MetsäRekry

Kauppakatu 25, Kajaani

- tehdä metsätalouden mainetyötä uusien työntekijöiden saamiseksi Kainuun metsäalalle
- selvittää Kainuussa sijaitsevat metsätalouden työpaikat
- selvittää työnantajien koulutustarpeita
- selvittää potentiaaliset työntekijät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt
- luoda yhteyksiä työnantajiin ja työllistymistä edistäviin julkisiin ja yksityisiin palveluntarjoajiin
- ohjata heikossa työmarkkinatilanteessa olevia metsäalan työllistymispolulle
- järjestää yrittäjiä ja uusien yritysten syntyä tukevaa koulutusta
- edistää ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä


paivi.yla-outinen@metsakeskus.fi

AgroRES

Siltakatu 2, Joensuu

AgroRESin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä maataloudessa ja maaseutualueilla.
Hankkeessa kartoitetaan Pohjois-Karjalan maatalouden energiamuotojen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvät hyvät käytännöt sekä selvitetään merkittävimpiä esteitä uusien teknologioiden yleistymiselle ja mahdollistamiselle.

Hankkeen tuloksena tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen eduista kasvaa. Lisäksi AgroRES ylläpitää julkista vuoropuhelua aiemmin havaittujen esteiden ja haasteiden poistamiseksi.

Kansainvälistä Biotalouspotkua Pirkanmaalle

Näsilinnankatu 48, Tampere

Syksyllä 2018 alkava kansainvälisen hanke edistää biotalous- ja luontopalvelualan yritysten toimintaa. Puolivuosittain järjestettävissä seminaareissa tutustutaan eri maissa alan parhaisiin käytäntöihin ja rakennetaan kansainvälisiä kontakteja verkostoitumalla. Kantavana teemana on metsien monipuolinen käyttö. Hanke on suunnattu biotalousalan yrityksille, jotka aktiivisesti kehittävät toimintansa ja haluavat tarjota asiakkailleen mieleenpainuvia elämyksiä.

Vähähiilinen maaseutu - maaseudun uusiutuvat energiat

Itsenäisyydenkatu 35 A, Pori, Suomi
Hankkia tietoa erilaisista uusista uusiutuvan energian, sekä käytännössä hyviksi todetuista ratkaisuista ja jakaa niitä eteenpäin erilaisten tiedotustilaisuuksien ja tapahtumien avulla.

Edelläkävijyys energiayhteisössä

Tampereentie 10, 37500 LEMPÄÄLÄ, Lempäälä, Suomi

Tavoitteena on edistää hajautettujen energiaratkaisujen, uusiutuvan energian ja edelläkävijyysratkaisujen hyödyntämistä lähienergiaratkaisuna asumisen, viihtymisen ja palvelujen keskittymisessä.

Hankkeessa selvitetään edellytykset ja reunaehdot teollisuusalueen mittakaavassa toteutetun TEM:n energiateknologian kärkihankkeeksi valitun LEMENE-hankkeen innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä toisenlaiseen toimintaympäristöön ja mittakaavaan sekä konseptoidaan tekoälyä hyödyntävä virtuaalivoimalaitos toisiinsa linkitettyjen energiayhteisöjen energiatuotannon ja kulutuksen optimoinnissa. Tavoitteena on yhteistyön avulla selvittää tekoälyä hyödyntävä ratkaisu, jolla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä tehohuippuja tasaamalla sekä paikallisen tuotannon että valtakunnallisen sähköntuotannon osalta sekä selvittää mahdollisuus toimia sähkön tehoreservinä.

Selvityshanke tukee uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden syntyä uusiutuvia energiaratkaisuja tarjoavissa yrityksissä tuottamalla energiayhteisöjen ja virtuaalivoimalaitosten niiden kehitystyölle tarpeellisia määrittelyjä ja toteuttamisedellytyksiä. Selvityshanke toteutetaan yhteistyössä alan yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Puusta liikenteen polttoaineeksi esiselvitys

Korvanranta 50, Rovaniemi, Suomi

Selvitetään puukaasun käyttöön liikenteen polttoaineena liittyvät tuotanto-, puhdistus- ja jalostusmenetelmät sekä tehdään kannattavuuslaskenta malli.


vesa-matti.ruismaki@redu.fi

Biobisnestä Pirkanmaalle

Näsilinnankatu 48, Tampere
Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeessa vastataan Suomen biotalousstrategian tavoitteisiin Pirkanmaan maakunnan alueella.  Hankesuunnitelman toimenpiteet vähentävät päästöjä ja lisäävät biopohjaisen polttoaineen sekä päästöttömän energian käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa. Hankkeen toimenpiteet lisäävät sidosryhmien tietotasoa ja energiaklusterin yhteistyötä Pirkanmaalla.

Vähähiilistä energiatehokkuutta micro-CHP-tekniikalla (Venect)

Lotilantie 16, VALKEAKOSKI, Suomi

Hankkeessa laajennetaan ja jalostetaan energian pientuotantoon suunniteltua hybridimoduulia. Siihen integroidaan sähköntuotanto hyödyntäen polttoprosessin hukkalämpöä (CHP, combined heat and power), ORC-tekniikkaa (organic rankine cycle) ja mikroturbiinia. Toinen tavoite keskittyy hybridimoduulin polttoprosessin optimointiin ja hyötysuhteen parantamiseen.  Lisäksi tavoitteena on kehittää sähköenergian varastointimenetelmiä ja selvittää laajasti eri energian varastointiin liittyviä parhaita käytänteitä ja pyrkiä antamaan suosituksia mm. varastointiajoista ja energianvarastointikapasiteetista. Lisäksi selvitetään, onko prosessissa mahdollista polttaa vähäisissä määrin kotitalouden biojätettä.

Hanke perustuu ”Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta” (ToE) –EAKR-hankkeessa tehtyyn kehitystyöhön.

LECo - Local Energy Communities: Community based energy solutions for remote areas

Talonpojankatu 2, KOKKOLA
Kansainvälinen LECo-projekti vastaa syrjäisten kuntien ja asutusalueiden kestävän energiantuotannon tarpeeseen. Tavoitteena on yhdistää uusia innovatiivisia teknologioita paikallisesti saatavilla olevien uusiutuvien energialähteiden kanssa. Lähestymistapa perustuu paikallisen kiertotalouden malliin (LECo = Local Energy Communities = paikalliset energiayhteisöt), jossa huomioidaan kotitalouksien, maatalouden ja teollisuuden jätteen käyttö energialähteenä. Hanketta vetää Centria-ammattikorkeakoulu Kokkolasta.

Biokaasun tuotanto, oleellinen osa Lapin vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta

Wolffintie 34, Vaasa, Suomi

Hankkeen tavoitteena on selvittää pilottikunnissa; Sallassa, Posiolla ja Sodankylässä
– uusia tapoja toimia, jotta biokaasulaitosinvestoinnista tulisi alkuvaiheessa
taloudellisesti kestävä. Hankkeessa pyritään saamaan alueelle biokaasun tuotantoa,
jakelua ja käyttöä etenkin liikenteen polttoaineena. Hankkeen toteutuksesta vastaa
Vaasan yliopisto, Sodankylän kunta ja ProAgria Lappi.

Pirkanmaan metsälogistiikka

Näsilinnankatu 48, Tampere, Suomi

Hankkeen tavoitteena on Pirkanmaan maakunnan puun kaukokuljetusten ja puunkorjuun infrastruktuurin tehostaminen kehittämällä puutavaran puskuri- ja terminaalivarastoja, logistiikan sähköisiä palveluja sekä edistämällä alempiasteisen tieverkoston kunnostamista ja säännöllistä hoitoa.

Näin parannetaan puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä ja energialaitosten huoltovarmuutta, lisätään energiaomavaraisuutta ja edistetään luonnonvarojen hyödyntämistä.

EnergiEffektivisering av Byggnader i Arktiska Kommuner (EEBAK)

Tietokatu 1, KEMI

Hankkeen yleistavoitteena on lisätä rajaseutukuntien osaamista vihreän yhteiskuntakehityksen alalla, päämääränä rakennusten energiatehostaminen arktisissa ilmasto-olosuhteissa. Hanke suuntautuu erityisesti pohjoisen Suomen, Norjan ja Ruotsin kuntiin. Tavoitteeseen päästään lisäämällä tietojen ja kokemusten vaihtoa sekä keräämällä tietopohjaa energiansäästötaloista arktisissa ilmasto-olosuhteissa.





Hankkeen lisäteema: Tilastot

BCDC Energia

Pentti Kaiteran katu 1, Oulu

Monitieteinen BCDC Energia -tutkimushanke
- etsii ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön
- tutkii ja kehittää moderneja palveluja sähkön kulutuksen ja pientuotannon myyntiin ja ostoon

Innovaatio:
- Energiasääennuste 24 h – Aurinko ja tuuli kilowattitunteina paikkakunnittain
bcdcenergia.fi/energiasaa 

Oulun yliopiston johtama monitieteinen tutkimushanke, jossa mukana kauppakorkeakoulu ja Centre for Wireless Communications sekä Informaatiotutkimuksen ja viestinnän -yksikkö Oulun yliopistosta, Ilmatieteen laitos ja tietojenkäsittelytieteenlaitos Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana ovat Suomen ympäristökeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lähienergialiitto ry, Hinku-Foorumi ja 15 yrityksen BCDC Advisory Board. 

Lisäteema: Sähkömarkkinat

BIO4ECO

Siltakatu 2, Joensuu

BIO4ECO - Kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja

Projektin tavoitteena on parantaa aluekehityssuunnitelmien, -ohjelmien ja strategioiden toteuttamista etenkin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman ja Euroopan alueyhteistyöohjelmien vähähiiliseen talouteen tähtäävien toimenpiteiden osalta.
Hankekumppaneiden kanssa vaihdetaan kokemuksia sidosryhmätyöskentelystä sekä biotalouden alan ongelmista ja niihin löydetyistä, politiikkainstrumenttien kautta toteutettavista ratkaisuista.

Pohjois-Karjalassa hankkeella etsitään keinoja parantaa Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista älykkään erikoistumisen valinnat huomioiden. Hankkeen kautta etsitään työvälineitä alueellisen vähähiilisyyteen tähtäävän biotalousstrategian laatimiseksi yli perinteisten sektorirajojen.

•Forest Sciences Centre of Catalonia CTFC (ES) - Pääpartneri
•Government of Catalonia – Directorate General of Natural Environment (ES)
•Bulgarian Executive Forest Agency (BG)
•Regional Council of North Karelia (FIN)
•French Federation of Forest Municipalities (FR)
•Abruzzo Region – Rural Development and Fisheries Policies Department (IT)
•Latvian Forest Owner's Association (LV)
•Ministry of Agriculture Republic of Latvia (LV)
•Regional Development Agency Centru (RO)
•Slovenia Forest Service (SI)

CLEAN

Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu partnerina Interreg Europe ohjelmasta rahoitettavaan CLEAN hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka vähähiilisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää rakennetun ympäristön energiatehokkuuden suorituskyvyn parantamisessa.

Hanke auttaa osaltaan EU:n rakennuksiin kohdistuvien energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös tulevissa vähähiilisyyttä käsittelevissä strategioissa ja rakennerahastohankkeissa.

Hankkeen pääpartneri on irlantilainen ERNACT EEIG ja siihen osallistuu toimijoita Ruotsista, Espanjasta, Romaniasta, Ranskasta, Italiasta, Kreikasta ja Sloveniasta. Hankkeen ainoa suomalaisosallistuja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Hankkeen kesto on 60 kuukautta, josta varsinainen toteutusvaihe on 1.1.2017 - 31.12.2019 ja seurantavaihe 1.1.2020 - 31.12.2021. 

Teemasanoja myös: Tilastot ja laskurit.

BIND - Bioinnovaatioiden edistäminen

Tuumalantie 17 A, Tarvaala, Suomi

Hankkeen tuloksena syntyy käytännössä testattu toimintamalli innovaatiotoimintaan, jossa yhteistyöllä luodaan uudenlaiset edellytykset keksintöjen kaupallistamiseen. Samalla aktivoidaan innovaatiotoimijoita ja edistetään yhteisöllisyyden kehittymistä innovaatiotoimintaan osallistuvien osapuolten välillä. 


Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti sekä SSYP Kehitys Oy ja Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy. Toimintamalli toteutetaan Saarijärvellä sijaitsevaan Biotalouskampukseen tukeutuen. Hankkeen tuloksia hyödynnetään uuden toiminnan käynnistämisessä sekä toimintamallin hyödyntämisessä muilla alueilla.

Kiertotaloutta energiapuusta

Postipolku 3, Salla, Suomi

Hankkeen tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa toimintamalli maiseman ja talousmetsien hoidosta
syntyvän energiapuun ja hakkuutähteen hyödyntämiseksi tukemaan kylien maisemanhoidollisten
toimenpiteiden tavoitteellisuutta. Pitkällä aikavälillä tavoite on lisätä kylien viihtyvyyttä ja elinvoimaa maisemanhoidollisilla toimenpiteillä, luoda työpaikkoja energiapuukorjuulla ja toisaalta tukea alueen bioenergiatuotantoa.

Hankkeen aikana myös tutkitaan maisemanhoidosta syntyvän energiapuun mahdollisuuksia paikallisessa energiantuotannossa. Toimintamallia testataan myös kahdessa kylässä.

KANTRI-NEUVO - Osaamisen lisääntymisestä kasvua maaseutuelinkeinoihin

Kirkkoahontie 115, Linnantaus, Suomi

Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä ja tuoda yrittäjien tietoon tuorein tieto alan innovaatioista koulutusten avulla.

Kantri-Neuvo -hankkeessa järjestetään lyhytkestoista täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille Kainuun alueella. Koulutukset muodostavat koulutuskokonaisuuksia, jotka tehostavat yrittäjyyttä sekä syventävät tuotantoprosesseja.

Koulutuskokonaisuuksien teemoja ovat:
-Maidon- ja lihantuotanto
-Puutarhatuotannon uudet viljelymenetelmät ja kasvit
-Luomu
-Maatilan talouden hallinta ja spv
-Hyönteistalous
-Metsien monikäyttö

Suupohjan biokonsepti

Kyntäjäntie 6, Kauhajoki, Suomi

Mikkelin seudun kuntailmasto 2050

Maaherrankatu 9-11, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena on edistää ilmastotyötä Mikkelin seudun kunnissa ja kannustaa kuntia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa Mikkelin seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, päästöjen jakautumisesta eri sektoreiden välillä ja päästöjä sitovista nieluista yhteistyössä muiden käynissä olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien tietoisuutta eri toimintojen ilmastovaikutuksista ja kannustaa kuntia ennakkoluulottomiin vähähiilisiin kokeiluihin ja demonstraatioihin tarjoamalla tietoa hyvistä vähähiilisistä käytännöistä ja kokeiluista ja kokeilujen rahoitusmahdollisuuksista. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa perustetaan Mikkeliin ilmastopolku, joka toimii ilmastokasvatuksen välineenä erityisesti koululaisille mutta myös muille kuntalaisille, sekä laaditaan Mikkelin seudun kunnille yhteistyössä viranhaltijoiden, kuntien liikelaitosten, päättäjien ja sidosryhmien kanssa ilmasto- ja energiaohjelmat, jotka luovat suuntaviivat kuntien ilmastotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että laajapohjaisella yhteistyöllä Mikkelin seudun kunnille laadittavat ilmasto-ohjelmat toimivat pilottina maakunnalliselle ilmastotyölle.

ETKOT – Energiatehokkuuden kehittäminen optimoimalla toimintaa

Pääskysentie 1, Kotka, Suomi

ETKOT-hankkeessa optimoidaan vajaakäyttöisten kiinteistöjen energiankäyttöä ja aktiivisessa käytössä olevien kiinteistöjen ilmanvaihtoa vaarantamatta sisäilman laatua. Hankkeessa kehitettävät ohjeistukset tarjoavat uutta tietoa erityisesti kuntasektorille palvellen myös yrityksiä.

Vihreä Uusiutuva Äänekoski

Hallintokatu 4, Äänekoski, Suomi

Hankkeen tavoitteena on laatia Äänekosken kaupunkikonsernille toimiva ympäristöpolitiikka ja ympäristöohjelma. tarkoituksena on saada myös asukkaat ja kaupungin sidosryhmät toimimaan tavoitteellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Biotalouden uudet tuulet – BUT

Pääskysentie 1, Kotka

Kymenlaakso tavoittelee hiilineutraalisuutta. BUT-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja saada alueellinen yhteistoiminta ja osaaminen riittävälle tasolle, jotta pystytään kehitystyöhön, jolla on merkittävää vaikuttavuutta.

Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa on vähäpäästöisyyttä tukevien lämmitysratkaisujen edistäminen.
Vähäpäästöisyyden esille tuomiseksi mm. perehdytään kasvihuonekaasulaskennan mahdollisuuksiin ja tehdään selvityksiä lämmitystapamuutoksen merkityksestä pilottikohteissa.

