyslannoitetehtaaseen (Kierto22)

Laitila

Fertilex suunnittelee uutta isomman mittakaavan kierrätyslannoitetehdasta Laitilaan (projekti Kierto 22). Tehtaalla pystytään valmistamaan Fertilexin nykyisen tuotevalikoiman mukaisia tuotteita, mutta suunnittelussa on otettu huomioon myös seoslannoitteiden valmistus: tavoitteena onkin jatkossa laajentaa lopputuotevalikoimaa.

Hevosenlantaa suursäkkeihin

Pälkäne

Hankkeessa nostetaan yrityksen nykyisen tuotteen jalostusarvoa ja suunnataan se uudelle asiakaskunnalle kuluttajapuolelle. Hankkeen aikana luodaan materiaalia kuluttajille asiakastutkimuksen avulla kierrätysmateriaalien hyödyistä sekä vaikutuksesta elinympäristöön ja vesistöihin. Hankkeesta muodostuu hyötyjä myös Etelä-Suomen hevostalleille, sillä käsiteltävää hevosenlannan määrää voidaan tuotantolaitoksessa nostaa, mikäli hankeen vaikutukset toteutuvat odotetusti. Hankkeessa luodaan uusi tuotantolinja ja logistiikkaverkosto.

Sivujakeesta lopputuotteeksi

Järvenpää

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on eristää ravinteet lietemäisistä orgaanisista jätteistä/sivuvirroista. Eristämisen jälkeen ravinteet yhdistetään epäorgaaniseen prosessoituun sakkaan, jossa on korkeat ravinnepitoisuudet. Tällöin yhdistetyt jakeet muodostavat lannoitteeksi soveltuvan yhdistelmän. Seuraavaksi ravinteet kuivataan ja prosessoidaan lannoiterakeeksi. Näin syntynyt lannoiterae viodaan sijoittaa joko pellolle tai metsiin jo olemassa olevalla kone- ja laitekannalla.

Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin 2 (RaMa2)

Tuusula

Hanke on jatkoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa aikavälillä 1.11.2020-30.8.2021 toteutetulle kokeilulle. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, voiko matemaattista optimointilaskentaa hyödyntää prosessiratkaisun etsimiseen ja valintaan, kun tavoitteena on jalostaa biokaasulaitoksen mädätejäännös alueen viljelijöiden tarpeita palvelevaksi lannoitteeksi. Laskenta hyödyntää erilaista dataa mm. mädätteen ominaisuuksista, jalostuslaitteista, levityskoneista sekä tietoja maantieteelliseltä alueelta. Kokeilun aikana datan saatavuus ja ajantasaisuus todettiin keskeiseksi seikaksi. Tässä hankkeessa selvitetään ensimmäisessä vaiheessa esiin tulleita laskennan epävarmuustekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat alueen syötteiden jaksollisuuden ja viljelysuunnitelmien muutoksien merkitys laskennalle. Lisäksi tämän hankkeen tavoitteena on kuljetuskustannusten liittäminen osaksi laskentaa ja menetelmän löytäminen kiertotalouslannoitteen kilpailukykyisyyden arvioimiseen.

Osatoteuttajat: Luonnonvarakeskus, Mtech Digital Solutions Oy

Mikrobien hyödyntäminen koiranruoka teollisuudessa - MIKKO

Nokia

MIKKO-hankkeen päätavoite on jalostaa olutpanimoiden sivuvirtoja korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi uudenaikaisella mikrobirikastuksella. Uuden menetelmän myötä panimojen ohramäskistä tehdään uusioraakaainetta koiranruokateollisuuden tarpeisiin. Mikrobirikastuksen avulla olutpanimoista syntyvän mäskin ravintoarvo ja soveltuvuus koirien ruoansulatukseen paranee luonnollisesti, mikrobien avulla. Käsittelyn myötä mäskin säilyvyys paranee, ravintoarvo konsentroituu ja sen kuiva-ainepitoisuus nousee. Lopputuote jatkokäsitellään jauheeksi, jota voidaan joko köyttää sellaisenaan koiran ruoan seassa tai sitä voidaan lisätä kuiva- tai märkäruokien joukkoon tuotantovaiheessa.

Investointi kierrätettyjen maanparannusaineiden käsittelyyn ja jalostukseen

Loviisa, Suomi

Projektissa Soilfood Oy investoi uuteen maanparannusaineiden jalostus- ja käsittelykenttään. Kenttää käytetään teollisuuden sivuvirtojen jalostamiseksi korkealaatuisiksi maanparannusaineiksi, jotka myydään käytettäväksi peltoviljelyssä. investoinnilla kasvatetaan merkittävästi Soilfoodin maanparannusaineiden vastaanottoja käsittelykapasiteettia ja mahdollistetaan nykyistä tehokkaampi ja laajempi jalostustoiminta sekä entistä kehittyneempien tuotteiden valmistaminen. Investointi tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun entistä suurempi osuus tällä hetkellä kierrättämättä jäävistä sivuvirroista saadaan hyödynnettyä materiaalina. investointi vähentää syntyvän jätteen määrää ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Samalla kasvatetaan maatalouden hiilinieluja, korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja väkilannoitteita ja pienennetään ravinne huuhtoutumia vesistöihin. Investoinnilla parannetaan myös työllisyyttä ja edistetään kiertotalouden volyymin ja kannattavuuden kasvua.