OFF-GRID DIY: Renewable Energy for rural development

Itsenäisyydenkatu 35, Pori, Suomi

Hankkeella tavoitellaan ihmisten tietoisuutta omasta sähköntuotannosta. Tuotantotapoja on monia, mutta osaaminen varsinkin Suomessa on pientä, johtuen mm. alhaisesta sähkön hinnasta. Tavoitteena on, että Pyhäjärviseutu ry:n alueelle kehittyisi osaamista omasta sähkön- ja energiantuotannosta ja osaisimme ottaa käyttöömme mm. omatekoisia tuulivoimaloita, pienbiokaasulaitoksia ja vesivoimaloita, sillä Pyhäjärviseudun alueella näitä mahdollisuuksia on monia.

Energiatehokkuuden edistäminen eteläsavolaisissa pk-yrityksissä - Etevät

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Hanke luo uusia käytänteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja lisää tietoisuutta uusiutuvista energiamuodoista Etelä-Savossa.

Maatilan älykäs energiajärjestelmä

Itsenäisyydenkatu 35, Pori, Suomi
Hankkeessa toteutetaan sähkön oman tuotannon optimaalisen käytön ohjausjärjestelmä, jolla maatilat ja pienyritykset pystyvät lisäämään energiaomavaraisuuttaan sekä vähentämään ostoenergian käyttöä hintapiikeissä. Oman tuotannon ollessa riittävää, voidaan sähköä ohjata hintapiikkien aikana tarvittaessa myös verkkoon. Järjestelmä mahdollistaa myös ns. kulutusjouston myymisen energiayhtiöille.

ECO3

Harjukatu 23, NOKIA

Suomen kasvukäytävällä, Kolmenkulman yritysalueelle logistisesti erinomaiseen sijaintiin on rakentumassa uudenlainen, monialaista bio- ja kiertotalouden liiketoimintaa synnyttävä teollinen ympäristö ja kansallinen bio-kiertotalouden yritysalue, ECO3.
ECO3-alue on rakentumassa Nokian kaupungin Kolmenkulman alueelle. Alueen nykyisten ja sinne sijoittuvien uusien yritysten ja muiden toimijoiden käynnistämän yhteisen konseptikehityksen seurauksena Kolmenkulman alueelle on syntymässä nyt jo kansainvälisestikin kiinnostava yritysympäristö, joka yhdistää useiden Pirkanmaan kuntien alueella sekä uusia että nykyisiä yrityksiä.


Muu teema: Kiertotalous

VISU - Liiketoimintaa lämmöstä

Lassilantie 12, Lapua, Suomi

Ydintavoitteena on lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian hyödyntämisen tiedonvaihto ja yhteistyön kehittäminen Suomen ja Viron välillä. Lisäksi tavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Hankkeella lisätään alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa, kehitetään kansainvälistä osaamista ja luodaan uusia kv-yhteistyöverkostoja. Hanketta toteutetaan mallienergiakatselmoinneilla, lämpöyrittäjäkohteiden kartoituksilla ja pilotoinneilla, teemapäivillä, seminaareilla ja opintomatkoilla.

Vähähiilinen Lappi

Hallituskatu 22, Rovaniemi, Suomi
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä mukana olevien kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä energiatehokkuuden lisäämiseen, uusiutuvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hankkeessa päivitetään kuntien nykytila energiavaltaisten toimintojen osalta, tehdään suunnitelmat päästöjen pienentämiseksi ja lähdetään toteuttamaan toimenpiteitä aktiivisesti. Kunnille on tarjolla mm. valtakunnallinen kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkosto sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukset, jotka ohjaavat ja motivoivat toimintaa.

Ilmastokorttelit

Muuntamontie 6, Joensuu, Suomi
Ilmastokorttelit -hanke on osa Joensuun vähähiilisyyteen pyrkivää ilmastotyötä. Ilmastokorttelit keskittyy avoimessa hauassa valikoituviin kortteleihin, joiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa kokeillaan ja kehitetään uusia vihreitä ratkaisuja.Hankkeessa edistetään myös vihreää yrittäjyyttä, sparrauksella ja kokeilluilla, järjestetään ilmastoaiheisia pop up -tapahtumia, sekä suunnitellaan toiminnallisia opetuspaketteja peruskoulun käyttöön Nepenmäen ja Karhunmäen koulun nykyaikaista taloteknologiaa hyödyntäen. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään Climatejoensuu.fi -portaali. @climatejoensuu

Global Eco

Siltapuistokatu 14, PORI, Suomi
Tavoitteena on monistaa bio- ja kiertotalouteen liittyviä hyviä käytäntöjä hankkeeseen osallistuvien kansainvälisten partnerien välillä, edistää kestävän liiketoiminnan syntyä maaseutualueilla ja nostaa pohjoisen Satakunnan imagoa vihreän talouden eko-innovatiivisena alueena (työnimi bioregion). Hanke painottuu erityisesti toimijoiden aktivointiin, osallistamiseen ja oman toiminnan kehittämiseen lisäämällä yhteistyötä niin yksittäisten kuntien sisällä kuin kansainvälisessä ympäristössä.

Energiatieto - Kuudestaan

Lassilantie 12, Lapua, Suomi
Etelä-Pohjanmaan alueella ei ole asukkaille kohdennettua hanketta tai palvelua, joka tarjoaisi puolueetonta tietoa asumiseen, rakentamiseen ja remontointiin sekä liikkumiseen liittyviin energiavalintoihin. Energiatieto - Kuudestaan -hankkeen tavoitteena on tarjota apua arkipäivän energia- ja ympäristövalintoihin. Hankkeen tavoitteena on myös aktivoida maaseudun asukkaita parantamaan energiatehokkuuttaan ja kiinnittämään huomiota ympäristöystävällisiin valintoihin. Hankkeella lisätään tietoutta energia-, ympäristö- ja resurssitehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian käyttöönottoon ja kestävän kehityksen huomioimiseen. Hankkeen asiantuntijat välittävät puolueetonta tietoa ja vastaavat asukkaiden energia- ja ympäristöaiheisiin kysymyksiin.  

Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti maaseudun asukkaat ja kyläyhteisöt. Hanke pyrkii tavoittamaan alueen kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat asukkaat ja vastaamaan kysyntään energia- ja ympäristöaiheista. Tietoa välitetään esimerkiksi kyläilloissa, yhdistysten tapahtumissa ja "tonttipäivillä" sekä tutustumismatkoilla. Hanke järjestää Kuudestaan alueella myös erilaisia teemapäiviä ja kilpailuja. Hanke välittää tietoa monenlaisin viestintäkeinoin, mm. sosiaalisen median ja YouTube -videoiden avulla. 

Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle

Tuumalantie 17 A, Tarvaala, Suomi

Päätavoitteena on luoda Biotalouden yrityskiihdyttämö, joka

•tuottaa ja kaupallistaa globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä
•synnyttää merkittävää biotalouteen ja vähähiilisyyteen perustuvaa yritys- ja TKI-toiminnan kasvua Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalle, Keski-Suomeen ja Suomeen
•luo perustan Biotalouskampuksen kasvulle ja edelleen kehittymiselle
•on kansainvälisesti tunnettu ja inspiroiva biotalouden huippuyritysten, tutkimusorganisaatioiden ja innovaattoreiden törmäysalusta ja kohtaamispaikka
•tarjoaa fyysisen ja digitaalisen alustan, joka mahdollistaa uudentyyppiset ja joustavat liiketoimintamallit yrityksille, jotka haluavat valmistautua ja vastata tuleviin työ- ja elinkeinoelämän muutoksiin sekä tukee T&K -organisaatioiden toimintaa
•edistää uusimman teknologian käyttöä tiedon tuotannossa, jakamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä TKI- ja liiketoiminnassa sekä kehittyvien tiedonsiirtoverkkojen monipuolisessa hyödyntämisessä.

Lämpöä - Lämpöenergian varastoinnista liiketoimintaa

Sepänkatu 1, Turku

LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan lämpöenergian ympärivuotista varastointia maaperään energiapaalujen avulla, ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteenä. Hankkeessa luodaan yhteneväiset ohjeistukset asennukselle ja yrittäjille järjestetään matchmaking-tilaisuuksia ja koulutusta.

Hankkeen pilottikohteissa tutkitaan ja kehitetään lämpöenergian varastoinnin hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoitteena on tuottaa sekä teoreettista tietoa että pitkältä ajalta kokemusperäistä tietoa lämpöenergian varastoinnista paalujen kautta maaperään. Energian varastointia voidaan hyödyntää niin olemassa olevassa rakennuskannassa kuin uudisrakentamisessa. Lisäksi laaditaan lämpöenergian varastoinnin RT-kortti sekä asennusohjeistus.

Biotalous tutuksi Rajupusu Leader -alueen kunnissa

Juvantie 2, JUVA, Suomi

http://www.facebook.com/biotaloustutuksi

Hanke tiedottaa Rajupusu Leader ry:n alueella yrityksiä ja asukkaita siitä, mitä biotalous voi pitää sisällään ja innostaa ideoimaan ja tunnistamaan alueen mahdollisuuksia.

Bioenergiasta elinvoimaa aluetalouteen

Yliopistonkatu 34, 53850 Lappeenranta, Lappeenranta, Suomi

Hankkeen tavoitteina on lisätä ja tehostaa paikallisen metsäenergian hyödyntämistä sekä edistää tietoisuutta metsäenergian aluetaloudellisista vaikutuksista Kaakkois-Suomessa. Metsäenergiavarat mahdollistavat laajemman käytön alueella ja uutta lisäkysyntää luovat lähialueiden uudet lämpö- ja voimalaitokset. Bioenergian käytön kasvu luo elinvoimaa maaseudulle.

Kehittyvä bioenergialiiketoiminta - BioLiito

Hallituskatu 22, Rovaniemi, Suomi

Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia uusille bioenergia-alan toimijoille ja vahvistaa vanhojen toimintaa järjestämällä koulutusta ja neuvontaa, sekä verkostoimalla alan uusia ja vanhoja toimijoita.

Biohiili - Biohiilestä bisnestä Hämeeseen

Visamäentie 35, Hämeenlinna
Kehittää biohiilen valmistuksen ja käytön mahdollisuuksia Kanta-Hämeen alueella ja lisätä asukkaiden ja toimijoiden tietämystä biohiilestä.

Biolit

Ristirannankatu 1, Kokkola

Hankkeen tavoitteena on bio- ja kiertotalouden innovaatioiden edistäminen ja asiantuntijaselvitysten ja liiketoimintakartoitusten pohjalta jatkaa mm. biojalostamokonseptien rakentamista ja yrityskonsortioiden kokoamista. Myös muita biotaloutta ja uusiutuvan energian käytön edistämistä lisääviä toimia kehitetään. Lisäksi hankkeessa selvitetään akkukemikaalijalostustoiminnan sijoittumista alueelle ja sen vaatimia tutkimus- kehittämis- ja investointipanostuksia.

Väre - Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla

PL 413, 90014 Oulun yliopisto, Oulu

VÄRE-hankkeen päätavoitteena on viedä Pohjois-Pohjanmaan kehitystä kohti resurssiviisaampaa ja vähähiilisempää maakuntaa, jossa vältetään materiaalien ja energian tuhlausta ja käytetään kestävästi uusiutuvia raaka-aineita uusiutumattomien luonnonvarojen sijasta. Pääkohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan kunnat sekä cleantech-ratkaisuja ja -palveluita tarjoavat yritykset. Hankkeessa kartoitetaan kuntien tarpeet uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden hyödyntämiseen. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta kunnille toteutetaan resurssiviisas ja kustannustehokas toimintamalli sekä haetaan ratkaisuja ja palveluja alueen cleantech-yrityksiltä.

Resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja ja niiden tarjoamia hyötyjä sekä hyviä kokemuksia viedään koko maakuntaan hankkeen ulkopuolisille kunnille, yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille. Kaikkia em. ryhmiä opastetaan ottamaan huomioon resurssiviisaat ja vähähiiliset ratkaisumahdollisuudet omassa toiminnassaan ja päätöksenteossaan.

Osatoteuttaja Iin Micropolis Oy

UusiutuWat - Kestävä energiatalous Pohjois- Karjalan maaseutuyrityksissä

Siltakatu 20, Joensuu, Suomi
UusiutuWat hankkeen lähtökohtana on maaseudun elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja monipuolistaminen parantamalla yritysten energiaomavaraisuutta, -tehokkuutta ja uusiutuvien energiaresurssien hyödyntämistä. Alueen maaseutuyrityksille ja yritysryhmille tarjotaan kannattavia yritysten taloutta vahvistavia toimenpiteitä ja yhteistyötapoja, joiden avulla voidaan turvata maaseudun elinvoimaisuutta. Huomattavan resurssipohjan muuntaminen kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi perustuu yhteistyöverkostoihin, joissa on mukana yrityksiä, yhteisöjä, julkinen sektori ja tutkimus- ja kehittämistoimijoita.

Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyyshanke (HIME)

Mukkulankatu 19, 15210 Lahti, Lahti, Suomi

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa maaseutuelinkeinoja ja arvioida elinkeinotoimintojen ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä. Hanke pyrkii kartoittamaan globaalisti käytössä olevien kestävien elinkeinotoimintojen toteuttamispotentiaalia Hämeen maaseudulla.

LUT-yliopiston, Metsäkeskuksen ja Pro Agria Etelä-Suomen yhteinen HIME-hanke taklaa maaseutuyrittämisen haasteita tarjoamalla Hämeen paikallisille toimijoille tietoa monipuolisista energiayrittäjyyden malleista sekä hiilinielujen liiketoimintamahdollisuuksista, uusista tuotteista sekä palveluista.

Hanke pyrkii jalostamaan aiempaa tutkimustietoa hiilensidonnasta alueen toimijoiden käytäntöihin, ja mahdollisesti luomaan uutta liiketoimintaa hiilensidonnan ympärille Hämeen alueella. Energiayrittäjyyden eri muotoja ja tuotantoketjuja pyritään myös monipuolistamaan. Yrittäjyyttä voidaan tarkastella palveluna.

Pelilliset energia- ja kiertotalousratkaisut eli PEEK

Wolffintie 34, Vaasa

Hankkeen kehityskohteena ovat oman talouden hallinnan, energiatehokkuuden ja kiertotalouden pelilliset ratkaisut, joihin liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia.

Pelillistämishankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla voidaan systematisoida peleihin ja pelillistämiseen liittyvää, erilaista osaamista yhdistävää TKI-toimintaa sekä suunnitella, konseptoida ja demonstroida pelillistettyjä ratkaisuja sekä edistää niiden kaupallistamista.


Tarkoituksena on myös kehittää mittareita ja työkalu, jolla voidaan arvioida pelillisten ratkaisujen vaikuttavuutta oman talouden hallintaan, kestävään kehitykseen ja ilmastomyönteisyyteen liittyvissä valinnoissa valikoidussa kohderyhmässä.


Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen kasvuhakuiset teknologia-yritykset, energia- ja kiertotalousalojen yritykset, muut hankkeen tuloksista kiinnostuneet yritykset, startup-yhteisöt ja yhdistykset sekä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset.

STARDUST

Aleksis Kiven katu 14, Tampere

Kansaimvälisessä projektissa kehitetään vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ICT-ratkaisuja mm. sähköisen liikenteen, älykkään ulkovalaistuksen, kiinteistöjen lämmön kysyntäjouston sekä uusien asuinalueiden energiantuotannon teemoista.

Tampereella projektia toteuttavat Tampereen kaupunki, VTT, Tampereen Sähkölaitos, Skanska, Enermix ja Aurinkotekno. Oma toteutus on käynnissä myös Espanjassa Pamplonassa ja Italiassa Trentossa. Oppeja jaetaan seuraajakaupunkeihin Kreikassa, Pohjois-Irlannissa, Romaniassa ja Tšekeissä.

EVAKOT - Energian varastoinnin ja käytön optimoinnin työkalut

Talonpojankatu 2, Kokkola

EVAKOT-hankkeessa tutkitaan aurinkoenergian ympärivuotista varastointia ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteinä. Hankkeessa rakennetaan tähän liittyen Keski-Pohjanamaan alueelle ainakin 2 konkreettista pilottia, joiden avulla tätä ns. ilmaisenergian hyödyntämismahdollisuutta tutkitaan ja kehitetään hankekonsortion voimin.

Hankkeessa rakennetaan ekosysteemi, jossa aurinkoenergian varastoinnin ja käytön optimoinnin teknologioita voidaan kokeilla ja kehittää mahdollisimman aidossa toimintaympäristössä. Ekosysteemin avulla kerätyn ja tuotetun tietotaidon ja sen pohjalta karttuneen osaamisen avulla jalostetaan uusia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka poikivat jatkossa uusia tuotteita ja palveluita.

Energiatieto kylille Aisaparin alueella

Lassilantie 12, Lapua

Tiedonvälityshankkeessa tuodaan maaseudun asukkaille konkreettista tietoa energiansäästön ja uusiutuvan energian
mahdollisuuksista. Aikaisemmin hankkeilla ei ole kyetty huomioimaan maaseudun asukkaiden tietotarpeita riittävän
kysyntälähtöisesti. Toimintatapana on tiedotustoiminnan tuominen lähelle asukasta kyläyhdistysten tms. tilaisuuksiin,
uudenlaisen tiedotusmateriaalin luominen (esim. Youtube, Facebook, kylän energiaopas) ja käyttäminen, mahdolliset
retket ja tempaukset ym.

Biokaasusta elinvoimaa

Lapinjärventie 20, LAPINJÄRVI, Suomi

Resurssiviisas Lapinjärvi -hankkeessa vuonna 2018 tehtyjen alkukartoitusten perusteella Lapinjärvellä on erinomaiset edellytykset biokaasuntuotannolle. Biokaasusta elinvoimaa -hankkeessa pureudutaan tarkemmin taloudellisesti kannattavan biokaasuntuotannon edellytyksiin toteuttamalla kattavat jatkoselvitykset mm. biokaasulaitoksen kannattavuudesta, sijoittamisesta, logistiikasta sekä potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Lisäksi hankkeessa selvitetään biokaasuntuotannossa muodostuvan mädätteen jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä sekä jaetaan tietoa biokaasusta sekä biokiertotaloudesta muun muassa yrityksille ja kuntalaisille.

Hankkeen kehittämisryhmään kuuluvat: Lantbrukssammanslutning Pockar Gård, Porlammin Potka Oy, Lapinjärven Lämpö Oy, Amerikan porsas Oy, Yli-Simola Oy, Guy Bosas sekä Maatalousyhtymä Onnila Martti, Onnila Turo ja Onnila Ulla. Lisäksi hankkeessa on mukana Kymenlaakson Sähkö Oy.

Poh­jois-Poh­jan­maan il­mas­to­tie­kart­ta (POPilmasto)

Sepänkatu 20, Oulu

Hankkeessa luodaan uusimman tiedon pohjalta maakunnallinen tiekartta kohti kestävää ja vähähiilistä taloutta sekä toimintamalli toimeenpanoon ja seurantaan.

Pohjois-Pohjanmaalla on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä, mutta vähähiilisen maakunnan rakentamiseen liittyvää toimintaa ja sen vaikuttavuutta on tärkeää lisätä. Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

Tarkastelun kohteena ovat energia, liikenne, maankäyttö ja asuminen, kiertotalous, biotalous ja luonnonvarat sekä osaaminen ja innovaatiot. Tiekartan toimenpiteet viedään käytäntöön aktivoimalla toimijoita vähähiiliseen talouteen.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöasioista, tukea ilmastomyönteisyyttä sekä tuoda uusin tieto ja käytännöt esiin. Maakunta tulee asemoitumaan yleiseen vuorovaikutteiseen keskusteluun ilmastoasioista.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeen kanssa. 

LEMENE (Lempäälän energiayhteisö)

Realparkinkatu 4, LEMPÄÄLÄ

Energiaomavaraisessa Marjamäen toimintaympäristössä tullaan hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä, vaihtoehtoisia sähköenergian tuotantomenetelmiä ja viimeisimpiä alan teknologioita. Toimintaympäristössä hyödynnetään CHP-teknologiaa eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (combined heat and power). Sähköntuotannossa syntyvä ylimääräinen lauhdelämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa, minkä ansiosta tuotantolaitoksen hyötysuhde on maksimoitu.

Hankkeessa rakennettavaan uudenlaiseen energiajärjestelmään sisältyvät aurinkopaneelikenttien (2 + 2 MW) ja kaasumoottoreiden (8,1 MW) lisäksi polttokennot (130 kW) ja akusto, jolla turvataan sähköverkon hetkelliset tehomuutokset. Aurinkopaneelijärjestelmät sijoitetaan teollisuusalueen välittömään läheisyyteen. Hankkeella saavutettava energian paikallinen tuotanto ja jakelu parantaa Marjamäen alueen huoltovarmuutta.

Hukkalämmöstä hyötyenergiaa

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on selvittää Porin seutukunnassa syntyvät isoimmat hukkalämmön lähteet ja niissä tuotetun hukkalämmön kokonaismäärä ja lämpöarvo. Lisäksi hankkeen aikana kartoitetaan potentiaalisia hukkalämmön hyötykäyttäjiä ja parhaita teknologioita, menetelmiä ja malliratkaisuja hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä mallinnetaan ja pilotoidaan niitä Porin seudun teollisuusympäristöissä. Tuotetun tiedon pohjalta luodaan hukkalämmön alueellinen tiekartta vuoteen 2030.

Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla – osaamisen kehittämisen pilotointi

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on tukea yritysten osaamisen uudistumista kohti kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotalousmallin mukaista toimintaa. Hankkeen tuloksena Prizztech Oy on tuottanut digitaalisen palvelun, jonka avulla yritysten on helppo luoda yleiskuva omasta kestävän kehityksen toiminnastaan ja tunnistaa liiketoimintansa kannalta merkittävimmät kehittämiskohteet. Palvelun ensimmäinen versio keskittyy ekologiseen kestävyyteen eli energiaan, veteen, materiaaleihin, jätteisiin ja päästöihin sekä tuotteiden elinkaareen ja logistiikkaan. Kestävän kehityksen kartoituspalvelun voi ottaa 30 vuorokauden ajaksi maksutta käyttöön täältä: https://granite.fi/HSEQ 

Yhteistyökumppanit: Tampereen yliopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

GREEN REMARK – Green energy regional markets development

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Green ReMark -hanke edistää taloudellista kehitystä Kaakkois-Suomen ja Venäjän Pietarin alueilla vihreän energian tuotannon ja käytön kasvun mahdollisuuksia edistämällä. Hanke edistää alueen globaalia kilpailukykyä tulevaisuuden vihreän energian markkinataloudessa, sekä lisää energianjakeluverkkojen läpinäkyvyyttä energiantuottajien ja kuluttajien kesken.

Uusia menetelmiä päästöjen hallintaan – NOXOPTI

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Tuloksena saadaan tietoa 1-50 MW:n kokoluokan energiantuotantolaitosten savukaasu- ja hiukkaspäästöistä sekä käytetyn polttoaineen, kattilatekniikan ja savukaasujen puhdistusratkaisujen vaikutuksista typen oksidien ja rikkidioksidin hallintaan. Hankkeessa luodaan uudenlaisia, teknologisia ratkaisuja biopolttoaineilla toteutettavaan kustannustehokkaaseen energiantuotantoon.

Metsäalan osaajat 2020

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Hanke edistää puuhuoltoyritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia hyödyntäen yrittäjävetoisia yhteiskehittämisen kokeiluja.

Kuivaa asiaa

Kiljavantie 6, Rajamäki

Hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen polttopuun säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä, vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Uudet palvelut yksinkertaistavat polttopuun matkaa tuottajilta asukkaille, tukevat nuohoojia ja muita neuvonta-alan yrittäjiä. Samalla polttopuutoimittajien liiketoiminnan edellytykset paranevat.

Puuhakekasojen itselämpenemisen hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa ja laadunhallinnassa - HAIKU

Yliopistokatu 2, Joensuu, Suomi

Puun käytön lisääntyessä erilaisten hienonnettujen jakeiden kuljetus ja varastointi lisääntyvät samalla. Varastoinnin yhteydessä tapahtuva laadun aleneminen ja biologinen hajoaminen ovat ei-toivottuja ilmiöitä, joista aiheutuu taloudellisia menetyksiä ja hiilipäästöjä. Kasojen sisällä tapahtuvien ilmiöiden parempi hallinta tarjoaa mahdollisuuksia kääntää vääjäämättä tapahtuvat prosessit hyödyksi. HAIKU-projektissa monitoroidaan ja mallinnetaan hakekasan lämpenemisprosessi ja tutkitaan sen hyödyntämistä kasan kuivauksessa.

Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa

Kampusranta 9, SEINÄJOKI, Suomi

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida tuorehakekonseptin lämpölaitos (kattilateho 400-500 kW) maatilamittakaavaan. Lisäksi pyritään vähentämään maatilojen lämpölaitosten CO2-päästöjä. Tulosten jalkautus on tärkeää mm. EIP-AGRI verkoston kautta. Hankkeen tuloksia odotetaan hankkeen loppupuolella.

EIP-hanke (European Innovation Partnership) kerää taustatietoa asiaan. EIP-innovaatioryhmä järjestää työpajoja ja opintomatkoja. Nelikenttäanalyysia (SWOT) sovelletaan hankkeen yhtenä työkaluna. Kattilavalmistajan johdolla rakennetaan ja testataan pilottilaitosta. Hanke on julkinen, joten aktiivinen viestintä mm. messuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä EIP-AGRin kautta on osa sen toimintaa.

Biokaasua ja biometaania maatiloilta -BioKaMa

Kotkantie 1, Oulu, Suomi

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla. Se puolestaan edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hidastamista ja luo keinoja siihen sopeutumiseen.

Hankkeessa toteutetaan kuutta työpakettia:
1. Kootaan biokaasun tuotannosta kiinnostuneet maatilat toteutusryhmiin
2. Tehdään toteuttamisarviot ryhmien biokaasutuotannon suunnitelmista ja etsitään toteutuskanavat
3. Edistään maatilojen biometaanin tuotantomahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla
4. Biokaasun käyttömahdollisuuksien laajentaminen maatiloilla; traktoreiden ja työkoneiden konvertointimahdollisuudet ja kaasun energiakäyttö
5. Tiedotus
6. Hankehallinto

Järvi-Suomen Biokaasu

Mikonkatu 5, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena kehittää hajautetun biokaasun tuotannon tuotantomallia Etelä-Savossa ja viedä biokaasuinvestointisuunnitelmia lähemmäksi investointeja niin, että sekä tuotannolle että tuotteiden markkinoille on tunnistetut ja realistiset edellytykset – lisää liikennebiokaasua Etelä-Savoon.

Hanke palvelee ensisijaisesti Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä, välillisesti erityisesti julkisia palveluntarjoajia, matkailua ja alueen asukkaita.

Hankkeessa hahmotetaan tuotantokonsepteja, laskennallisia malleja kannattavaan energian tuotantoon ja biomassojen tuottamiseen ja käsittelyyn sekä logistiikkaan.

HUKATON

Kuortaneenkatu 2, Helsinki, Suomi

Päätavoitteena on kehittää teknistaloudellisesti optimoituja älykkäitä kokonaisratkaisuja hukkalämmön parempaan hyödyntämiseen valituissa tarkastelukohteissa ja tunnistaa niiden pohjalta monistettavia konsepteja, joita voidaan monipuolisesti hyödyntää rakennetussa ympäristössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yksittäisellä teknologialla ei saada kokonaisoptimoituja ratkaisuja, vaan parhaat konseptit muodostuvat erilaisten ratkaisujen yhdistelmillä. Näitä kokonaiskonsepteja tuotetaan HUKATON-hankkeessa.

Puhallus

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli, Suomi

Puhallus-hankkeen tavoitteena on tutkia kiinteän biopolttoaineen uutta toimitusratkaisua ja siirrettävää hakelämpökeskusta (lämpökontti), joka soveltuu muutostarpeita vaativille suurkiinteistökokoluokan lämpökeskuksille ja uutena lämmitysratkaisuna omakotitaloa suuremmassa kokoluokassa oleville kiinteistöille. Biomassan uudella toimitusratkaisulla yhdessä siirrettävän lämpökontin avulla pystytään korvaamaan etenkin vanhoja öljylämmityskohteita ja samalla pystytään saavuttamaan kustannus- ja päästöhyötyjä Etelä-Savon maakunnan omilla biomassavarannoilla.

Uudessa toimitusratkaisussa autokuormassa oleva hake puhalletaan siirrettävän lämpökontin integroituun hakevarastoon. Uusi toimituslogistiikka mahdollistaa hakekuorman tyhjentämisen letkulla ahtaisiin kohteisiin tai korkealle siiloon, jolloin kuorman saa purettua öljyauton tavoin.

Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE

Kampusranta 11, Frami F, Seinäjoki

Ilmastonmuutos ja maaseudun väestön väheneminen aiheuttavat haasteita maaseudun yritysten energiahuollolle tulevaisuudessa. Tässä hankkeessa tuotetaan lisätietoja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hybridiratkaisuista maaseutuyrityksille. Aluksi hankkeessa tehdään energiantuotannon ja -riskien toimenpiteiden tiekartta Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Tämän jälkeen syvennetään rakennusalan toimijoiden sekä maaseudun yritysten tietoa erilaisten hybridijärjestelmien mahdollisuuksista ja lopuksi tuotettu tieto jalkautetaan hankealueelle.

SmartCharge

Jokiväylä 11, Rovaniemi
Hankkeen tavoitteina on edistää älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa vastuullisten palveluiden tuottamisessa sekä tukea uusien innovaatioiden syntymistä eteenpäin suuntautuneilla alueilla, kuten rakennus-,energia-,ajoneuvo- ja matkailualoilla. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Vehicle-to-Grid (V2G)-ratkaisujen kaupallisista ja teknisistä mahdollisuuksista ja haasteista pilottikohteiden avulla. Kohteisiin Suomen Lehtojärvelle ja Norjan Huippuvuorille toteutetaan älykkäät paikallistason järjestelmät, jossa mm. sähköajoneuvot voisivat toimia energiavarastona.

FRANSU -Bioenergian monet mahdollisuudet

Lassilantie 12, LAPUA

Hanke lisää kansainvälistä yhteistyötä ja uusiutuvan energian käyttöä Ranskan Bretagnessa ja Etelä-Pohjanmaalla Aisaparin alueella. Yhteistyötä tehdään Bretagnen Dinan Agglomération alueen kanssa. Dinanin tavoitteena on kehittää omaa, nyt pienimuotoista, bioenergiaosaamistaan yhteistyössä suomalaisten kanssa. Suomessa tavoitteena on edistää Leader Aisaparin alueen bioenergiaketjujen toimintaa ja kontakteja Ranskaan.

Hankkeen puitteissa järjestetään bioenergia- ja uusiutuvan energian tapahtumia ja neuvontaa. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus lähteä mukaan verkostoitumismatkoille Ranskaan.

Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 (PLiMiX)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hankkeessa tutkitaan Mikkelin seudun mahdollisuuksia päästä eroon liikenteessä syntyvistä fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä seuraavien noin 20 vuoden aikana.

Keskeisenä tehtävänä on koota kulkuneuvoihin (käyttövoimat/polttoaineet), liikkumiseen (henkilöt) ja kuljetukseen (raaka-aineet ja tavarat) liittyvää avointa paikkatietoa eri lähteistä ja muodostaa kattava tilannekuva alueen liikennejärjestelmästä nyt ja tulevaisuudessa. Tilannekuva muodostetaan simulointimallinnusmenetelmällä, jossa eri skenaarioiden mukaiset tulokset voidaan esittää myös dynaamisesti karttapohjalla.

HABITUS - Hajautettu biokaasun valmistus ja nesteytys Suomessa

Talonpojankatu 2, Kokkola

Hankkeessa tutkitaan maatilakokoluokan biokaasulaitosten kaasun tuotteistamista sekä tuotannon sivuvirtana syntyvän
mädätysjäännöksen kustannustehokkaita käsittelytapoja. Tavoitteena on luoda maatilakokoluokan toimintamalli, jossa maatiloilla syntyvät energia- ja ravinnejakeet otetaan talteen kannattavasti, jolloin hyöty jää tuottajalle. Toimintamallin aikaan saamiseksi hankkeen aikana kehitetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaisi biokaasun nesteytyksen kustannustehokkaasti tiloilla. Lisäksi selvitetään osuuskuntamallin muodostamista toimintamallin ympärille virtuaaliosuuskunnan avulla.


anne-riikka.rautio@centria.fi

Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon (ETES)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hanke tuottaa esiselvityksen ja suunnitelman agroekologisiin symbiooseihin (AES) perustuvan elintarvikeketjun käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Kyseessä on bio- ja kiertotalouden ehdot täyttävä uusi ruokaketjun toimintamalli, joka on bioenergia-omavarainen, ja joka lisäksi tuottaa bioenergiaa muuhun tuotantotoimintaan ja liikenteeseen.

Malli tarjoaa paikallistetun, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän järjestelmän nykyisen keskitetyn ja fossiilitalouteen perustuvan elintarvikeketjun rinnalle ja tilalle.

Kohderyhmänä ovat koko ruokaketjun toimijat alkutuotannosta elintarvikekauppaan.

Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi -hanke (KAHINA)

Kehräämöntie 7, Kajaani

Kahina-hankkeen Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi keskeisiä käsitteitä ovat hiilineutraalius ja energiatehokkuus. Hankkeen kohteena ovat hankkeeseen osallistuvat kunnat Kainuussa ja Koillismaalla ja niiden alueiden asukkaat ja yritykset. Hankkeen toteuttavat Kajaanin yliopistokeskus MITY (päätoteuttaja) ja Suomen Ympäristökeskus (osatoteuttaja). Hanke ohjeistaa, tiedottaa, auttaa verkostoitumaan (HINKU ja energiatehokkuussopimus), organisoi tapahtumia ja yhteishankintoja, jotka kaikki tähtäävät siihen, että kunnat, kuntalaiset ja yritykset tekisivät energiatehokkuusinvestointeja

Co2mmunity

Lassilantie 12, Lapua

Co2mmunity -hankkeessa edistetään yhteisöenergian hankkeita, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa paikallisista lähteistä, kuten tuulivoimasta, biomassasta, vesivoimasta ja maalämmöstä. Tämä tapahtuu paikallisyhteisöjen aktiivisen osallistumisen kautta. Kansalaiset rahoittavat, kehittävät ja operoivat yhdessä uusiutuvan energian tuotantolaitoksia ja edistävät kestävää energian jakelua. Hankkeen aikana tuotetaan runsaasti kirjallista materiaalia ja hankkeen nettisivuilta (co2mmunity.eu) löytyy kattava tietopankki.