Kasvuturpeelle kavereita (KaTuKa)

Kaarina

Hanke testaa uusiutuviin ja ilmastoviisaisiin raaka-aineisiin perustuvia kasvualustaratkaisuja sekä kasvihuoneviljelyssä että metsäpuiden taimituotannossa turpeen, kivivillan ja kookoskuidun korvaajaksi. Hankkeessa selvitetään myös mitä viljelytekniikkaan liittyviä muutoksia (ruukutus/kastelu/lannoitus) uusien kasvualustamateriaalien käyttöönotto vaatii kasvihuone- ja taimitarhayrityksissä. Hankkeen tavoitteena on 1) edistää turvetta korvaavien uusien kasvualustamateriaalien kehittämistä tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyönä ja 2) tuottaa ohjeita viljelijöille, jotta he voivat ottaa uusia kasvualustaratkaisuja käyttöön.
Tavoitteiden mukaisesti hanke tutkii ja testaa niin Luken tiloissa kuin Luken ohjauksessa käytännön kasvihuoneyrityksissä eri kasvualustavaihtoehtoja niiden viljelyyn soveltuvuuden toteamiseksi sekä kyseisten tuotteiden edelleen kehittämiseksi vastaamaan vaativan kasvihuoneviljelyn tarpeita. Kasvualustojen valmistajille tuotetaan tietoa tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen sekä viljelijöille ohjeistus uusien kasvualustavaihtojen
käyttöön.
Hankkeessa ovat mukana mm. keskeiset kasvualustatoimijat (Biolan Oy, Kekkilä-BVB Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy), viljelijäjärjestöt (KPL ry, Österbottens svenska producentförbund rf ÖSP, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry) sekä näiden jäsenyrittäjiä.

Osatoteuttaja: Luke

Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke

Uusikaupunki

Gaiamare Oy on yhteistyössä DTS Finlandin kanssa toteuttanut ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitetun tutkimus- ja kehittämishankkeen mädätysjäännöksen jalostamisesta lannoitevalmisteeksi. projekti toteutettiin 1.5.2021 – 30.4.2022 välisenä aikana ja sen tarkoitus oli tutkia, voitaisiinko mädätysjäännöstä käsitellä DTS Finlandin kehittämällä mikrotermisellä menetelmällä lopputuotteeksi, joka olisi tuotantokustannuksiltaan ja ravinneominaisuuksiltaan kilpailukykyinen kierrätyslannoitetuote. projektin tulokset olivat rohkaisevia ja nyt tavoitteena on aloittaa Suomessa uudenlainen lannoitetuotanto, joka pohjautuu orgaanisten jätemateriaalien jalostukseen, pääraaka-aineena biokaasulaitoksen mädätysjäännös. Kaikki lannoitteeseen tarvittavat pää- ja hivenravinteet pyritään saamaan tuotteeseen ensisijaisesti jätteitä hyödyntämällä. Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke pureutuu tutkimuskohteisiin, jotka tunnistettiin ensimmäisen tutkimus- ja kehityshankeen aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kierrätyspohjaisten raaka-aineiden esikäsittelyä saadaan tehostettua ja kuinka lopputuotteen ravinnetasapainoa ja pelletin laatua saadaan edelleen kehitettyä paremmaksi. lannoitevalmisteen ominaisuuksia testataan lisäksi kasvatuskokeilla.

Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti

Heinola

Hankkeen tavoitteena on saada maataloudessa syntyvien biomassojen ravinteet kiertämään takaisin maatalouden hyväksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lantaa tai muita maataloudessa syntyviä biomassoja ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja, joten maataloudesta peräisin olevien ravinteiden kierrätys on järjestettävä siten että se on toteuttavissa tilakohtaisesti. Tutkimusten valossa paras toteutus orgaanisten materiaalien stabiloimiseen ja ravinneoptimointiin on anaerobinen mädätystekniikka. Mädätysprosessi tuottaa mädätettä, joka on sellaisenaan hyödynnettävää lannoitetta tai sitä voidaan ravinnerikastaa paremmaksi lannoitteeksi. Mädätys prosessi tuottaa myös biokaasua, josta on erotettavissa hiilidioksidi, jota voidaan käyttää kasvien ravinteena. Hankkeen tavoitteena on tuoda markkinoille taloudellisesti kannattava sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Hanke tulee tuottamaan systemaattisen ja käytännönläheisen tiedon maatalouden virtojen ja maataloudesta karanneiden ravinnevirtojen (Erityisesti fosfori) saattamiselle takaisin peltoviljelykäyttöön. Tällaisia maataloudesta peräisin olevia ravinteita sisältäviä materiaalivirtoja ovat esimerkiksi vuosittaisten vesistöjen kunnostuksen yhteydessä poistettavat kalat ja kasvillisuus sekä alusvedenpuhdistuksen fosforitrapit. 

Hankkeen aikana tullaan toteuttamaan ensimmäinen sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitos. Hankkeessa toteutetaan myös ravinteena hyödynnettävän hiilidioksidin talteenoton toteutus osana ravinnekierrätyslaitoskonseptia. Hankkeessa saavutettavat tulokset ovat skaalattavissa kansallisesti erityyppisille maatalousalueille. Hankkeessa toteutettavat tulokset (13 kpl) ovat hyödynnettävissä paitsi ravinnekierrätyskonseptin monistamisen suhteen sekä päätöksentekijöiden, viljelijöiden ja ravinneliiketoiminnassa olevien yritysten pyrkimyksissä sulkea ja hyödyntää maataloudesta lähtöisin olevat ravinnekierrot.

Osatoteuttajat: Sauter Biogas Finland Oy, Ophi Technologies Oy, Viitos-Metalli Oy.

Mobiiliseparaattoriyksikön hankinta

Saarijärvi

Investointi tehostaa merkittävästi lantalogistiikkaa rajatulla maantieteellisellä alueella. Investoitava kohde on materiaalin käsittelylaitteisto, käytännössä konttirakenteisen mobiiliseparaattoriyksikkö ja tähän liittyviä lisälaitteita. Kaluston urakointialue tulisi painottumaan länsirannikolle, jossa myös tunnistettua tilatason palvelutarvetta ympäristönäkökohdat huomioiden myös on paljolti olemassa. Tarkemmin EteläPohjanmaan ja Satakunnan alueelle. Aiheesta on tehnyt tuoretta taustatutkimusta myös Luke: Tehoa lantaravinteiden käyttöön Itämeren alueella - Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Mobiiliseparaattoriyksikön ympärille rakentuu yritykselle kokonaan uusi liiketoiminta. Separointipalveluliiketoimintaan linkittyy myös separoidun raakalietteen kuivajakeen kuljetuspalvelu. Asiakkaina sekä maatalous, että kuivajaetta hyödyntävät jatkojalostajat. Maataloudesta saadaan raaka-aine separoitavaksi, nestejae jää tiloille entistä paremmaksi lannoitteeksi ja separoidun raakalietelannan kuivajae toimitetaan edelleen jatkojalostettavaksi. Jatkojalostajat hyödyntävät raaka-aineen, joko kierrätyslannoitetuotteiden raaka-ainekomponenttina sekä osin biokaasutuotannossa ennen ravinteiden hyödyntämistä tai jatkojalostamista.