APPROVE

Hallituskatu 20 B, Rovaniemi
APPROVE-hankkeen tavoitteena on ylläpitää ja tiivistää alueellista yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja politiikkasuosituksia. Lapissa hankkeen avulla edistetään pilottiprojektien kehitystä suunnitteluvaiheesta investointeihin. EU-yhteistyössä APPROVE:n tarkoituksena on laajentaa ja tiivistää älykkään erikoistumisen bioenergia-verkostoa.
 

RDI2CluB (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems)

PL 207, 40101 Jyväskylä

RDI2CluB-hanke on osa Interreg Baltic Sea region -projektiperhettä (2014-2020). Hanke tähtää Itämeren alueen innovaatiotoiminnan vahvistamiseen, ja mukana ovat alueet: Keski-Suomi, Inland Norjasta, Świętokrzyskie Puolasta, Vidzeme Latviasta sekä Viro. Hankkeessa tavoitteena on nostaa maaseutualueiden biotalouden potentiaalia tähdäten kestävyyteen ja kiertotalouteen. Alueille tehdään mm. biotalousprofiilit sekä kansainvälisiä yhteistyön toimintasuunnitelmia. Hankkeessa kehitetään alueellisia innovaatioekosysteemejä sekä yhteistyötä yhteisen virtuaalisen alustan ja mallin (Biobord.eu) kautta.

https://biobord.eu/

Smart Energy Transition

Lapaunkuja 2, Helsinki, Suomi

Smart Energy Transition –tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Käynnissä on uusien teknologioiden aiheuttama globaali energiamurros, joka vaikuttaa Suomeen väistämättä. IEA (2014) on arvioinut, että globaali energiamurros tuottaa 50 000 miljardin dollarin markkinan seuraavan 20 vuoden aikana.

Smart Energy Transition –konsortio tutkii ja selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat teknologiamurroksen nopeus, suunta ja vaikutukset?    
2. Mitä uusia liiketoimintamalleja ja -ekosysteemejä on kehittymässä?    
3. Mitä osaamistarpeita ja oppimisen mahdollisuuksia piloteista löytyy?    
4. Mitä institutionaalisia esteitä ja mahdollisuuksia murroksesta hyötymiselle on?    
5. Mitä politiikkasuosituksia murroksesta nousee?    
6. Miten parhaiten tuetaan käyttäjien, tuottajien ja politiikan vuorovaikutusta?

SUNRISE (Solar energy for a circular economy)

Turku

marjaana.suorsa@utu.fi

https://sunriseaction.com/ 

Projektin tavoitteena on tarjota kestävä vaihtoehto polttoaineiden ja kemikaalien fossiilipohjaiselle ja energiaintensiiviselle tuotannolle, ja se pohjautuu aurinkoenergian muuntamiseen ja laajalti saatavilla olevien raaka-aineiden, kuten hiilidioksidin, veden ja typen hyödyntämiseen.

Projekti tuo yhteen tutkijoita, teollisuuden edustajia, poliittisia ja yhteiskunnallisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjä sekä globaaleja energia-, kemikaali- ja autoteollisuuden toimijoita, jotka yhdessä laativat tieteellis-teknologisen tiekartan laajalle tutkimushankkeelle energian, ympäristön ja ilmastonmuutoksen tutkimusalalla.

Monitieteiseen SUNRISE-konsortioon osallistuu 20 yhteistyökumppania 13 eri maasta, ja projektia koordinoi professori Huub de Groot hollantilaisesta Leidenin yliopistosta. Konsortioon kuuluu seitsemän yliopistoa ja kahdeksan tutkimuskeskusta.

Teolliset Symbioosit Suomessa

Urho Kekkosen katu 4-6 A, Helsinki, Suomi
Projektissa toteutetaan Teolliset symbioosit Suomessa (FISS) -toimintamallia Motivan koordinoimana. Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat lisäarvoa ja luovat uutta liiketoimintaa hyödyntämällä toistensa raaka-aineita, teknologiaa, osaamista, palveluja ja energiaa. Yrityksille tarjotaan apua symbioosien edistämisessä kahdeksassa alueellisessa hankkeessa.

ScenoProt

Humppilantie 14, Jokioinen

Vuonna 2030 kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Valkuaisomavaraisuutemme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin.

Kasvi-, sieni-, ja kalatuotteita syödään nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien, esim. diabeteksen ja syövän, ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun.

Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla.

Vesiruton ravinteet ja energia talteen (Elodea II)

Paavo Havaksentie 3, Oulu

Ritva.Nilivaara-Koskela@ymparisto.fi

Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavia käyttötapoja vedestä poistetun vesiruton hyödyntämiseksi ja
samalla parantaa vesistön hyöty- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hanke tuottaa tietoa vesiruton soveltuvuudesta lannoitus- ja
maanparannuskäyttöön sekä maatalouskoneiden hyödyntämismahdollisuudesta vesiruton korjuu- ja käsittelyketjussa.
Lisäksi saadaan tietoa vesirutolle sopivista säilöntämenetelmistä, joiden avulla nopeasti pilaantuva kasvimassa voidaan säilöä myöhempää biokaasutus- tai maanparannuskäyttöä varten. Tulosten pohjalta kehitetään yrityskonsepteja, joilla vesiruton keräämisestä ja jatkokäytöstä saadaaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa.



Maaseudun energiayrittäjyys

Itsenäisyydenkatu 35, Pori, Suomi

Koordinaatiohanke viestii alueellisista hankkeista ja niissä saavutetuista tuloksista sekä jakaa tietoa alan uusista teknologioista. Hanke pyrkii monipuolistamaan energiayrittäjyyttä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tukee innovaatioiden tunnistamista, kehittämistä ja käytännön toteutusta. Panostaminen uusiutuvaan energiaan ja energiayrittäjyyteen edesauttaa myös ilmastonmuutoksen hillintää.

Kohderyhmänä ovat alueelliset maaseutuhankkeet sekä pienyritykset ja mikroyritykset maaseudulla.

Hanke viestii uutiskirjeillä ja -koosteilla, Facebookissa Energiayrittäjyydestä elinvoimaa -ryhmässä sekä Twitterissä @Energiayritys.

FutWend - Kohti tulevaisuusorientoitunutta eneergiamurrosta

Latokartanonkaari 9, HELSINKI
Kansainvälinen energiajärjestelmän muutos kohti hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa liittyy olennaisesti biotalouskehitykseen. FutWend-hanke tutkii muutoksen ulkoisia ajureita, toimijoiden rooleja, ajattelumalleja, energiapolitiikkaa ja instituutioita, jotka ovat osana, estävät tai edistävät muutosta.

Aihetta tutkitaan käyttäen monitasoista sosioteknisen muutoksen viitekehystä (MLP). Kehystä käytetään laajalti kestävän kehityksen kuvauksessa, mutta kehikosta puuttuu selkeä tulevaisuusorientaatio, erityisesti vaihtoehtoisten tulevaisuudennäkymien ymmärtäminen muutoksen eri vaiheissa. FutWend-hanke täyttää tämän aukon. Sovellamme tulevaisuusorientoitunutta MLP-kehikkoa analysoidaksemme Suomen energiasektorin muutosta vuoteen 2030 kolmen esimerkkiteknologian kautta: biokaasu on potentiaalinen energiamuoto, mutta Suomessa vielä vähän käytetty. Maalämpöpumput ovat edenneet viime vuosina ripeästi. Hakepohjainen energiantuotanto on jo vakiintunut. Hankkeessa on ainutlaatuinen yhdistelmä aineistoja ja menetelmiä.

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla

Tuumalantie 17, Saarijärvi, Suomi

Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä.
 
Tutkien;
 
miten eri sähkön- ja lämmöntuotannon järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen voisi luoda mahdollisuuden taloudellisesti järkevälle tavalle tuottaa energiaa maaseutualueilla / maatiloilla,
 
miten voidaan ohjata sähkö- ja lämpökuormaa maatiloilla ja puutarhoilla sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakenne ja elinkeinotoiminnan määrä sen mahdollista,
 
uusia energiajärjestelmäratkaisuja, joilla kokonaisenergiankäyttöä maaseudulla, maatiloilla ja puutarhoilla voidaan alentaa.

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Latokartanonkaari 9, Helsinki, Suomi
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien alueellisten hankkeiden työtä sekä lisää yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Se välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön sekä tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Koordinaatiohanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä, että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.

Huima – Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita

Lundinkatu 8, Porvoo, Suomi
Keväällä 2019 järjestettiin yleinen ja avoin kilpailu, jossa haettiin huimia ideoita ja innovatiivisia ratkaisuja teollisuuden hukkaenergian hyödyntämiseen. Kilpailun tavoitteena on kiinnittää huomiota niihin suuriin energian ja hiilidioksidin päästömääriin, jotka tällä hetkellä jäävät prosessiteollisuudessa hyödyntämättä tai karkaavat ympäristöön sekä etsiä uusia tapoja esimerkiksi ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Tavoitteena on myös tuoda eri teollisuuden alat ja energiatehokkuuden toimijat yhteen ideoimaan yhteistyössä energiatehokkuutta ja sen parantamista. Hankkeen toimien tuloksena tavoitellaan pitkällä aikavälillä uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusilla ympäristöteknologisilla ratkaisuilla. Hanke toteutetaan yhdessä Turku Science Parkin kanssa.

Life EconomisE: Vastinetta rahoille: kannattavasti kohti energiatehokasta ja ilmastokelpoista rakennuskantaa

Lintulahdenkatu 10, Helsinki
Hankkeen tavoitteena on parantaa kuntien kiinteistöjen energiatehokkuutta ja ilmastokelpoisuutta, mikä nostaa kiinteistöjen arvoa ja säästää ylläpitokuluja. Energiatehokkuusasioiden parissa työskentelevät tahot saatetaan yhteen, ja heille tarjotaan koulutusta sekä asiantuntemusta toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.

Muut teemat: Tilastot, laskurit, kiinteistöjen energiatehokas ylläpito

Savosolar Tehdas

Insinöörinkatu 7, Mikkeli, Suomi
Savosolar tehdas

Erkkilän opetusmaatila JEDU Haapajärvi

Erkkiläntie 1, Haapajärvi
JEDU Haapajärven Erkkilän opetusmaatila, biokaasulaitos ja ei-julkinen biokaasuntankkauspiste.
Biokaasulaitos aloittanut vuonna 2009. Tankkauspiste valmistuu 05/2018.

Vierailut mahdollisia virka-aikana.

Joutsan Ekokaasu

Mämmiläntie 38, Joutsa, Suomi
Joutsan Ekokaasu Oy tarjoaa jätteenkäsittelypalveluita biokaasulaitoksessa, tuotettu biokaasu jalostetaan biokaasun jalostuslaitoksessa liikennepolttoaineeksi ja myydään julkisella tankkausasemalla.

Leinilän aurinkosähkövoimala

Leiniläntie 86, Hirvensalmi, Suomi
Pieni, 3 kW pilottilaitos aurinkosähkön tuotantoa ja testausta varten. Maa-asennus, johon on helppo tutustua. Paneelikohtainen tasavirtaoptimointi hyödyntää kahteen eri suuntaan asennettujen paneelien tuoton.

Fiskarsin Voima

Peltorivi 13, Fiskars, Suomi
Fiskarsin Voima tuottaa uusiutuvaa sähköä kunnostetulla pienvesivoimalalla, joka sijaitsee Fiskarsin idyllisessä ruukkikylässä.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

10 MW kpa-laitos

Mäkipassintie 15, Kauhava, Suomi
10 MW kpa-laitoskokonaisuus, joka on suunniteltu nimenomaan tuoreen puun käyttöä ajatellen. Laitoskokonaisuuden hyötysuhde on noin 120–130 %. Laitos on varustettu lämpöpumppu lto:lla, joka mahdollistaa enimmäislämmöntalteenoton, vaikka kaukolämmön paluulämpötila nousee korkealle.

Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontti

Rinnetie 6, Tohmajärvi, Suomi
15 huoneiston rivitalokohteen lämmitysmuoto on muutettu öljylämmityksestä maalämpöön ja lisäksi on rakennettu aurinkokeräysjärjestelmä.

Vierailut sovitaan erikseen.

Hoitokoti Eerika

Ruppovaarantie 28, Kitee, Suomi
Hoitokodin erillinen hakelämpökeskus ja hakevarasto. Lämmitysteho 80 kW.

Kauhavan kaukolämpö, Ylihärmän laitos

Yrittäjäntie 15, Kauhava, Suomi
Kauhavan Ylihärmän taajamassa sijaitsee alansa uusinta tekniikkaa edustava biolämpölaitoskokonaisuus. ABC-Biopower Oy:n toimittama ja urakoima kolmen megawatin (3 MW) laitos toteuttaa Kauhavan Kaukolämpö Oy:n strategiaa energiatehokkaasta ja puhtaasta energian tuottamisesta.

Luke Sotkamon biokaasulaitos

Kipinäntie 16, Sotkamo, Suomi
BioGTS Oy:n Sotkamoon toimittama biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen maatilamittakaavan kuivaprosessiin perustuva kaasulaitos. Sotkamon laitos tuottaa biokaasua nurmirehusta, kuivalannasta ja kalanperkuujätteistä. Syntyvällä biokaasulla lämmitetään Luke Sotkamon kiinteistöt. Tulevaisuudessa ajellaan myös biokaasuautolla ja -traktorilla. Prosessin sivutuotteena syntyvä eloperäinen jäännös on hajutonta ja se voidaan hyödyntää suoraan pelloille levitettävänä lannoitteena tai maanparannusaineena.

Kunnonpaikka

Jokiharjuntie 3, Vuorela, Suomi
Kunnonpaikka on monipuolisesti palveleva kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli. Kunnonpaikka sijaitsee Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa, vain 10 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kohteessa suoritettiin laaja energiakatselmus vuonna 2014.

Pieksämäen Keskuskatu

Keskuskatu, Pieksämäki, Suomi
Pieksämäen keskustan pääväylä, Keskuskatu, siirtyi älykkään valaistuksen aikaan syksyllä 2014. Olemassa olleet valaisinpylväät säilytettiin, mutta kaikki valaisimet vaihdettiin Valopaan led-valaisimiin. Kadun 220 led-valaisimesta 111 on älykkäitä ja langattomasti ohjattavissa.

Pivaset Oy:n teollisuushallin lämmitys ja jäähdytys maalämmöllä

Patruunapolku 10, Leppävirta, Suomi
2009 valmistunut Pivaset Oy:n tuotantohalli Leppävirralla lämmitetään 174 kilowatin Gebwell maalämpöjärjestelmällä. Tuotantohallin jäähdytys otetaan passiivisesti lämpökaivoista ja jaetaan kiinteistöön ilmanvaihdon ja puhallinkonvektoreiden kautta. Hallia jäähdytetään 7-9 kuukautta vuodesta. Järjestelmän jäähdytysteho on n. 120 kW ja vuosikulut n. 1000 euroa / vuosi.

Tila Kiviluoma MKS

Kiviluomantie 20, Juonikylä, Suomi
Antti HiPress BIO 650 kW. Viljankuivausta turpeella ja esipuhdistusjätteellä. Kaksoiskuivuri 2x 35MF3.

Kalmarin maatila

Vaajakoskentie 104, Leppävesi, Suomi
Kalmarin maatila on yksi Suomen ensimmäisistä biokaasua tuottavista maatiloista. Se on myös mainio esimerkki biokaasuteknologian innovatiivisesta käytöstä. Tilalla sijaitsee Suomen ensimmäinen julkinen biokaasun tankkausasema, ja lisäksi samassa osoitteessa on Metener Oy:n toimisto- ja tuotantotilat.

Maatalousyhtymä Vironen MTY

Ojalantie 417, Kärkölä, Suomi
Antti HiPress BIO 650 kW. Viljan kuivausta hakkeella. Kuivurityyppi kaksoiskuivuri 2x 34MF3.

Hiilineutraali Harakka

Harakan saari, Helsinki, Suomi
Harakan luontokeskuksen siirryttyä käyttämään uusiutuvaa energiaa, rakennusten sähkönkulutus ja hiilijalanjälki pienenivät noin 60 prosenttia. Saaressa kaiken ikäiset kuluttajat ja ammattilaiset voivat tutustua uusiutuviin energiatekniikoihin oikeassa koossa olevien laitteiden avulla.

BioSampo Koulutus- ja tutkimuskeskus

Ankkapurhantie10,, Anjala, Suomi
BioSampo Koulutus- ja Tutkimuskeskuksessa koulutamme käytännön osaajia ja teemme kokeilevaa tutkimusta yhteiskuntavastuullisen biotalouden kehittämiseksi.

Haminan Energia Oy:n biokaasulaitos

Rekkatie 11, Virolahti, Suomi
BioGTS toimittaa Haminan Energia Oy:lle kuivamädätystekniikalla toimivan biokaasulaitoksen. Biokaasulaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2014, ja biokaasulaitoksen suunniteltu käyttöönotto on vuoden 2015 lopulla. Laitoksella tullaan käsittelemään n. 18 000 t/vuosi maataloudesta ja yhdyskunnista peräisin olevia biomassoja. Tuotettu biokaasu jalostetaan biometaaniksi ja syötetään Haminan Energia Oy:n kaasun jakeluverkkoon, joka kulkee tontin läpi. Laitoksesta syntyvä mädätysjäte voidaan hyödyntää lannoitteena tai maanparannusaineena.

LUT, Green Campus

Skinnarilankatu 34, Lappeenranta, Suomi
LUT:n kampukselle rakennettiin vuosien 2013-2014 aikana Suomen yksi suurimmista aurinkovoimaloista, jonka teho on 210 kWp. Aurinkopaneeleista 158 kWp on GreenEnergy Finlandin toimittamia. Aurinkovoimalan paneelit sijaitsevat yliopiston katoilla ja autokatosten kattorakenteina. Aurinkopaneelien pinta-ala on noin 1500 neliömetriä. Aurinkovoimala toimii sähköenergian tuotannon lisäksi tutkimus- ja opetuslaboratoriona, jossa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta.

Uimahallin aurinkoenergiajärjestelmä

Presidentinpuistokatu 6, Pori, Suomi
Ensimmäisenä kohteena maailmassa uimahallin julkisivuun on integroitu Aurubiksen Nordic Solar -aurinkolämpöjärjestelmä. Lisäksi katolla katseilta piilossa on 360 m2 (50 kWp) aurinkosähköpaneeleja ja 200 m2 aurinkolämpökeräimiä. Uimahallihankkeessa yhdistyivät uusin teknologia, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen kehittäminen, tutkimus ja innovaatiot sekä vahva paikallinen osaaminen. Energiatehokkuuteen on panostettu myös muissa ratkaisuissa, mm. ilmastoinnin poistoilmasta ja suihkuvedestä otetaan lämpöenergiaa talteen.

Tila Mennala

Lahdentie 370, Jämsä, Suomi
Antti HiPress BIO 650 kW biokontti. Viljankuivausta hakkeella.

Hesburger Hyvinkää

Kalevankatu 20, Hyvinkää, Suomi
Hyvinkään Hesburgerissa on hyödynnetty laajasti monia erilaisia ekologisia energianlähteitä: tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja maalämpöä. Ravintolan edessä sijaitsevassa mainostornissa pyörii neljä metriä korkea Windside-tuuliturbiini WS-4B. Tuuliturbiini tuottaa aurinkopaneelien ohella ravintolan tarpeisiin päästötöntä sähköä.

Peltopaturi Oy

Viljetynvuorentie 110, Turenki, Suomi
Antti HiPress BIO 650 kW. Viljankuivausta hakkeella. Kuivurityyppi 34MF3.

Hybridikoulutus-kontti

Kotkantie 3, Oulu, Suomi
Rakennamme itsellisesti hybridienergioilla toimivan konttiratkaisun, jonka energialähteinä on aurinkosähkö ja nestekeräin sekä vesikiertoinen takka, jossa lämmöntalteenottopiippu.
Kontissa on etäautomaatio-ohjausjärjestelmä sekä uudenlaisia hybridivaraajia.


Konttia käytetään koulutuksissa sekä messutilaisuuksissa. Konttia voi vuokrata ja ostaa koulutusta hybridienergia-asioihin.

Majatalo Puukarin Pysäkki

Kajaanintie 844, Valtimo
Majatalo Puukarin Pysäkki sijaitsee Valtimolla. Puukarin Pysäkillä on majoitustiloja kolmessa rakennuksessa yhteensä 20 vuodepaikkaa. Yrityksen toiminnassa tärkeitä arvoja ovat ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Rakennukset lämpiävät vuonna 2009 asennetulla hakelämmitysjärjestelmällä ja vuonna 2017 asennettiin 7 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä, jolla katetaan osa sähkön kulutuksesta.

Yritysesittely 45 €/ryhmä.

Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitos

Turakkalantie 15, Juva
Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitos tuottaa biokaasua omistajiensa lietteestä ja kananlannasta. Lisäksi kaasuntuotannossa käytetään jonkin verran elintarviketeollisuuden biojätettä. Biokaasuprosessissa syntyvä mädäte käytetään osakastiloilla lannoitteena. Osakastiloista yli puolet on luomutiloja. Biokaasulla tuotettu lämpö ja sähkö myydään pääasiassa läheiselle puutarhalle.

Vierailumahdolisuus: Ajankohdat sovittava erikseen, samoin esittelykorvaus.

Tila Meller

Alihankantie 54, Koski TL, Suomi
Antti HiPress BIO 650 kW. Viljan kuivausta hakkeella. Yhteinen polttoainevarasto kuivaukselle ja biokattilalle. Kuivurityyppi 34MF2.

Metsäenergia Meter Oy ja Itä-Savon Lähienergia Oy

Korjaamotie 10, Kerimäki

Metsäenergia Meter Oy ostaa energiapuuta ja hoitaa nuoren metsän harvennushakkuut, laadukkaan polttohakkeen valmistuksen kannolta käyttöpaikalle Savonlinnan talousalueella.

Itä-Savon Lähienergia Oy myy kaukolämpöä Savonlinnan talousalueella kahdeksasta omasta ja kahdesta hoitovastuulla olevasta lämpölaitoksesta. Itä-Savon Lähienergia palvelee kaikissa lämmöntuotantoasioissa. Palvelu kattaa lämpölaitossuunnittelun, kustannuslaskennan ja rakentamisen sekä yksilöityyn sopimukseen perustuvan lämmöntuotannon ja lämpöpalvelun.

Vierailut ympäri vuoden sopimuksen mukaan.

Pukaron Paroni

Koivistontie 2 A, Pukaro, Suomi
Lappeenrantalainen GreenEnergy Finland Oy on toimittanut Pukaron Paronin kiinteistön katolle asennetun 50,5 kWp:n aurinkosähköjärjestelmän tuottamaan sähköä äänettömästi ja ympäristöystävällisesti. Järjestelmän ansiosta CO2 päästöt vähenevät 27 tonnia vuodessa verrattuna fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön. Järjestelmä koostuu kaikkiaan 202 aurinkopaneelista, niiden kattokiinnitysjärjestelmästä sekä ABB:n inverttereistä, jotka syöttävät tuotetun sähkön kiinteistön käyttöön. Pukaron Paronin yrittäjä Hannu Kohtaniemi on erittäin tyytyväinen aurinkosähköratkaisuunsa, jonka GreenEnergy Finland suunnitteli ja toimitti avaimet käteen -periaatteella. Hän mainitsee myös, että ympäristöystävällisyyden lisäksi aurinkosähkö on yritykselle erittäin kannattava myös investointina. Työ- ja elinkeinoministeriön yrityksille harkinnanvaraisesti myöntämä uusiutuvan energian käytön edistämiseen tarkoitettu energiatuki pienensi kokonaisinvestointia 30 %. Nykyisillä sähkönhinnoilla laskettuna investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt ja sijoitetulle pääomalle yritys saa 8,5 %:n tuoton.

Älykäs kalatie

Oulainen

Ekobotnia

ÄLYKÄS KALATIE, vaelluskalojen eduksi sekä tuottaen sähkövirtaa pienvesistöissä.

HYDRO-PYROGENERAATTORI, joka maksaa itse itsensä. Kalojen vaellus mahdollistuu ylä- ja alavirtaan lajista ja koosta riippumatta.

The fish-friendly weir combines ecological, economic and social elements in one sustainable product. Where use as a fish migration aid is of secondary importance, the system can also be designed to be used for power generation only.

Sinikasvis Ky

Rahonmäentie 49, Sukeva, Suomi
Marjantuotantoon ja -jalostukseen erikoistunut yritys, jossa käytössä hybridiratkaisu, jossa on puukaasutuslaitteisto ja nimellisteholtaan 15 kWe aurinkosähköjärjestelmä. Puuhaketta kaasuttamalla tuotetaan kaasua, josta tuotetaan sähköä ja lämpöä kohteen tarpeisiin. Kohde on sähkön ja lämmön suhteen omavarainen.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm-esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Hupisaarten kaupunginpuisto

Hupisaarten kaupunginpuisto, Oulu, Suomi
Hupisaarten leikkipuistoon ja sen ympäristöön sijoitetut valoT-ledvalaisimet on varustettu Valopaan kehittämillä älykkäillä ominaisuuksilla. Älykkyyttä valaistukseen tuovat langaton ohjausjärjestelmä ja liiketunnistimet. Nämä antavat mahdollisuuden valaistuksen monipuoliseen hallintaan. Valaisimien syttyminen ja sammuminen sekä niiden tuottaman valon määrä voidaan säätää ympäristön valoisuuden sekä lumitilanteen mukaan. Ne voidaan ohjata kirkastumaan havaitsemansa liikkeen mukaan. Valopaan ratkaisut mahdollistivat leikkipuiston valaistuksen tarkan räätälöinnin. Optiikat ja värilämpötilat valittiin erikseen jokaiseen valaisimeen valaistavan kohteen mukaan.

Sybimar ja suljetun kierron systeemi

Energiatie 2, Uusikaupunki, Suomi
Sybimar Oy rakentaa Uuteenkaupunkiin ns. suljetun kierron konseptia, jossa elintarviketuotannon energia tuotetaan uusiutuvan energian avulla ja samalla tuotannosta syntyvät sivuvirrat hyödynnetään edelleen konseptissa. Suljetun kierron konseptin kantavana ajatuksena on luoda kestävää ja liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa ympäristöä kuormittamatta. Konseptiin kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori sekä biopolttoaineiden tuotantolaitos. Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasviravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos tuottaa biokaasua yhteiskunnan biojätteistä ja lisäksi hyödyntää kaatopaikkakaasuja energiantuotannossa. Yhteiskunnan biojätteiden lisäksi laitokselle toimitetaan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja siitä tehdään sähköä ja lämpöä, joita hyödynnetään suljetun kierron konseptiin kuuluvissa laitoksissa. Päästöttömässä suljetun kierron konseptissa energia tuotetaan jätteistä ja kalanviljely on kytketty kasvihuoneeseen. Kasvihuone lämmittää, hapettaa ja puhdistaa vettä ja kalanviljelyn ravinteet lannoittavat kasvua. Biokaasulaitokselta jäljelle jäävä mädätysjäännös käytetään peltoravinteina.

Savilahti-projekti

Savilahdentie, Kuopio, Suomi

Savilahden sijainti, tiiveys ja geologia antavat poikkeuksellisen mahdollisuuden hyödyntää monipuolisesti uusiutuvia energialähteitä. Nykyisen energiatehokkaan ja yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön rinnalla alueelle rakennettavissa kiinteistöissä voidaan käyttää mm. aurinkoenergiaa ja geoenergiaa. Veden läheisyys mahdollistaa myös kiinteistöjen energiatehokkaan jäähdytyksen kaukokylmällä.

Yritysten, tutkimuslaitoksien, oppilaitosten sekä energia- ja ympäristöalan opiskelijoiden osaamista tullaan hyödyntämään jo alueen suunnitteluvaiheessa. Alueen energiaratkaisuja tutkitaan kokonaisuutena vuoden 2016 alussa käynnistyneessä vuoden mittaisessa Savilahden vähähiilinen energiamalli (SaVE) -hankkeessa. Hankkeessa laaditaan etenemissuunnitelma vähähiilisen ja energiatehokkaan kaupunginosan kehittämiseksi. Lisäksi Kuopion Energia ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat jo solmineet aiesopimuksen, joka tähtää kaukojäähdytyksen tuotannon aloittamiseen ensivaiheessa sairaala-alueella. Jäähdytyksen tuotantoon käytettäisiin Kallavedestä Neulalahden syvänteistä saatavaa järvivettä.

Energiantuotantotapojen lisäksi energiatehokkuuden toteuttamista esimerkiksi toimitiloissa, liikenteessä, valaistuksessa ja vesihuollossa pohditaan teknologian ja uusien ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksien kautta.

Teema: Kaupunkisuunnittelu

Lämpölaitos Kuluntalahti

Kulunnantie 174, Kuluntalahti, Suomi
Kainuun Lämpöhuolto Oy toimii Kainuun alueella kaikkiaan neljässä eri kohteessa. Kahdessa kohteessa yritys toimii lämpöyrittäjäperiaatteella ja kahdessa kohteessa yritys vastaa lämmöntuotannosta. Kuluntalahden laitos on toinen lämpöyrityskohteista ja siellä tuotetaan puuhaketta polttamalla noin 1700 MWh lämpöä vuodessa.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm-esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Kuittilan tila

Salmenkyläntie 6, Nurmes, Suomi
Kahden robotin lypsykarjatila, johon investoitu puukaasutuslaitteisto ja nimellisteholtaan n. 50 kWe aurinkosähköjärjestelmä. Puuhaketta kaasuttamalla tuotetaan puukaasua, josta tuotetaan sähköä ja lämpöä tilan tarpeisiin. Tila on lämmön suhteen omavarainen ja sähkönkin suhteen omavaraisuusaste on merkittävä.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Itikan tila

Pielavedentie 271, Iisalmi, Suomi
Itikan tila on vaiheittain ottanut käyttöön eri uusiutuvan energian tuotantomuotoja ja panostanut myös energiatehokkuuteen. Tilalla on käytössä pientuulivoimala, aurinkosähköjärjestelmä, biodieselin valmistuslaitteisto ja maalämpöjärjestelmä.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Huutolan tila

Kiekintie 168a, Suomussalmi, Suomi
Kohteessa on käytössä tilan rakenteisiin räätälöity märkämädätykseen perustuva biokaasulaitos. Laitoksen syötteinä käytetään lehmän lietelantaa ja nurmea. Kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä tilan tarpeisiin. Tila on lämmön suhteen omavarainen ja sähkön suhteenkin omavaraisuusaste on korkea.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Vakkolan vesivoimalaitos

Kauppatie 5, Vakkola, Suomi
Yritys on kunnostanut vanhan vesivoimalaitoksen ja ruvennut tuottamaan sillä uusiutuvaa sähköä. Lisäksi yritys harjoittaa viljankuivausta ja -varastointitoimintaa vesivoimalaitoksen läheisyydessä.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm-esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Pellonpään tila

Hietamäentie 916, Paltanen, Suomi
Lypsy- ja lihakarjatilalla tuotetaan aurinkosähköä nimellisteholtaan 6,75 kWe järjestelmällä. Lisäksi tilalla hyödynnetään puuta ja ilmalämpöpumppua lämmitykseen.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Riihon tila

Riihontie 162, Tuuri, Suomi
Kohde muodostuu maatilasta sekä maansiirtokone- ja teräskauppaan erikoistuneesta yrityksestä. Kohteessa tuotetaan useita rakennuksia ja konehalleja käsittävään kokonaisuuteen sähköä nimellisteholtaan 600 kW:n tuulivoimalalla ja lämpöä hakelämpökeskuksella ja maalämpöjärjestelmällä.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Haapakosken vesivoimalaitos

Haapakoskentie 506, Haapakoski, Suomi
Haapakosken ruukin yhteydessä toiminut vanha vesivoimalaitos, joka on kunnostettu sähköntuotantoon. Lisäksi kohteessa käytetään hakelämpökonttia.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm -esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Bio10

Puhoksentie 15, Kitee, Suomi
BioKympin biokaasulaitos tuottaa energiaa ja lannoitevalmisteita kotimaisista jäte- ja tähderaaka-aineista. Laitos käsittelee jätteitä 15 000 - 19 000 tonnia vuodessa. Lisäksi yritys kerää talteen ja hyödyntää alueella toimineen kaatopaikan tuottaman kaatopaikkakaasun. BioKympin tuottamasta kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä laitoksen omaan tarpeeseen ja myyntiin.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden ja ajankohta sovitellaan tapauskohtaisesti. E-farm-esittelysivulta löytyy vierailuohjelma, jossa on esitetty ajantasaiset vierailuhinnat.

Viljakas-kuivuri

Yli-Kariojan tie 50, KESTILÄ
Viljakas on innovatiivinen aurinkoenergiaa hyödyntävä viljankuivuri. Automatiikka optimoi kuivauksen ja kierrättää ja puhdistaa viljan. Energiakustannussäästö on jopa 90 %. Viljakas kuivaa myös pieneriä ja sopii etenkin erikoiskasvien sekä luomu-, siemen- ja leipäviljan kuivaukseen. Patentoitu Viljakas on vuoden 2014 EnergiaOivallus ja vuoden 2015 Maaseudun tulevaisuuden tekijä 2015 -finalisti.

Vierailuajankohta sovittava etukäteen. Ei korvausta.

Ristiinan aurinkolämpö ja aluelämpöverkko

Vuorikatu 19, MIKKELI

Uusi 2017 käyttöönotettu hakelämpölaitos 990 kW tuottaa lämpöä aluelämpöverkkoon. Samaan verkkoon on kytketty koulukeskuksen hakelämpölaitos ja laitoksen tontilla aurinkolämpökeräimet pinta-alaltaan 120 M2, tuottavat noin 60 MWh lämpöä, joka riittää noin 5–10 omakotitalon vuotuiseen lämmitystarpeeseen.
Uuden lämpölaitoksen osoite: Kitereentie 22, Ristiina.
Aurinkolämpökohde: Pietarintie 6, Ristiina

Vierailut sopimuksen mukaan.

WW-Tuulivoima

Vaasantie 390 B, Jalasjärvi
Tuulivoimalla tuotettu sähkö. 

Maatilan omakäytön ylittävä sähköenergia myydään valtakunnanverkkoon.