YWC-hanke: elintarviketeollisuuden metalliin pakatun elintarvikehäivikin kierrätys

Kauhajoki

Hankkeen tavoite on löytää keino, miten estää teollisuudessa syntyvän metalliin pakatun elintarvikehävikin hävittäminen polttolaitoksissa ja palauttaa siitä erotetun biomateriaali takaisin kiertoon. Tämä tapahtuu löytämällä paras keino erottaa biomassa pakkauksista sekä muokata biomassa kompostoinnin avulla kaupalliseksi maanparannusaineeksi. Hankkeen ensimmäisenä osana on tarkoitus saada muokattua biomateriaalista kaupallinen maanparannusaine. Tämä tapahtuu skaalaamalla ensimmäisessä hankkeessa todetut kompostointimenetelmät moninkertaisiksi ja saamalla siitä syntyvälle maanparannusaineelle myyntilupa. Tämän onnistuessa pystytään palauttamaan merkittävät määrät ravinteita takaisin kiertoon, saattamaan kuluttajille uusi hyvä tuote sekä luomaan uutta liiketoimintaa. Bioluup Oy haluaa toisena osana tätä hanketta löytää keinon, jolla voidaan tulevaisuudessa vähentää merkittävästi metallipakkauksissa olevien elintarvikkeiden hävittäminen polttolaitoksissa. Tavoitteena on löytää menetelmä, jolla saadaan hävitykseen menevien metalliin pakattujen elintarvikkeiden jätejakeet eroteltua toisistaan mahdollisimman puhtaasti, mahdollistaen niiden potentiaalin jatkokäsittely. Hanke keskittyy kyseisen menetelmän löytämiseen, tutkimiseen ja todentamiseen.

Canasta - kananmunantuotannon lanta ja muut sivutuotteet luomulannoitteiksi

Laitila

Kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa tullaan käyttämään kananlannan lisäksi lihaluujauhoa, muita eläinperäisiä jauheita, bioetanolin tuotannon sivuvirtaa puuvinassia ja erilaisia kivijauheita, joiden avulla voidaan parantaa lannoiterakeiden ravinnekoostumusta. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään, voiko kananmunankuorista tai muista kanan munientuotannon sivuvirroistalöytää komponentteja, joiden jalostusarvoa voidaan lisätä erilaisilla kokeiltavilla jalostusmenetelmillä. Tässä hankkeessa kehitetään uusia Fertilex -lannoitteita, joita verrataan markkinoilla oleviin lihaluujauhopohjaisiin lannoitteisiin. Näin saadaan perustietoa munivien kanojen lannasta tehtävistä lannoitteista ja niihin lisättävistä seosaineista. Tavoitteena on kehittää munivien kanojen lantaan pohjautuvia tuotteita niin, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita ja toimivat lannoitteina yhtä hyvin kuin kilpailevat tuotteet. Tällä tavoin saadaan laajennettua munivien kanojen lantaan perustuvaa lannoitemarkkinaa ja saadaan mahdollisuus laajentaa käynnistynyttä liiketoimintaa ja samalla voidaan tehostaa kananmunantuotannon ravinteiden kierrätystä.

Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin

Tuusula

Projektissa toteutetaan kokeilu, jossa matemaattista optimointia sovelletaan kompleksisessa ongelmanratkaisussa liittyen ravinteiden kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on selvittää, voidaanko matemaattisia optimointimenetelmiä hyödyntää löytämään alueellisia (paikallisia) ravinteiden jalostusreittejä ja niiden kustannusminimejä, alueen olosuhteet ja reunaehdot huomioiden. Käytännössä menetelmän avulla vertailtaisiin esim. teknologioita, laitosten kokoja ja sijaintipaikkoja ennen kuin todellisia kustannuksia on kertynyt. Tarkastelu kattaa lähtöaineet, jalostusvaihtoehdot, varastoinnin, kuljetukset, ravinnetarpeet ja niiden sijainnit (tarpeisiin kohdistaminen) sekä vuodenaikaisvaihtelut. Tavoitteena on toteuttaa kokeilu kunnassa, joka on asettanut strategiseksi tavoitteekseen kiertotalouden edistämisen. Työ toteutetaan yhteistyössä 3E Energy Oy:n asiantuntemuksen, kiertotalousravinteiden jalostamisen ammattilasisten sekä teoreettisen matemaattisen optimointilaskennan osaajien kanssa. Mikäli kokeiluissa saadaan aikaan hyviä tuloksia, ohjelman käytön avulla voidaan nopeuttaa käytännön investointeja. Työn tuloksien avulla luodaan uutta konsulttiliiketoimintaa ja sen pohjalle voidaan kehittää kokonaan uutta yrittäjyyttä.

Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus

Luomu RALTA: Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteiden kierrätys

Raahe

Luomu RALTA -hankkeella haetaan ratkaisua sille, miten Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteita voidaan kierrättää ja miten ao. biomassojen ravinnepitoisuudet säilytettään kattavasti hyödynnettäväksi edelleen lannoitteena peltoviljelyssä, kasvualustoissa ja ravinteina entisten polttoturvesoiden bioenergiatuotannossa. Hankkeessa selvitetään käytännönläheiset pilotoinnin mahdollisuudet ja tulokset sivujakeiden ravinnekierrätyksen viljelyratkaisujen tueksi. Luomu RALTA-hankkeen työpaketteihin sisältyy viljelykokeita. Aiemmin käynnistettyjä viljelykokeita jatketaan, mutta myös uusia viljelykokeita käynnistetään. Uusia viljelykokeita toteutetaan mm. kasvihuoneympäristössä ja käytöstä poistetuilla turvesuopohjilla. Viljelykokeiden avulla selvitetään nykymuotoisten sivujakeiden, biokaasutuksessa syntyvän rejektin sekä sen mahdollisten manipulointien odotettavissa oleva satovaikutus. Tavoitteena on selvittää, että voidaanko ed. jakeista kehittää ja tuottaa uusia ravinnepitoisuudeltaan rikastettuja kierrätyslannoitteita.

HTC-ratkaisu ravinteiden kierrätykseen

Vaasa

Hankkeessa suunnitellaan valmiiksi Recomillin kehittämä mobiili ja modulaarinen HTC (Hydro Thermal Carbonization eli hydroteminen hiilestys) - prosessilaitos ja toteutetaan sen pilotointi yhteistyössä valitun biokaasulaitoksen kanssa. HTC-teknologia soveltuu erinomaisesti märille orgaanisille jätteille esimerkiksi mädätteille ja lietteille. Se tuottaa lopputuotteena biohiiltä, joka syötteiden laadun mukaan soveltuu sellaisenaan maanparannusaineeksi varmistamaan syötteiden ravinteiden tehokkaan kierrätyksen tai lähtöaineeksi lannoitteiden tai maanparannusaineiden raaka-aineeksi. Osana hanketta HTC-laitosta ajetaan erilaisilla prosessiparametreillä. Tavoitteena on löytää optimaalinen biohiilen laatu ravinnekierrätyksen näkökulmasta. Biohiili vaikuttaa maanperän ravinnepitoisuuteen ja ravinteiden saatavuuteen kasveille monin eri tavoin. Ravinteiden pidäty on tärkeimpiä biohiilestä maaperässä saatavia hyötyjä. Biohiili itsessään sisältää eri ravinteita, kuten liukenevaa kaliumia, kalsiumia ja fosforia. Biohiili osallistuu myös maaperän typpikiertoon muun muassa typen mineralisaation, denitrifikaation ja NH4+-ionien konsentraation vaikuttamalla. Biohiili vaikuttaa maan happamuuteen sekä kasveille käyttökelpoisen veden ja ravinteiden määrään. Suurin hyöty biohiilestä saadaan happamissa ja ravinneköyhissä maissa. Hankeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa ja julkaisuissa, jotta tietoisuus teknologian soveltamismahdollisuuksista ja sillä saavutettavista tuloksista ravinnekierrätyksen näkökulmasta saadaan leviämään mahdollisimman laajasti. Projektissa testaan ensimmäistä kertaa Suomessa HTC-prosessin soveltuvuutta biokaasulaitoksen mädätteiden käsittelyyn.

Puhdistamolietteen kustannustehokas pyrolyysi (PYRO) - toteutettavuustutkimus

Espoo

Puhdistamolietettä syntyy Suomessa vuosittain noin miljoona tonnia ja sitä on levitetty pääosin pelloille. Nyt kuitenkin isot viljanostajat ovat rajoittaneet jätevesilietteen käyttöä pitkälti johtuen lietteen sisältämistä lääkeaineista ja mikromuoveista. Myös raskasmetalleja esiintyy pieniä määriä. Eri selvityksissä on päädytty siihen, että ainoa tapa päästä eroon mikromuoveista ja orgaanisista haitta-aineista on terminen käsittely riittävän korkeassa lämpötilassa. Lietteen sisältämää hiiltä ei toisaalta haluta hävittää tuotteesta, koska silloin syntyy kasvihuonepäästöjä. Säilyttämällä hiili tuotteessa ja kierrättämällä se maahan takaisin huolehditaan ravinteiden osalta myös hiilen kierrätyksestä. Hiilen häviäminen maaperästä on kasvava globaali ongelma. Termisiä käsittelymenetelmiä ovat mm. kuivaus, torrefiointi, märkähiilestys, pyrolyysi, kaasutus ja poltto. Näistä kuivaus, torrefiointi ja märkähiilestys tapahtuvat niin matalissa lämpötiloissa, etteivät haitta-aineet vielä hajoa. Kaasutuksessa ja poltossa hiili häviää. Pyrolyysiin perustuvien lietteenkäsittelyteknologian haasteena ovat korkeat investointikustannukset. Pyrolyysin laajamittainen käyttö edellyttää kustannustehokkaampien (CAPEX ja OPEX) ratkaisujen kaupallistamista. Tässä hankkeessa selvitetään yhteistyössä suomalaisten ja hollantilaisten kumppanien kanssa energiaomavaraisten ja matalan investointikustannuksen hajautettua ratkaisua puhdistamolietteen käsittelemiseksi. Samalla tarkastellaan muiden lämpöarvoltaan korkeampien sivuainevirtojen yhdistämistä puhdistamolietteeseen, sillä sen lämpöarvo ei yksin riitä pyrolyysiprosessiin, Mahdollisia sivuainevirtoja ovat mm. kierrätyspuu, risut ja broilerinlanta. Tämän toteutettavuustutkimuksen pohjalta tavoitteena on rakentaa ensin demolaitos ja myöhemmin täyden mittakaavan pyrolyysilaitos Suomessa. Samalla selvitetään laitteiden kotimaiset valmistusmahdollisuudet.