Tynkkylän Lomaniemi

Lomaniementie 66, Vuoriniemi
Lomaniemen aurinkovoimala 2 * 22 kW. Rakennettu 2015. Keräinala pellolla 150 M2.

Voimalan seuranta online: http://www.lomaniemi.fi/solar.htm 

Vierailut ympäri vuoden sopimuksen mukaan.

Smart Chemistry Park

Raisionkaari 55, RAISIO

Smart Chemistry Park on yrityspuisto, joka kokoaa yhteen yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja julkisen sektorin toimijoita.  Puistoa operoi Turku Science Park Oy ja sinne on sijoittautunut 12 kemian alan yritystä. Tiiviissä verkostossa on noin 30 yritystä. Smart Chemistry Park sijaitsee Raisio-konsernin tehdasalueella. 2017 alueelle valmistuu puuhaketta hyödyntävä 9,5 megawatin biovoimalaitos.

Vierailuajasta voi sopia Linda Fröberg-Niemen kanssa.

Muu teema: Pilotointi

 

Haikolan talon hybridi-aurinkosähköjärjestelmä

Opistontie 7, NURMES

Haikolan talo sijaitsee Nurmeksen Lipinlahdessa ja toimii Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry:n kurssi-, kokous- ja juhlatilana. Talon energiantuotantojärjestelmä on viimevuosina päivitetty ensin maalämpöön, minkä lisäksi rakennukseen asennettiin kesällä 2017 aurinkosähköjärjestelmä lisäämään energiaomavaraisuutta. Järjestelmä on siten tavanomaisesta poikkeava, että se sisältää litiumioni-akun, jolla tasataan sähkön tuotannon ja kulutuksen huippuja.

Aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho on 5,4 kWp ja akun kapasiteetti 6 kWh. Järjestelmän tuotantoarvio on noin 4 300 kWh/v.

Vierailut onnistuvat ympäri vuoden, tarkempi ajankohta sovitaan tapauskohtaisesti.

Muu teema: Sähkön varastointi

Ämmässuon biokaasuvoimala

Ämmässuontie 8, Espoo

- kahdella kaasumoottorilla varustettu
  biokaasua käyttävä voimalaitos
- yhdistetty sähkö- ja lämmöntuotanto
- pakokaasusta saadaan lisäsähkö-energiaa ORC-turbiinin avulla
  (ORC = Organic Rankine Cycle)
- terminen teho 2 x 3,2 MW


Ilmoitus tutustumistoiveesta ajoissa.

Enon Energia Osuuskunta

Kauppatie 11, ENO

Enon Energia Osuuskunta on perustettu vuonna 1999. Sen hoidossa on 3 omaa hakelämpölaitosta, joiden biokattiloiden yhteisteho on 4,8 MW. Osuuskunnan omistamaa lämpöverkkoa on n. 11 km ja lämmitettäviä rakennuskuutioita 300 000. Lämpöenergiaa myydään vuosittain reilut 15 000 MWh, joka vastaa noin 800 omakotitalon vuotuista energiatarvetta.

Lämpöasiakkaiden aiemmin käyttämä 2 miljoonaa litraa fossiilista tuontiöljyä vuodessa on osuuskunnan toimesta korvattu paikallisella uusituvalla metsähakkeella. Osuuskunnan raaka-aineet kerätään keskimäärin noin 35 kilometrin säteeltä hakelaitoksista. Kotimaista lähienergiaa käytetään vuosittain 27 000 i-m3. Yli 80 prosenttia raaka-aineesta saadaan ylitiheiden riukumetsien harvennuksista, joita toteutetaan vuosittain200 hehtaarin alalla. Samalla edistetään hyvää metsänhoitoa ja puuston järeytymistä tukkipuiksi.

Toiminnan työllisyysvaikutuksena on Enoon luotu ostossa, hakkuussa, haketuksessa, kuljetuksessa, laitoshoidossa ja taloushallinnossa kerrannaisvaikutuksineen 7–10 henkilötyövuotta. Osuuskunnassa on mukana 55 henkilöjäsentä, jotka kaikki ovat metsänomistajia.

Vierailuajakohdat sovitaan tapauskohtaisesti. Esittelykorvaus 70 €/h/esittelijä.

Luke Maaningan biokaasulaitos

Halolantie, Maaninka
Tutkimusnavetan lietelantaa 3500 t/v sekä kasvimassoja (0–400 t/v, esim. ylijäämäsäilörehua) käsittelevä biokaasulaitos. Reaktorin nestetilavuus 260 m3 + samankokoinen jälkikaasuallas. Biokaasuntuotto 400–700 MWh/v. Nettosähkön ja -lämmöntuotto yht. 200–400 MWh/v.

Paljon liukoista typpeä sisältävä käsittelyjäännös hyödynnetään lannoitteena.

Kohteessa on mahdollisuus tutustumisvierailuun, sopimuksen mukaan.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila

Mustialantie 105, Mustiala
Mustialan opetusmaatilalla on 180 ha peltoa ja 70 lypsylehmää + nuorkarja. Maatilalla on maisemallisesti arvokasta aluetta, pohjavesialuetta ja runsaasti vesistöihin rajoittuvaa peltoa. Painopisteinä opetusmaatilalla on tällä hetkellä valkuais- ja ravinneomavaraisuus.

Mahdollisuus tutustumisvierailuun, vierailuajat erikseen sovittavissa.

Energiatehokas purunpoistolaite

Teollisuustie 6, Orimattila
Kehitetään purunpoistolaitteiston suodatinratkaisuja sellaisiksi, että työskentelytilasta poistettu ilma voidaan palauttaa työskentelytilaan.

SFTec Oy

Paavo Havaksen tie 5 D, Oulu
SFTec on jo pitkään kehittänyt ratkaisua merkittävästi kustannustehokkaammalle materiaali-kuivaimelle, mitä tällä hetkellä markkinoilta löytyy. Tärkeää oli saada kuivaimia tarvitseville materiaalivirroille investointi-, asennus-, käyttö- ja energiakulut matalammiksi. Kehitettyyn uuteen teknologiaan perustuva ModHeat-kuivain on ollut markkinoilla täysin valmiina ratkaisuna kesästä 2016 asti.


Kustannustehokas ModHeat-kuivain mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja bioenergian tuotantoon sekä kiertotalouteen. Vierailut mahdollisia kunhan ilmoittaa etukäteen.

Pertunmaan aluelämpö

Mäkitie 3, Pertunmaa

Pertunmaan taajamassa sijaitseva 500 kW:n aluelämpökeskus, jonne asennettu lämpöhäviötön 700 m:n kaukolämpöjohto, jonka avulla saadaan kerättyä maalämpöä ja lämmönjakelun lämpöhäviö hyödynnettyä. Lämmönsiirron hyötysuhde nousee 100 %:iin.

Lisätietoja kohteesta: Sampo Humalainen, Soprus Oy

Vierailu mahdollista sopimuksen mukaan.

Pitkäjärven aurinkopuisto, Sun-Mikkeli

Vuorikatu 19, Mikkeli

Aurinkovoimala otetaan käyttöön 7/2017. Voimalan teho 300 kW, tuottaa noin 225 MWh sähköä/a, kattaa noin sadan kerrostalokaksion vuotuisen käytön. Koostuu noin 1150 paneelista. Tuotto menee hyväntekeväisyyteen.

Voimalan osoite Lahdentie 27, Mikkeli

Vierailu sopimuksen mukaan.

Biohauki Oy biokaasulaitos

Vuorikatu 19, Mikkeli

Kuivamädätyslaitos, orgaanista raaka-ainetta laitokseen syötetään noin 10 000 tonnia/a. Laitos tuottaa biokaasua noin 4500 MWh/a ja kaasu jalostetaan biokaasusta liikennekaasuksi eli metaanipitoisuus nostetaan noin 60 %:sta yli 95 %:iin, kaasu riittää noin 400 kaasukäyttöisen henkilöauton vuotuiseen polttoainetarpeeseen. Raaka-aineena maatalouden sivuvirrat, mädätteellä luomulannoitekelpoisuus.

Laitoksen osoite: Ursuksentie 14, Haukivuori 

Vierailu sopimuksen mukaan.

Tahkovuoren Nipasen hybridilämpökeskus

Petäjälammentie 323, Tahkovuori
Tahkovuoren Nipasen Savon Voiman kaukolämpöverkon energia tuotetaan hybridilämpökeskuksella, jossa on yhdistetty energiantuotanto pelleteillä sekä aurinkolämmöllä. Noin helmi–lokakuun välisenä aikana tuotetaan osa kaukolämmöstä aurinkolämpökeräimillä pelletin toimiessa päälämmönlähteenä. Näin lämpökeskuksen energiantuotanto perustuu täysin uusiutuviin energialähteisiin. Pellettilämpökeskuksen teho on 500 kW ja aurinkolämpökeräimiä on tuotannossa 12 neliömetriä.

Vierailut sopimuksen mukaan.

Kosolan tila

Massilanmäentie 179, Kallislahti

Energiatehokas, laajentava maidontuotantotila. Energiatehokkuus muodostuu mm. rehuviljan tuoresäilönnästä, maalämmön käytöstä veden ja tilojen lämmityksessä. Tilalla 33 kWp aurinkopaneelisto.


Vierailut vain talviaikaan. Sovi yhteyshenkilön kanssa esittelykorvaukset.

Hampputalo

Lemminkäisenkatu 30, TURKU

Suomen ensimmäinen lämmitetty hampputalo. Testitalossa tutkitaan hamppu-kalkki-massiivirakenteen toimivuutta ja rakentamisen energiankulutusta koko elinkaarella.
Miksi hamppua rakentamiseen?

  • Rakennusteollisuuden kotimaisuusasteen ja ekologisuuden lisäys
  • Hengittävä ja eristävä massiivirakenne
  • Hiilineutraali rakennusmateriaali
  • Elinkaariajattelun mukaista rakentamista
  • Rakenne on paloturvallinen
  • Kylmäsiltojen määrä vähäinen

Vierailu sovittava erikseen Noora Norokydön kanssa, p. 040 3550 900. Ei esittelykorvausta.

Pinewood Stables Oy

Ratsutilantie 30, Mäntsälä

Hevostallin lantalaan sekä karsinoiden kestokuivikepohjaan on asennettu keräysputkisto, joka johtaa kompostoitumisessa syntyneen lämmön hybridivaraajan kautta asuintilojen lämmityksen ja käyttöveteen. Lämpöä saadaan jopa 40 C, joka riittää lattialämmityksen tarvitsemaksi energiaksi. Käyttöveden lisälämmittämiseen voidaan käyttää muita varaajaan sopivia energialähteitä.

Sopimuksen mukaan, esittely 60,-/h + alv.

Hakkeen pneumaattinen puhallustekniikka pienille hakelämpökeskuksille

Konginkangas, Suomi

Lämpösi Oy on kehittänyt pneumaattista hakkeen puhallustekniikkaa pienten hakelämpökeskusten polttoainelogistiikkaan.
Ratkaisun ydin on hakepuhallin, jolla hake puhalletaan suoraan ajoneuvosta hakelämpökontin hakevarastoon putkea pitkin kuten öljyä ja pellettejä toimitetaan. Siirrettävällä lämpökontilla ja puhallustekniikalla pienetkin kiinteistöt on muutettavissa helposti hakelämmitteisiksi.

Puhallin on nähtävillä Konginkankaalla. Näyttö ja virtuaalinen esittely sovitaan yhteyshenkilön kanssa. Hakepuhallinasiakkaille tai erikoistapauksissa järjestetään työnäytöksiä erikseen sovittaessa Konginkankaan lämpökeskuksella tai asiakkaiden puhalluskohteissa.

Äänekosken Konginkankaan 1 MW hakelämpökeskuksen ja taajaman aluelämpöverkon omistaa EKO Energiapalvelut ETK Oy, jossa Lämpösi Oy on yksi viidestä osakkaasta. Lämpösi Oy on testannut hakepuhallinta Konginkankaan lämpökeskuksella yhteistyössä lämpökeskuksen haketoimituksista ja käytöstä vastaavan energiayrittäjän Lassi Tervon kanssa.

BioHAT pienbiovoimalaitos

Kotirannantie 3 as 2 35800 Mänttä, Mänttä, Suomi

Voimalaitos perustuu alunperin LUT:ssa tehtyyn tukimukseen EFmGT (ulkoisen polton kuumakaasuturbiini prosessiin), jota on kehitetty edelleen lisäämällä toinen väliaine, vesihöyry kiertokaasuun.

Taipalsaarella tehdyissä kokeissa voimalaitoksella saavutettiin tuloksia, joiden valossa voidaan edellyttää > 30 % sähkönsaanto suhdetta. Kaavailtu kokoluokka on 0,1 MWe-5 MWe ja markkina-alue globaali.

Hankkeessa on ollut pari potentiaalista yhteistyökumppania rakentaa teollisuusmittakaavainen pilotti, hankkeet ovat tällä hetkellä siltä osin keskeytyneet.

Höyryvoimalaitosta pienempien biovoimalaitosten investointikustannukset ovat suurehkot, sen lisäksi niiden käyttö ja kunnossapito on usein hankalaa, eikä suuria läpimurtoja ole sillä kehityksen alalla tapahtunut. BioHAT on moduulirakenteensa vuoksi monistettavissa ja kustannustehokas. Markkinat ovat globaalit, voihan voimala korvata fossiilipolttoaineella toimivia diesel- ja kaasuturbiini voimaloita. Liiketoiminnan laajuus on sitä luokkaa, että tarvitsemme laajan yhteistyöverkoston. Myös firman uusi kotipaikka tulee mahdollisesti olemaan siellä, missä demo-voimala käynnistyy ja paikkakunnnalla on oltava riittävän laaja konepajaosaaminen.

HINKU-kunta Asikkala

Asikkala, Suomi
Energiakatselmukset 11 kunnan kiinteistössä. Investointeja energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan. Mukana Motivan hallinnoimassa kuntien energiaohjelmassa. Tarjoaa lainaan energiasalkkua, joka sisältää infrapunalämpömittarin ja välineitä energiatehokkuuden parantamiseen. Useita energia- ja ympäristöasioissa kunnostautuneita yrityksiä. Kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan SYKE:n KASVENER-laskentamallilla.

Vaala

VAALA

HINKU-kunta Joensuu

Joensuu, Suomi
Joensuu on noin 75 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalassa. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen Joensuu on osallistunut vuodesta 2015. Joensuu on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Inkoo

Inkoo, Suomi
Inkoo on noin 5 500 asukkaan kunta Uudellamaalla. Inkoo liittyi mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen vuonna 2014. Kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Ilomantsi

Ilomantsi, Suomi
Tavoitteena ohjata energia-alan kehitystä kestävämpään suuntaan. Keskittyy erityisesti lämmityksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Noin 80–90 % kunnan kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Tulevaisuudessa määrää tarkoitus lisätä entisestään. Kiinteistöjen energiatehokkuutta parannettu ESCO-hankkeilla. Tavoitteena toteuttaa tulevaisuudessa lisää ESCO-hankkeita kunnan kiinteistöissä.

HINKU-kunta Ii

Ii, Suomi
Tavoitteena luopua öljylämmityksestä kunnan kiinteistöissä sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Liittynyt KETS:iin. Kunnan kiinteistöissä tehty investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä otettu käyttöön reaaliaikainen sähkönkulutuksen seurantajärjestelmä. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Siuntio

Siuntio, Suomi
Sitoutunut KETS:iin. Tavoitteena sähkö- ja lämpöenergiakustannusten pienentäminen 10 prosentilla, mm. kiinteistöjen huonelämpötilan säädöillä. Kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Suunnitelmissa uusiutuviin polttoaineisiin siirtyminen. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

Ylivieska

YLIVIESKA

HINKU-kunta Hyvinkää

Hyvinkää, Suomi
Hyvinkää on 46 500 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää liittyi mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen vuonna 2016. Kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Hanko

Hanko, Suomi
Siirtynyt kaukolämmön tuotannossa öljystä hakkeeseen. Huomioinut uusiutuvan energian kaavoituksessa. HINKU-yhteistyössä mukana alueella toimivia yrityksiä. Asukkaita kannustetaan ilmastopäästöjen vähentämiseen. Kouluissa HINKU-hanke sisällytetty vuosisuunnitelmiin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Kitee

Kitee, Suomi
Kiteen kaupunki on edelläkävijä biokaasun tuotannossa. BioKymppi Oy:n biokaasulaitos hyödyntää bio- ja kaatopaikkakaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä. Biokaasua siirretään myös Kiteen Lämmölle, jossa kaasu muunnetaan sähköksi sekä lämmöksi. Liikennebiokaasun tuotannon kehittelyssä Kitee on edelläkävijä. Tulevaisuudessa Kitee pyrkii tehostamaan sähkönkäyttöään suosimalla entistä vihreämpää sähköä.

HINKU-kunta Kuhmoinen

Kuhmoinen, Suomi
Merkittävimpiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin kuuluu hakkeella toimivan kaukolämpölaitoksen ja -verkon rakentaminen. Kuuluu Kuntien energiaohjelmaan (KEO). Useissa kiinteistöissä toteutettu investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi. Laatinut uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Laitila

Laitila, Suomi
Kaukolämpö pääsääntöisesti puupolttoaineilla. Kaupungin kiinteistöistä suuri osa kaukolämmön piirissä. Tavoite laajentaa kaukolämpöverkkoa. Yrityksissä vähennetty päästöjä erilaisin energiaratkaisuin. Asukkaille järjestetty tilaisuuksia HINKU-teemoista. Kuuluu kuntien energiaohjelmaan (KEO). Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Lappeenranta

Lappeenranta, Suomi
Kaukolämmön biopolttoaineiden osuus kasvanut. Kaupunki solminut energiatehokkuussopimuksen (KETS). Kaupunki tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, jonka tutkimuksessa ja opetuksessa painottuvat uusiutuva energia sekä energia- ja ympäristötekniikka. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Lieksa

Lieksa, Suomi
Vahvuutena energiapuun käyttö. Laaja kaukolämpöverkko. Sen ulkopuolelle puupolttoaineisiin perustuvia ratkaisuja. Lieksan Puuakatemiassa keskustellaan puutuotteiden mahdollisuuksista. Tavoitteena edistää liiketoimintaa. Aikoo liittyä KETS:iin tai KEO:on. Kiinteistöjen energiatehokkuutta parannettu ESCO-hankkeilla. KHK-päästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Liperi

Liperi, Suomi
Liperi on 12 300 asukkaan kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen Liperi on osallistunut vuodesta 2015. Liperi on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Lohja

Lohja, Suomi
Energiatehokkuuden parantaminen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kannustanut yrityksiä kestäviin energiaratkaisuihin. Tavoitteena parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luoda liiketoimintaa energia- ja ympäristöalalle. Kymmeniä yritystapaamisia. Mukana KETS:ssä. KHK-päästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Masku

Masku, Suomi
Sitoutunut KEO:on. Selvitetään kaukolämpölaitoksen ja -verkon rakentamista. Maskutalo lämpenee maalämmöllä. Kunta hankkinut aurinkosähköjärjestelmän. Kokeillut täyssähköautoa virka-ajoissa. Kannustaa asukkaita ja paikallisia yrityksiä energiahankkeisiin ja ilmastotekoihin. KHK-päästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Muhos

Muhos, Suomi
Muhos on 9 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen Muhos on osallistunut vuodesta 2016. Muhos on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Mynämäki

Mynämäki, Suomi
Tärkeimpiä toimenpiteitä pelletillä toimivan kaukolämpölaitoksen ja -verkon rakentaminen. Kuuluu KETS:iin. Useissa kiinteistöissä siirrytty öljystä uusiutuvaan energiaan. Kiinteistöjen energiatehokkuutta parannettu. Energiakävelyitä: asukkaat tutustuvat energiaratkaisuihin. Yritykset toteuttaneet päästöjä vähentäviä energiahankkeita. KHK-päästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Nurmes

Nurmes, Suomi
Painopisteenä uusiutuvien energialähteiden käytön ja työllisyyden lisääminen. Tavoitteena vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontienergiasta. Känkkäälän alueelle uusi Vihreä teollisuusalue, jonne biohiiltämö ja bioterminaali. Valtuustoaloite liikennebiokaasulaitoksen investointihankkeen aloittamisesta. KHK-päästöt lasketaan SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Outokumpu

Outokumpu, Suomi
Outokumpu on 7 200 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalan maakunnassa. Outokumpu on osallistunut Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen vuodesta 2015 alkaen. Kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Padasjoki

Padasjoki, Suomi
Hakkeella toimivan kaukolämpölaitoksen ja -verkon rakentaminen. Kuuluu KEO:oon. Useat kiinteistöt öljystä uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuutta parannettu. Valaistus led-valoiksi. Kunnalla sähköauto. Asukkaille energianeuvontaa, mahdollisuus energiakatselmuksiin. Yritykset ja yksityishenkilöt tehneet päästöjä vähentäviä energiahankkeita. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Parikkala

Parikkala , Suomi
Hakkeella toimivan kaukolämpölaitoksen ja -verkon rakentaminen. Kuuluu KEO:oon. Uusiutuvan energian katselmus. Valaistus led-valoiksi. Asukkaille energianeuvontaa. Yritykset ja yksityishenkilöt tehneet päästöjä vähentäviä energiahankkeita. Biotalouden kehittäminen Parikkalassa -hanke. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Porvoo

Porvoo, Suomi
Suurin osa kaukolämmöstä puupolttoaineilla. Aurinkoenergian lisääminen. Muun uusiutuvan energian lisääminen. Kaukolämmön käytön edistäminen. Skaftkärrin energiatehokas asuinalue. Kokemuksia ja tuloksia tarkoitus hyödyntää myös muualla maassamme. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Raasepori

Raasepori, Suomi
Kaukolämpö pääosin biopolttoaineilla. Kuuluu KETS:iin. Alueen yrityksiä osallistuu HINKU-yhteistyöhön. Asukkaille energia-aiheisia tilaisuuksia. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Rauma

Rauma, Suomi
Kaukolämpö pääasiassa uusiutuvista energialähteistä. Kaukolämpölaitos teollisuuslaitosten yhteydessä: hyödyntää prosessien sivutuotteita. Mukana KETS:ssä. Energian kuntakatselmus. Alueella cleantech-yrityksiä. Painopisteenä tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Rautjärvi

Rautjärvi, Suomi
Hyödynnetään paljon metsäenergiaa. Kartonkitehdas tuottaa puuraaka-aineista lämpöä, jota kaukolämpöyhtiö myy asukkaiden ja yritysten käyttöön. Kaukolämpöverkkoa laajennettu. Mukana KEO:ssa. Katuvalaistus led-valoihin. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Ruokolahti

Ruokolahti, Suomi
Mukana useissa energiahankkeissa. Energiantuotannossa siirrytty öljystä maakaasuun, keskustelua uusiutuvista energialähteistä. Suunnitteilla yhdeksän turbiinin tuulipuisto. Yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Tukee energiateemaan painottuvan yritys- ja tutkimusklusterin muodostumista. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Tohmajärvi

Tohmajärvi, Suomi
Painopisteenä energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Kunnassa tehty systemaattisesti työtä energiatehokkuuden parantamiseksi kunnan kiinteistöissä. Esimerkiksi öljylämmitteisiä kiinteistöjä muunnettu hyödyntämään puuperäisiä polttoaineita.

HINKU-kunta Uusikaupunki

Uusikaupunki, Suomi
Kantavana ajatuksena kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen. Yritykset saavuttaneet huomattavia päästövähennyksiä. Uusia cleantech-alan yrityksiä. Kuuluu KETS:iin. Asukkaille tarjottu energianeuvontaa. Yksityishenkilöt toteuttaneet päästöjä vähentäviä energiahankkeita, mm. siirtyneet maalämpöön. KHK-päästöt SYKE:n KASVENER-mallilla. Laskelmissa huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt.

HINKU-kunta Valtimo

Valtimo, Suomi
Valtimo on 2 400 asukkaan kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen Valtimo on osallistunut vuodesta 2015. Valtimo on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

HINKU-kunta Enontekiö

ENONTEKIÖ, Suomi

Hinku-kunta Ii

Piisilta 1, Ii

Onnistuneen energia- ja ilmastotyön tuloksena, Ii on noussut valtakunnan kärkeen 51 prosentin päästövähennyksellä vuosien 2007–2013 aikana.
Iin kunta tavoittelee 80 prosentin hiilidioksidipäästövähennystä vuoteen 2020 mennessä, mikä on jopa 30 vuotta EU:n ilmastotavoitetta ripeämpi. Vähähiilisyyden tavoittelussa fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla energialähteillä ja materiaalivirtoja käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Konkreettisten säästöjen lisäksi Iin kunnan energia- ja ilmastotyöllä monipuolistetaan alueen taloutta ja edistetään kestävää hyvinvointia.

Hinku-kunta Tyrnävä

Kunnankuja 4, Tyrnävä

Tyrnävän kunta on liittynyt Hinku-kuntien verkostoon vuonna 2016. Kunnan omistamille kiinteistölle on tehty selvitys lämmitysmuodon vaihtamisesta uusiutuvalle energialle. Muutos uusiutuvaan on jo toteutettu useissa kiinteistöissä. Kunta on selvittänyt myös biokaasutuotantoa kunnan alueella.

Kunta on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, ja uusiutuvan energian kuntakatselmus valmistuu kesällä 2017.

HINKU-kunta Eurajoki

Eurajoki, Suomi

HINKU-kunta Haapajärvi

Haapajärvi, Suomi

HINKU-kunta Hamina

Hamina, Suomi

HINKU-kunta Harjavalta

Harjavalta, Suomi

HINKU-kunta Hyvinkää

Hyvinkää

HINKU-kunta Hämeenkyrö

Hämeenkyrö

HINKU-kunta Imatra

Imatra

HINKU-kunta Kangasala

Kangasala

HINKU-kunta Kirkkonummi

Kirkkonummi

HINKU-kunta Kotka

Kotka

HINKU-kunta Kouvola

Kouvola

HINKU-kunta Lempäälä

Lempäälä

HINKU-kunta Loimaa

Loimaa

HINKU-kunta Nokia

Nokia

HINKU-kunta Orivesi

Orivesi

HINKU-kunta Parkano

Parkano

HINKU-kunta Pirkkala

Pirkkala

HINKU-kunta Pori

Pori

HINKU-kunta Pyhäjärvi

Pyhäjärvi

HINKU-kunta Raahe

Raahe

HINKU-kunta Tampere

Tampere

HINKU-kunta Utajärvi

Utajärvi

HINKU-kunta Uusikaupunki

Uusikaupunki

HINKU-kunta Valkeakoski

Valkeakoski

HINKU-kunta Vesilahti

Vesilahti

HINKU-kunta Ylöjärvi

Ylöjärvi

Kansainvälisestä metsäbiotaloudesta elinvoimaa -esiselvityshanke

Kampusranta 11, Seinäjoki, Suomi
Tässä hankkeessa pureudutaan alustavasti monimuotoisen metsäbiotalouden mahdollisuuksiin Kuusiokuntien eli Soinin, Kuortaneen, Alavuden ja Ähtärin näkökulmasta. Keskeisintä on edistää yrityslähtöistä biotalouden osaamista niin bioenergian, luontomatkailun kuin maa- ja metsätaloudenkin osalta.

Pohjoissavolaisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta (KILIKE)

Opiskelijankatu 3, Varkaus
Hankkeen tavoitteena on löytää ja kehittää uusia liiketaloudellisesti kannattavia sovelluksia kierrätysmateriaalien käytölle. Prosessoitavia materiaaleja voivat olla erilaiset teollisen toiminnan kuitu-, mineraali- ja muovipohjaiset sivuvirrat tai jo jätteeksi luokitellut edellä kuvatun kaltaiset materiaalit, kuten rakennus- ja yhdyskuntajätteet.

Energiapuusta enemmän- bioenergialiiketoiminnan kehittämishanke

Olavinkatu 60 F 23, Savonlinna, Suomi
Energiapuusta Enemmän -bioenergialiiketoiminnan kehittämishankkeen tavoitteena on energiapuun saatavuuden edistäminen, metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen, metsänomistajien energiapuutiedon lisääminen, uusien metsähaketta hyödyntävien käyttökohteiden perustaminen ja energiapuuliiketoiminnan kehittäminen.
Hanke toteutetaan Metsäkeskuksen kaakkoisen palvelualueen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteishankkeena.

Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet

Huhtalantie 2, Seinäjoki, Suomi

Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet -hankkeen päätavoitteena on lisätä energiaomavaraisuutta Etelä-Pohjanmaan alueella
metsäenergialla. Hanke keskittyy alueen lämpöyrittäjätoiminnan vahvistamiseen ja alan kasvun aikaansaamiseen. Hankkeessa
kartoitetaan systemaattisesti alueen potentiaaliset lämpöyrittäjäkohteet, välitetään tietoa lämpöyrittäjätoiminnan
kannattavuuden parantamisesta ja aktivoidaan lämpöyrittäjiä kehittämään toimintaansa uusien innovatiivisten
teknologisten ja logististen ratkaisujen avulla.

Vihreän kasvun mahdollisuus

Veckjärventie 1, Porvoo, Suomi
Vihreän kasvun mahdollisuus on alueiden välinen tiedonvälityshanke.
Hankkeen aihealueet sisältävät uusiutuvia luonnonvaroja tuottavan, käyttävän, jalostavan ja markkinoivan tuotannon sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutuksen sekä kierrätyksen. Hankkeen tavoitteena on avata uusiutuvan energian -käsitettä alueilla, lisätä toimijoiden tietämystä teemasta, synnyttää teeman mukaisia hankkeita sekä aktivoida alueiden yritykset ja yhteisöt kehittämään toimintaansa teemaan liittyen.

Hankkeessa tehdään tiedotusta ja oppilaitosyhteistyötä, järjestetään luentoja, seminaareja, tutustumisretkiä sekä verkostoitumistilaisuuksia ja työpajoja.

VuoGas Liikenne Investointi

Kipinäntie 16, Sotkamo, Suomi
Päätoimenpiteenä on liikennebiokaasun jalostamiseksi tarvittavan puhdistus- ja tankkausaseman hankkiminen sekä sen liittäminen osaksi VuoGas-toimintaympäristöön kuuluvaa biokaasulaitosta.

Hankkeen tuloksena Kainuun ensimmäinen liikennebiokaasua tuottava puhdistus- ja tankkausasema on asennettu ja sen tuotanto käynnistetty. Asemalta voidaan tankata Luken biokaasuautoa ja -traktoria.

Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra

Muuntamontie 5, Joensuu, Suomi
Tavoitteena on kehittää vanhan lähiön energiatehokkuutta erityisesti korjaus- ja täydennysrakentamisessa, sekä liikenteessä ja liikkumisessa. Hanke päivittää perinteisiä energiatehottomia lähiöuudistamisen tapoja energia- ja resurssitehokkaiksi.

Kokkola Industrial Symbiosis System, KISS

Talonpojankatu 2, Kokkola, Suomi
KISS-hankkeen tavoitteena on resurssiviisaan toiminnan ja materiaalikiertojen sulkemisen avulla parantaa Kokkolan seudulla olevan liiketoiminnan kannattavuutta sekä synnyttää uutta teknologia- ja palveluliiketoimintaa. Hanke hyödyntää alueella olevia materiaali-, energia- ja henkilöresursseja lisäten alueen omavaraisuutta. Hankkeen toteutuksesta vastaa Centria-ammattikorkeakoulu 1.10.2015–30.9.2017.

Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Pohjois-Savon maakunnan alueella

Suokatu 42, Kuopio, Suomi
Kuopion kaupunki tarjoaa puolueetonta energianeuvontaa asukkaille, kunnille sekä pk-yrityksille koko Pohjois-Savon alueella. Neuvonnan puitteissa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä toteutetaan kuluttajille suunnattua energianeuvontaa. Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja. Energianeuvontaa annetaan jo noin 12 maakunnan alueella ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 18 maakuntaa kattavaksi vuosien 2019-2022 kuluessa.

Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa (YSKE)

Mikonkatu 5, Mikkeli, Suomi

Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa - hankkeen tavoitteena on lisätä energia- ja ravinnetuotteiden tuotantoa ja alan investointeja Etelä-Savossa. Hankkeessa pyritään erityisesti kehittämään hyviä yhteistyömalleja kannattavan ja volyymiltään riittävän suuren tuotannon synnyttämiseksi. Hankkeesta hyötyvät eniten maa- ja puutarhatilat, koneyrittäjät, maaseutuyritykset, maatalous- ja metsäbiomassojen tuottajat, jätehuoltoyritykset ja luomutuotantoa harjoittavat yritykset.
Hanketta toteutetaan kontaktoimalla energiantuotannosta kiinnostuneita yrittäjiä ja selvittämällä energia- ja ravinnetuotemarkkinat Etelä-Savossa. Yhteydenotoilla yrityksiin sekä työpajoilla rohkaistaan yrityksiä yhteistyöhön ja investointeihin. Toimenpiteillä edesautetaan yritysryhmien syntymistä, mitkä kehittävät yhteisiä toimintamalleja ja investointeja.
Yrittäjille tiedotetaan tuotantoprosessien teknisistä vaatimuksista ja haasteista, investointiprosessin vaiheista, tarvittavista luvista ja kumppaneista sekä välitetään tietoa varsinkin energiatehokkaista ratkaisuista ja uusista innovaatioista.
Hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhdessä ProAgria Keskusten Liiton ja Envitecpolis Oy:n kanssa.

Klapituotannon kehittäminen Pohjoisessa Keski-Suomessa

Sivulantie 11, Saarijärvi

HANKKEEN TAUSTAA
Hankeidea on saanut alkunsa klapituottajien työpajasta 14.9.2016 Saarijärvellä.
Päätetty hakea klapitoiminnan selvittämiseen esiselvityshankerahoitusta Leaderistä.
Hankkeen hallinnoijana on SSYP Kehitys Oy, Saarijärvi.
Hankkeesta kiinnostuneet kokoontuivat marraskuussa, jossa määriteltiin hankkeen tarkempia tavoitteita.