Soil improvment fibres

Helsinki

Suomalainen metsäteollisuus tuottaa orgaanista ainesta ja ravinteita sisältäviä sekalietteitä vuosittain noin 578 000 tonnia. Tämä määrä sisältää noin 1 160 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia. Noin 66 % näistä hävitetään polttamalla (Marttinen ym. 2017), vaikka ne oikein käsiteltyinä soveltuisivat lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi kasvinviljelyyn, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines voitaisiin hyödyntää. Näin toimimalla voitaisiin korvata keinolannoitteita, ehkäistä eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin sekä kasvattaa peltomaan hiilivarastoa. Pitkäaikaisen seuranta-aineiston perusteella orgaanisen hiilen määrä suomalaisilla viljelymailla vähenee (Heikkinen ym. 2013). Viljelymaan orgaaninen aines parantaa kasvihuonetuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta sekä vähentää viljelyn haitallisia ympäristövaikutuksia. Orgaaninen aines lisää maan biologista aktiivisuutta, joka edesauttaa maan mururakenteen muodostumista ja kestävyyttä. Hyvä ja kestävä mururakenne vähentää pellon vesieroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Rasa ym. 2020) on todettu, että metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen ravinnehuuhtoumaa vähentävä vaikutus on merkittävä ja niiden käyttäminen on tehokas ja kilpailukykyinen vesiensuojelukeino. Vesiensuojelukeinona se on ainutlaatuinen sikäli, että se hoitaa pitkäkestoisesti ongelman juurisyitä parantaen samalla kasvintuotannon edellytyksiä. Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa toistetun maanparannuskuitukäsittelyn vaikutuksista. On perusteltua odottaa, että maanparannuskuitujen hyvät vaikutukset voivat käsittelyn toistuessa olla kertautuvia. Mikäli tutkimus todentaa tämän oletuksen, nostaisi tulos maanparannuskuidut omaan luokkaansa vesiensuojelukeinona. Läpilyönti maatalouden vesiensuojelussa ja viljelijöille tehokkaasti tuettuna toimenpiteenä kasvattaisi maanparannuskuitujen kysyntää ja tarjontaa, mikä avaisi Soilfood Oy:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa lisäämällä tietoa ja tietoisuutta maanparannuskuitujen ominaisuuksista, käytöstä ja hyödyistä. Viestintä Suomessa ja Euroopan laajuisesti on keskeinen osa hanketta.

Kalanjalostuksen vesien ravinteet kiertoon

Ii

Hankkeessa etsitään keinoja ravinteiden talteenottoon ja kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen. Prosessia muokataan vähemmän vettä kuluttavaksi ja tutkitaan mahdollisuutta ottaa ravinteet talteen perkaamon vesistä imeyttämällä ne biohiileen, jota testataan myös lannoitekäytössä. Hankkeessa mukana on paikallinen viljelijä, joka testaa ja analysoi biohiililannoitteen soveltuvuutta ja tehokkuutta peltoviljelyssä. Hankkeessa sivutavoitteena on kehittää myös muita ympäristöystävällisiä, kilpailukykyisiä prosesseja. Näillä saadaan esimerkiksi kalalaitosten vesien rasvat ja öljyt talteen suurelta osin jo laitoksella, jotta ne eivät rasita putkistoja ja jätevesilaitoksia. Hankkeen toimilla säästetään luonnonvaroja, vähennetään jätevesipuhdistamojen kuormitusta Itämereen ja ravinteilla kyllästetty biohiili voidaan käyttää lannoitteena. Lisäksi hanke tuottaa uutta ja helposti hyödynnettävää tietoa ympäristöystävällisten prosessien kehittämisestä ja tuotteiden kaupallistamisesta.

Osatoteuttajat: Iin Micropolis Oy, Oulun yliopisto

Hygienisoitu lanta

Forssa, Suomi

Hygienisoitu lanta -hanke on syntynyt haasteesta tuoda uusia materiaaleja kasvualustojen kehittämiseen ja ongelmasta kehittää uusia ratkaisuja hevosen lannan ja lietelannan kuivajakeen käsittelyyn. tässä hankkeessa testataan pikahygienisointimenetelmää, joka onnistuessaan toisi merkittävän logistisen ratkaisun lannan käsittelyyn. Yleensä lantoja hygienisoidaan kansallisen asetuksen mukaan, jolloin lämpötilan tulee olla 55°C ja käsittelyaika on vähintään 2 viikkoa. Prosessi vie tyypillisesti vähintään 1 kk ja tapahtuu eräkäsittelynä suurissa kompostiaumoissa. Kun lanta hygienisoidaan EU:n sivutuoteasetuksen mukaan, lämpötila on korkeampi (70°C), mutta käsittelyaika on vain yhden tunnin (1h). Lannasta tulee markkinointikeloinen maanparannusaine. Tällaista käsittelyä varten kehitetty ManPas-laite hyödyntää lannan itsekuumenemisominaisuutta. ManPasmenetelmä on jatkuvatoiminen ja automaattinen (24/7). Siinä lanta kerätään päivittäin puskurisiiloon, jossa lanta viipyy 2 – 5päivää ja lämpiää lähelle hygienisointilämpötilaa. Asetuksen mukainen käsittely tapahtuu tämän jälkeen yhdessä tunnissa ManPas-laitteella. Uutta lantaa laitetaan puskurisiiloon sitä mukaa kun hygienisoitua lantaa poistuu. Hygienisoitu lanta kerätään suljettuun konttiin uudelleen kontaminoitumisen estämiseksi ja viedään pois, kun kontti on täysi. Hygienisoinnin tuloksena lannan hajoaminen pysähtyy, samoin typpi- ja hiilihäviöt, mitkä kompostoinnissa ovat merkittäviä. Hygienisoidun tuotteen vastaanottaja voi olla puutarha, toinen maatila, multayrittäjä tai kasvualustan kehittäjä ilan pelkoa tauti-, rikkaruoho- tai hukkakaurariskeistä. koska lanta kuivahtaa prosessissa, sitä voidaan käyttää myös eläinten kuivikkeena. Hankkeen tulosten perusteella tehdään päätös suuremman kapasiteetin laitteen valmistamisesta esim. ravitallien tai raviratojen tallitoiminnan käyttöön. Tallialueen yhteiskäsittelyssä kaikki muodostuva lanta voidaan viedä suoraan puskurisiiloon ja yksittäiset lantakasat häviävät. Tämän hankkeen toteuttamispaikka on Pilvenmäen ravirata ja valmennuskeskus Forssassa, joka suurena tallitoiminnan harjoittajana tuottaa lantaa yli 10 m3 vuorokaudessa. Samalla haetaan toimintamallia myös muille raviradoille ja talleille. hevosenlannan lisäksi tutkitaan myös lietelannasta separoidun kuivajakeen hygienisointia ja tuotteen soveltuvuutta jatkokehitykseen.

Osatoteuttaja: HAMK Mustiala

Saariston ruokoliiketoimintaketju

Kustavi, Suomi

Ruovikoituminen on iso ongelma Saaristomerellä. Järviruo’on poistaminen on toimivaksi todettu keino poistaa fosforia ja typpeä Itämerestä. Niittämällä järviruokoa avarretaan samalla rantoja luoden näin maisemallista arvoa ja lisäten rantojen hyöty- ja vapaa-ajan käyttömahdollisuuksia. Niitetty järviruoko voidaan jatkojalostaa ja tuotteistaa monin eri tavoin, kasvualustoista rakennusmateriaaleihin ja eläinten kuivikkeisiin. Järviruo’on poistaminen laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa siis kaikin tavoin ns. win–win–win-mahdollisuudelta, jonka avulla voitaisiin saada ravinteita pois Itämerestä, rannat kauniiksi ja käytettäviksi sekä uutta liiketoimintaa maaseudulle ja saaristoon. Moninaisista mahdollisuuksista huolimatta järviruokoon pohjautuva liiketoiminta on Suomessa edelleen varsin pienimuotoista ja hajanaista. Aiemmin toteutetuissa hankkeissa ja kokeiluissa ongelmiksi ja esteiksi on tunnistettu mm. niittoon ja jatkokäsittelyyn tarvittava koneiston kehittymättömyys, lupakäytännöt sekä vakiintuneen ja kustannustehokkaan hyötykäytön puuttuminen niitetylle biomassalle. Ongelmien tunnistamisesta huolimatta niitä ei ole kuitenkaan vielä saatu kunnolla ratkaistua. Kustavin alueella toimiva kalankasvatusyritys Utskärs Fisk Ab haluaa ottaa aktiivisen roolin saaristossa järviruo’on poistamisessa. Yritys näkee järviruo’on poistamisessa ja hyödyntämisessä liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmissa ruokoprojekteissa liiketoiminnallisen puolen kehittäminen on näkemyksemme mukaan kuitenkin jäänyt vajaaksi. Siksi uskomme, että erityisesti siihen panostaminen on järkevää. Projektissa testataan myös prototyyppiversiota uudentyyppisestä ruokoleikkurista.

Osatoteuttaja: RS Planering Ab

Mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottilaitos alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi

Kempele

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan maailman ensimmäinen mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottiratkaisu alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi ja lannoitteeksi. Hankkeen aikana perustetaan perunaa hyödyntävä pilottilaitos, jonka kapasiteetti nostetaan 700 tn/vuosi tasolle ja joka tuottaa noin 100 tn/vuosi proteiinirehua eläimille sekä lannoitetta. Tämä vastaa 4-5 perunatilan hävikkiperunaa vuodessa. Pilottilaitoksen kapasiteetti on oltava teollisessa mittakaavassa, jotta voidaan osoittaa rehun käyttäjille tarpeellinen volyymi. 

Hankkeen tavoitteena on 

  • Parantaa ravinnekiertoa jalostamalla perunahävikki korkea-arvoisiksi tuotteiksi 
  • Minimoida maatalouden aiheuttamia päästöjä sekä kuormitusta luontoon 
  • Parantaa maanviljelijän ansaintamahdollisuuksia 
  • Kehittää uusi palvelumalli hävikin hyödyntämiselle 
  • Edistää Suomen proteiiniomavaraisuutta eläinrehun osalta

Kierrätyslannoitteet tehokkaasti käyttöön aerobisella mineralisaatiolla

Vehmaa

Tässä hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitusmenetelmä kasvihuoneille orgaanisista lähtöaineista. Koska eloperäiset lannoitteet eivät ole heti kasveille käytettävässä muodossa, ne täytyy ensin hajottaa mikrobien toimesta. Kun se tehdään viljelyn yhteydessä vesiliuoksessa, kierrätyslannoitteiden käyttö on mahdollista kasvihuoneviljelyssä. mikrobiologinen hajotus, joka tapahtuu kasvualustassa, ei yleensä pysy kasvien ravinteiden tarpeen mukana kasvihuoneviljelyssä. Ero perinteiseen orgaaniseen lannoitukseen on tässä se, missä mikrobiologinen lannoitteen hajotus tapahtuu; tässä se tehdään kasteluvedessä eikä kasvualustassa. Hankkeessa rakennetaan kasvihuoneeseen bioreaktori ja tarvittavat putkistot lannoitteen käytölle koeosastolla, sillä hankkeeseen kuuluu salaattikoeviljelmä. koko hankkeen ajan analysoidaan lähtöaineiden hajotusta ja valmistetun ravinneveden kelpoisuutta, samoin kuin hajotuksen nopeutta sekä vakautta.

IHAA-hanke: hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita

Espoo

Hanke keskittyy ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita, jolloin lannan ravinteet ja maanparannusaineet saadaan kiertämään ruoantuotannon hyväksi. Hankkeessa selvitetään kustannustehokas tapa kompostoida hevosenlantaa ja kehitetään kompostikokeiden avulla kompostoinnin prosessia niin, että lopputuote on mahdollisimman laadukas ja luotettava. Hankkeen keskeisenä yhteistyötahona ja mahdollistajana toimii Helsingin seudun Ympäristöpalvelut (HSY). Uudenmaan maatalous on kasvinviljelyvaltainen ja eläintiloja on vain vähän. Uudellamaalla on kuitenkin paljon hevosia, jonka seurauksena lannan käsittelypalvelulle ja hyötykäytölle on voimakas tarve. Kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita saadaan ravinteet kiertämään maatalouden hyväksi. Samalla maan kasvukunto paranee, hiilivarastot kasvavat ja satotasot nousevat. Tehostuneen maaperän ravinne- ja vesitalouden ansioista ravinteita ei huuhtoudu vesistöihin, jolloin rehevöityminen vähenee. Kierrättämällä ravinteita säästetään luonnonvaroja, jolloin myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vähenee. Kehittämällä hevosenlannan hyötykäytölle kannattava konsepti, luodaan uutta kestävää liiketoimintaa. Hanke käynnistyy Uudellamaalla, mutta hankkeessa kehitettyä toimintamallia voidaan laajentaa myös muualle Suomeen. Lisäksi hankkeessa kerättyjä kokemuksia voi hyödyntää myös muut tahot.

Tomaatista ja kurkusta syntyvien sivuvirtojen sisältämien ainesosien kartoitus ja hyödyntäminen

Kouvola

Hankkeessa tutkitaan tomaatin ja kurkun tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. maassamme tuotetaan kurkkua ja tomaattia lähes sata miljoonaa kiloa. Viljelyn aikana kasvihuoneista poistetaan lehtiä ja varsia, joita voi olla hankala kompostoida tai liian kallista kuljettaa esimerkiksi biokaasu laitoksille. Biomassasta erotetaan neste- ja kiinteä jae, joiden ravinne-, aminohappo- ja sokeripitoisuudet analysoidaan. Eri menetelmin tutkitaan sopivuutta ravinteiksi, rehujen raaka-aineeksi haitta-aineet huomioiden ja muiksi teollisuuden raaka-aineiksi. Tulosten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan pilottiprosessi, jossa kokeillaan menetelmien toimivuutta ja tehokkuutta pilot-mittakaavassa. Tähtäimessä on synnyttää uutta tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä viljelyintensiivisessä puutarhatuotannossa, jolloin ala hyötyy tehokkaammasta resurssien käytöstä ja saa myönteistä julkisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kasvihuonetuotannon sivuvirtojen ohella etsitään muista viljely- ja haittakasveista piileviä raaka-aineita esimerkiksi lannoitetuotannon monipuolistamiseksi ja biopohjaisiin tuotteisiin.

Osatoteuttaja: Luke

Mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitevalmisteeksi

Uusikaupunki

Hankkeen lähtökohtana on kehittää biokaasulaitoksen nykyisestä mädätysjäännöksestä lannoitevalmiste tai lannoitevalmisteita, joiden valmistus ja myynti on yritykselle kannattavaa. Tavoitteena on siten saada nykyinen nestepitoinen mädätysjäännös jalostettua varastoinnin, kuljetuksen ja käytön näkökulmasta parempaan muotoon kustannustehokkaalla tavalla ja kehittää lannoitemarkkinoille soveltuvia lopputuotteita. Hankkeen aikana tutkitaan, millä prosesseilla, jatkokäsittelytekniikoilla ja sekoitussuhteilla saadaan eri tarkoituksiin parhaiten soveltuvia lopputuotteita. Projektin aikana tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mädätysjäännöksen ravinteita ja etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on luoda saatavan tiedon avulla pohja toimintamallille, joka on kiinnostava biokaasulaitoksille ja joka tarjoaa tulevaisuuden laitoksille kustannustehokkaan tavan mädätysjäännöksen käsittelylle.

Turpeettomien kasvualusta- ja kuivikemateriaalien tuotantolaitos

Eura

Biolan Oy investoi täysin uudenlaiseen biomateriaalien käsittelylaitokseen. Laitoksen tavoitteena on tuottaa materiaaleja, joilla voidaan käytännössä korvata turvetta erittäin monentyyppisissä käyttökohteissa. Laitoksella tullaan käsittelemään puupohjaisia jakeita, rahkasammalta, kuivikelantoja ja mädätysjäännöksiä ja tuottamaan niistä raaka-aineita, raaka-aineyhdistelmiä sekä lopputuotteita kasvualusta- ja lannoitetuotantoon. Tuotteita tullaan valmistamaan niin ammattiviljelyyn kuin harrastelijapuutarhureille. Näitä raaka-aineita tullaan jalostamaan ja käyttämään myös vientituotteisiin. Laitoksella tullaan myös valmistamaan turpeettomia eläinkuivikkeita. Se tulee olemaan ensimmäinen Suomessa toimiva kasvualusta- ja kuivikekäyttöön käytettävää puuhierrettä valmistava tehdas. Puuhierteen lisäksi laitos tuottaa myös uudenlaisia kasvualusta- , maanparannus- , lannoite- ja kuiviketuotteita. Laitos on monipuolisen käytön mahdollistava, tuotantomittakaavan pilot-laitos. Investoinnin tavoitteena on paitsi tuoda markkinoille uusia raaka-aine- ja tuoteratkaisuja myös skaalata laitoksesta monistettava konsepti, joka voidaan jatkossa sijoittaa lähemmäs raaka-aineiden syntypaikkoja tai alueita, joissa lopputuotteille on kysyntää.

Tuhkan ravinteet kiertoon metsissä ympärivuotisesti

Ähtäri

Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset kesäaikaisten tuhkalannoitusten toteuttamiseksi metsäkonepohjaisena maalevityksenä. Tavoitteen toteutuessa vuotuinen metsäkonepohjainen tuhkalannoitusmäärä voidaan kolminkertaistaa kustannustehokkaasti. Turvemaiden maapohjat ovat kosteita ja pehmeitä, mutta nykyiset ja tulevat aiempaa lauhemmat talvet tulevat haastamaan turvemailla työn toteuttamista. Ratkaisut ovat kuitenkin löydettävissä hyvän ennakkosuunnittelun, oikean ajankohdan ja kaluston yhteensovittamisella. Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen osaan: ennakkoselvitykseen, koelevitystoimintaan ja kirjallisen toteutusohjeen valmistamiseen.

Kotieläinkeskittymän kestävä ravinnekierrätys-palveluratkaisu

Vehmaa

Pirteä Porsas Oy:n emakkosikalan yhteyteen on Biopir Oy:n toimesta investoitu viime vuonna biokaasulaitos varastoaltaineen sekä mädätysjäännöksen separointilaitteisto. Biokaasulaitos on ylösajovaiheessa. Mädätteestä erotettu nestejae on tarkoitus siirtää syöttöputkistolla suoraan peltolevitykseen. Syöttöputkiston vaikutusalueella on n. 450 ha peltoa. Laitoksella erotettu fosforipitoinen kuivajae kuljetetaan sikatalouskeskittymän ulkopuolelle. Tässä ensimmäisessä vaiheessa käsitellään ainoastaan Pirteä Porsas Oy:n sikalietteet, n. 20 000 tn/vuosi. Haettavalla rahoituksella on tarkoitus kehittää sikalietteen prosessoinnin palveluratkaisua. Tämä toteutetaan rakentamalla siirtoputket sikalietteelle ja mädätteelle kolmen läheisen lihasikalan ja Biopir Oy:n jo aiemmin investoiman biokaasulaitoksen välille. Tällä investoinnilla n. 10 000 tonnia lietettä siirretään Biopir Oy:lle prosessoitavaksi ja tiloille palautetaan vähäfosforinen nestejae. Lietteelle ja mädätteelle on tarkoitus investoida erilliset putkilinjat, jotta pumppausta voidaan tehdä samanaikaisesti molempiin suuntiin. Investointi sisältää noin 6 km (3 km per massatyyppi) lietteen ja käsitellyn materiaalin siirtoputkistoa, siirtoon tarvittavat pumput ja pumppauskaivot sekä kaivuutyöt teiden alituksineen ja asennukset. Suunniteltu investointi on osa alueellista palveluratkaisua, jonka lopullisena tavoitteena on luoda kustannustehokas ja ympäristökestävä keskitetty lannan prosessointimalli, jossa lannan prosessointilaitos massojen siirtoratkaisuineen mahdollistaisi yli 50 000 tonnin lietelantamäärän ravinnesuhteiden optimoinnin ja arviolta 25–30 tonnin ylijäämäfosforin siirron sikatalouskeskittymästä tarvealueille. Toimintamalli mahdollistaisi myös vetoletkulevitysmenetelmän käytön.

Paikallinen/globaali kierrätyslannoitetuotanto

Toholampi

Paikallinen kierrätyslannoitetuotanto-hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin, kaliumin ja muiden hivenalkuaineiden talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Tavoitteena on kehittää kierrätyslannoitteiden tuotantoon prosessi ja toimintamalli, jonka avulla ”typpifosforitehdas” tuodaan paikanpäälle lietelantaa tai toisaalta jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. tällöin potentiaali säästää primäärejä raaka-ainelähteitä kasvaa ja saadaan merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksiin. biokaasulaitoksissa tuotetaan samalla myös merkittävä osa energiasta. Hankkeessa tutkittavan tuotantoprosessin avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori hitaasti liukenevaksi ammonium- ja magnesiumrikkaaksi struviittimineraaliksi. Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä hankkeen aikana tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja kuten mm. lentotuhkaa (maa-alkaliaktivoitu tuhka), liuotettua tai kalsinoitua dolomiittikalkkia, Ca- ja Mg-pitoista selluloosalietettä ja paperilietettä paperilietettä, terästeollisuuden kuonaa ja masuunikuonaa sekä talkkituotannon magnesiittia. Tavoitteena on tutkia ja jatkokehittää Oulun yliopiston kehittämää saostusmenetelmää siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan.

Osatoteuttaja: Oulun yliopisto, kestävän kemian yksikkö

Orgaaniset ravinteet hyötykäyttöön metsänlannoituksessa – optimaaliset tuotteet metsäkäyttöön

Ähtäri

Hankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen pohjatyö orgaanisten typpilannoitteiden metsäkäytön aloitukselle uuden lannoitelain myötä, jossa mahdollistetaan orgaanisten lannoitteiden metsäkäyttö. Pohjatyön tarkoituksena on luoda koko metsänlannoitusketjun kannalta kustannustehokkaimmat tuote-toimituslevitysketjut orgaanisten lannoitteiden metsäkäytölle.

Kierrätyslannoitetuotanto - struviitin valmistus teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen

Haapavesi

Hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Hankkeen tavoitteena on keinolannoitteiden käytön vähentäminen teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirroista valmistettavien kierrätyslannoitteiden avulla.
Hankkeen aikana tutkitaan ja kehitetään prosessia, minkä avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori tai typpi ja kalium hitaasti liukenevaksi struviittimineraaliksi. Hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitteen tuotantoprosessia suoraan lietelantaa tai jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. biokaasulaitoksissa
tuotetaan samalla prosessissa tarvittavaa energiaa.
Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja, kuten esimerkiksi lentotuhkaa tai kalsinoitua dolomiittikalkkia. Tavoitteena on tutkia ja optimoida Oulun yliopiston kehittämää saostusprosessia siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa teolliseen/kaupalliseen mittakaavaan.

Osatoteuttaja: Oulun yliopisto

Ravinteet maatilalta multapussiin

Himanka

Hankkeen tarkoituksena on löytää menetelmä kierrättää alueellisesti haasteellisia maatalouden ravinteita ja metsäteollisuuden hankalasti hävitettäviä sivuvirtoja hyödynnettäväksi kuluttajakasvualustojen raaka-aineena. Näin pystytään alentamaan voimakasta alueellista ravinnekuormitusta. Raaka-aineet käsitellään auma- ja tunnelikompostissa. Haemme kokonaisratkaisua metsäteollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn ja alueellisen ravinnekuorman tasaamiseen.