SELVITETTÄVIÄ ASIOITA
Markkinat – Ensisijaisesti Eurooppa ja Pohjoismaat sekä kotimaan ostajat.
Logistiikka – Kaikki polttopuun käsittelyyn liittyvät siirrot, eritoten ulkomaan logistiikka.
Markkinointi ja myynti – Ostajien hakeminen, ostopäätöksen vaikuttavat tekijät esim. kulttuuri. Seutukunnan polttopuutuottajien kartoittaminen tuotantomäärineen.
Tuotanto – Selvittää polttopuun käsittelyyn liittyvät asiakokonaisuudet ja eri vaihtoehdot.
Talous – Laskea toiminnan kannattavuus, eri toimien kustannukset, investointikustannukset ym.
Muut asiat – Mahdollisen toiminnan käynnistämiseen liittyvät hallinnolliset asiat.

PÄÄTÖS JA JATKOTOIMENPITEET
Mikäli hankeselvitys osoittautuu kannattavaksi ja toteuttamiskelpoiseksi, päätetään mahdollisen yritystoiminnan aloittamisesta seutukunnalla. Esille tulee osakkaiden sitouttaminen toimintaan, yhteistyöverkostojen rakentaminen sekä alkuinvestoinnit.

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke

Piispankatu 12, Kuopio

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hankkeen tavoitteena on tehostaa biotalouden kuljetuksia kehittämällä puutavaran ja bioenergian terminaaliverkostoa Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Hankkeessa kartoitetaan nykyinen terminaali- ja välivarastoverkosto sekä kootaan yhteen eri osapuolten näkemykset välivarastojen kehittämistarpeista.

Hankkeen tuotoksena syntyy esitys terminaalien ja välivarastojen sijainnista hankealueella sekä ehdotus toimintamallista, jolla välivarastojen kunnossapitoa voidaan hallinnoida. Tienvarsivarastojen lisäksi hankkeessa selvitetään rautatiekuormauspaikkojen ja vesikuljetuksen pudotuspaikkojen optimaalista verkostoa.

Muu teema: Metsätalous, puuhuolto

EnergiaPlus

Piisilta 1, Ii, Suomi

Tavoitteena uuden energiayrittäjyyden ja työpaikkojen syntyminen bioenergian hankintaketjuun. Tavoite saavutetaan lisäämällä energiaomavaraisuutta sekä selvittämällä mahdollisuudet energian tuottamiseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiaan perustuvilla ratkaisuilla. Hankkeessa kartoitetaan aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta Oulunkaaren kuntien ja Oulun alueen öljy- ja sähkölämmityskohteita. Kohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset niiden muuttamisesta uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmöntuotantoratkaisuihin. Ratkaisumahdollisuuksina huomioidaan hakelämmitys, pien-CHP, maalämpö, aurinkoenergia ja hybridiratkaisut. Hankkeessa edistetään jalostetun metsäenergian markkinoita ja vientipotentiaalia sekä arvioidaan biokaasun liiketoimintamahdollisuuksia liikennepolttoaineena Oulun seudulla.

Pobi - Porvoon Kilpilahdesta tulevaisuuden bioteollisuuspuisto

Rihkamakatu 4 A, Porvoo, Suomi
Pobi – Porvoon Kilpilahdesta tulevaisuuden bioteollisuuspuisto -projektin kokonaistavoite on luoda Kilpilahden teollisuusalueen yritysten sekä joidenkin bio- ja kiertotalouden arvoketjua kehittävien suomalaisyritysten kesken yhteinen ymmärrys, visio ja suunnitelma siitä, miten Porvoon seutu voisi kehittyä maailmanluokan bioteollisuuspuistoksi. Samalla synnytetään Kilpilahden petrokemian- ja biotuoteteollisuutta palveleville pk-yrityksille perusta uudelle ekosysteemille ja mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan sekä luodaan puitteet Kilpilahden alueen vastuullista kehittämistä ja yritysten sijoittumista edistävälle kaavoitukselle.

Puolangan biokeskus

Maaherrankatu 7, Puolanka, Suomi
”Puolangan biokeskus” –hankkeen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa ja synnyttää biojalostustoimintaan keskittyviä investointeja Puolangan kuntaan kaavoitettavalle biokeskuksen toiminta-alueelle. Projektissa tunnistetaan mahdollisten eri toimintojen synergiahyödyt ja ne huomioidaan jo aluesuunnittelusta lähtien. Synergiahyödyillä voidaan parantaa eri toimintojen tuotantovarmuutta sekä kilpailukykyä. Biokeskuksen toimintamalli on käytettävissä myös muualla Kainuun alueella. Biokeskuksen myötä on tavoite saada aikaan investointeja ja työpaikkoja sekä luoda paikallista kannattavaa jalostustoimintaa biotuotteiden ympärille. Bioraaka-aineiden jalostusasteen nostaminen paikallisesti mahdollistaa aluetalouden vahvistumista. Toteutettavilla investoinneilla on tavoite tukea paikallista maa- ja metsätaloutta ja aikaansaada uutta tulovirtaa alueelle.

Myssy -maaseudun yrityssymbioosit

Kotkantie 1, Oulu, Suomi
Maaseudun yrityssymbioosit -hankkeen tavoitteena on löytää Pohjois-Suomen alueelta olemassa olevia ja suunnitteluasteella olevia yrityksiä, jotka voivat ja haluavat nykyistä paremmin hyödyntää toistensa osaamista, sivuvirtoja ja laitteistoja biotalouden alalla. Hankkeessa tunnistetaan yritysten yhteisiä toiminta-alueita ja edesautetaan yritysten välistä symbioosia. Hankkeeseen osallistuvien yritysten symbioosit kuvataan esimerkkimalleiksi, jotka ovat hyödynnettävissä yleisesti.

POEKA - Pohjoinen energiakartta

Kotkantie 1, Oulu, Suomi
Pohjoinen energiakartta -hankkeessa tavoitteena on koota yhteen ja visualisoida paikkatietomenetelmin Pohjois-Suomen uusiutuvan energian tuotanto ja korvattavissa oleva fossiilienergian tuotanto. Hankkeen tavoitteena on myös selvittää kunnittain aluetaloudelliset vaikutukset, jotka olisivat odotettavissa, jos alueen korvattavissa oleva fossiilienergia korvataan uusiutuvilla energiavaroilla. Selvityksiä näistä on tehty Pohjois-Suomen alueella paikoittain, mutta kattava ja kokoava tieto puuttuu. Tiedosta olisi hyötyä yritysten toteuttaessa omia energiaratkaisujaan tai ryhtyessään energiayrittäjiksi. Tiedolla on tarvetta myös aluesuunnittelussa.

Ravinnerenki

Microkatu 1, KUOPIO, Suomi

Tavoite lisätä maatalouden resurssitehokkuuden ja ympäristönhoidon tietopohjaa sekä Itä-Suomeen sopivien parhaiden menetelmien käyttöönottoa. Vuorovaikutteisena toimintamallina monialainen ja –tasoinen klusteriryhmätoiminta kenttäkohteissa lisää tiedonvaihtoa tutkijoiden, kouluttajien, neuvojien, viranomaisten ja maatalousyrittäjien välillä. RavinneRenki selvittää ravinteiden kierron tehostamiseen ja valumavesien hallintaan liittyvien menetelmien käyttökelpoisuutta ja kustannustehokkuutta. Tuloksia ja menetelmiä esitellään maatiloilla järjestettävien pellonpiennartilaisuuksissa, teemapäivillä ja työnäytöksin. RavinneRenki työstää ravinnekuormituksen arviointikeinoja ja keinoja toimenpiteiden kohdentamiseen tilatasolla päätöksenteon tueksi.

Tulosjulkaisu: https://lantalogistiikka.savonia.fi/images/Tulosjulkaisu/Tulosjul.pdf

METVI-Metsäteollisuuden jätevesien energiatehokas esikäsittely

Microkatu 1, Kuopio, Suomi

Hankkeen tavoitteena tehostaa sellu- ja paperitehtaitten jätevesien käsittelyprosessia siten, että jäteveden sisältämää orgaanista kuormitusta saadaan vähennettyä kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahyötysuhdetta merkittävästi. Tutkimuksen kohteet: Savon Sellun tehdas Kuopiossa ja Stora Enson tehdas Varkaudessa. Jätevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehittämällä prosessiin tulevan veden esikäsittelyä soveltaen siihen anaerobista jätevesiprosessia orgaanisen kuormituksen vähentämiseen. Samanaikaisesti saadaan tuotettua biometaania jäteveden sisältämien orgaanisten yhdisteiden hajotessa mikrobiologisesti anaerobisissa olosuhteissa.

KAKKU - kannolta kukkaroon

Kampusranta 9 C, Seinäjoki, Suomi

Kakku – kannolta kukkaroon (2016-2017)Vaasan yliopisto Levon –instituutti, SeAMK Oy Elintarvike ja maatalous
Tarkoitus on kehittää nykyistä tehokkaampi tuoreen hakkeen logistinen ketju ja osoittaa tuoreen hakkeen
(kannolta kattilaan) kannattavuus n. 10 MW suuruusluokan kattilapoltossa. Tarkoituksena on käynnistää
muutos metsänomistajien asenteissa tuorepoltto menetelmän hyväksi tietyissä kattilateknologioissa.
Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaan maakunta. Kohderyhmänä ovat metsänomistajat, energiaosuuskunnat
ja Metsänhoitoyhdistykset.

BioPlanning

Kotkantie 1, Oulu, Suomi

Hankkeessa kehitetään maatilojen resurssit ja toimintaympäristön mahdollisuudet huomioivaa liiketalouden suunnittelua biotalouden näkökulmasta. Tavoitteena tuottaa tietoa maatilan kokonaisvaltaisen suunnittelun menetelmien kehittämiseen, arvioida nykyisten suunnittelumenetelmien sopivuutta maatiloille ja maatilojen yhteissuunnitteluun biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta sekä nostaa maatilayrittäjien tietoisuutta kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Tehdään kirjallisuuskatsaus maatilan suunnittelumalleista ja menetelmistä. Haetaan käytännön esimerkkejä maatalous- ja metsätuotannon arvoketjut onnistuneesti yhdistäneistä maatiloista ja suunnittelukäytänteistä. Arvioidaan maatilojen johtamispalvelujen ja suunnittelumenetelmien soveltuvuutta osaksi kokonaisvaltaista suunnittelumetodia sekä neuvontapalvelujen kehittämistarpeita biotalouden näkökulmasta. Kerätyn aineiston pohjalta laaditaan kokonaisvaltaisen suunnittelun malli, joka antaa perustan maatilan mahdollisuudet entistä paremmin huomioon ottaville suunnittelu- ja laskentamenetelmille.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)

Lönnrotinkatu 5, Mikkeli, Suomi
Hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hankkeessa luodaan, jalostetaan ja jalkautetaan maaseudulle sopivia ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi.

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+

Valssipadonraitti 3, Tampere, Suomi
TARMO+ - Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi on kolmivuotinen Ekokumppanit Oy:n hallinnoima hanke, joka keskittyy vähähiilisyyden edistämiseen asuinrakennuksissa ja yhdyskuntarakenteessa. Hanke vastaa sekä EU että kansallisen ja aluetason ilmasto- ja energiapoliittisiin sekä maankäytöllisiin strategioihin. Hankkeessa tuetaan uusiutuvan energian käyttöä, kehitetään energiapalveluiden kysyntää ja tarjontaa yhdessä yritysten ja muiden
sidosryhmien kanssa, autetaan käynnistämään täydennysrakentamishankkeita ja tuetaan vähähiilisiä asumisen valintoja. Kansainvälisenä yhteistyökumppanina toimii ruotsalainen Malmön kaupunki, jonka kanssa kehitetään ratkaisuja kaupunginosien kehittämisen ja vähähiilisyyden haasteisiin.

InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille

NIemenkatu 73, Lahti, Suomi

Hanke toimii selkeän ja vertailukelpoisen energiatiedon tuottajana ja havainnollistajana. Kantavana teemana on informaatiomuotoilu eli tiedon visualisointi ja sen mahdollisuudet uusiutuvan energian viestinnässä. Kohderyhmänä ovat uusiutuvasta energiasta ja energian käytön tehostamisesta kiinnostuneet maatilat, mikro- ja pienyritykset, kyläyhteisöt ja kunnat. Hankkeessa järjestetään tilaisuuksia ja tuotetaan verkkopohjainen sovellus energian tuotantovaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi.

Hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä maaseudulla. Hanke toimii yksinkertaisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottajana ja ymmärrettäväksi tekijänä sekä yhteistyöverkostojen rakentajana.

Teholanta

Kiljavantie 6, Rajamäki, Suomi
TEHOLANTA-hankkeen tavoitteena on siipikarjanlannan tehokas hyödyntäminen ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Hankkeessa tarkastellaan lannan mahdollisuuksia energiakäytössä, ravinteiden kohdentamista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä (BAT), taloudellista kannattavuutta sekä elinkaarisia ympäristövaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä. Uusina hyödyntämistapoina testataan polttoa tilatason laitteilla sekä biokaasutusta pilottilaitoksessa.

Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa

Siltakatu 2, Joensuu, Suomi

Hankkeen tarkoituksena edistää Pohjois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa, muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta, vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä, etsimällä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä maakunnasta sekä lisäämällä cleantech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hankkeessa työskennellään erityisesti Pohjois-Karjalan HINKU-kuntien parissa. Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä toteutetaan mm. energiakatsauksia kuntien, yritysten ja yhteisöjen kiinteistöissä. Lisäksi hankkeessa laaditaan tiekartta ja tunnistetaan askeleet kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa.

TechnoGrowth

Wredenkatu 2, Varkaus, Suomi

TechnoGrowth 2020 on Pohjois-Savon maakunnan sekä Pieksämäen ja Joroisten yhteinen teknologia- ja energia-alan pk-yritysten kehittämishanke. Hankkeen päätoteuttajana on Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Iisalmen Teollisuuskylä Oy sekä Kehitysyhtiö SavoGrow Oy.

Hankkeen tarkoituksena on alueen kone- ja energiateknologian sekä niille palveluja tuottavien pk-yritysten liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen, kasvattaminen ja kansainvälistyminen niin, että yritysten todellinen kilpailukyky kasvaa.

Kohti vähähiilisiä kyliä

Kauppakatu 23b A 8, Joensuu, Suomi
Hankkeessa toteutetaan kylän vähähiilisyysprosessi vähintään 15 pohjoiskarjalaisella kylällä. Suunnittelun aluksi kartoitetaan kylän ympäristö- ja energia-asioiden nykytila ja tehdään siihen liittyen kyläkysely. Tavoitteena on käynnistää jokaisessa suunnittelun kohteena olevassa kylässä vähintään yksi vähähiilisyyttä edistävä kokeilu. Kyläkohtaisten toimien lisäksi hankkeessa toteutetaan kaikille avoin ideahaku vähähiilisyyttä edistävien ideoiden löytämiseksi. Hankkeessa järjestetään myös kaikille avoimia tilaisuuksia, työpajoja ja infoja vähähiilisyyteen liittyvistä teemoista. Lisäksi kootaan hyviä esimerkkejä muualla maailmassa toteutetuista vähähiilisyyskokeiluista ja välitetään niitä eteenpäin. Hankkeen hakijana toimii Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö, osatoteuttajia ovat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Maaseudun Sivistysliitto.

Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa

Pormestarinkatu 6 A, Lappeenranta, Suomi
Hankkeen tavoitteena on lisätä paikallisesti tuotetun metsäenergian käyttöä sekä edistää metsäenergian tuotantoa ja alan yrittäjyyttä. Metsäkeskuksen tuottaman ajantasaisen metsävaratiedon avulla selvitetään metsäenergian määrää ja saatavuutta Kaakkois-Suomen alueella. Metsäenergia-alan yrittäjyyttä tukemalla edistetään alueen energiaomavaraisuutta ja helpotetaan maaseudun elinkeinorakenteen uudistumista.

Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue

Kauppurienkatu 23, Oulu, Suomi

Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue haluaa nostaa näkyville biotalouden hyviä yritysesimerkkejä. Onnistumiset voivat liittyä maaseudun vihreän kasvun tuotteisiin tai palveluihin, kuten erikoiskasvien, kylämatkailun ja retkeilyn tuotteistukseen, paikalliseen jalostamiseen tai bioenergiaan.

Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue välittää tietoa biotaloudesta alueen yrityksille ja asukkaille sekä järjestää vuorovaikutteisia informaatiotilaisuuksia, tekee paikallisia kyselyjä sekä tiedottaa median ja internetin avulla.

Hanke kokoaa alueen tahoja ideoimaan uusia mahdollisuuksia ja tekemään ehdotuksia, mihin biotalouden kehittämisrahoitusta tulisi suunnata.

Oulun läheisyys mahdollistaa yrityksille vaihtoehtoisten ruoan jakelukanavien ja lähiluontopalveluiden kehittämisen. Alueen aktiiviset kylät ovat myös hyvä mahdollisuus toteuttaa kyläkohtaista yrittäjyys- ja kiertotaloustoimintamallia. Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue on paikallinen tiedonvälityshanke. Aikataulu on vuodet 2016–2018. Hallinnoijana on ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja rahoittajana Oulun Seudun Leader ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana - HevosWoima

Patteristonkatu 3 D, Mikkeli, Suomi

Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana -hanke edistää hevostaloudesta muodostuvien sivuainevirtojen hyödyntämistä kustannustehokkaasti ja vähän ympäristöä kuormittavasti Etelä-Savon alueella.

Hanke tuottaa tietoa alueen mahdollisista hevosenlannan polttopaikoista ja materiaalin käyttäytymisestä eri kokoluokan biopolttoainekattiloissa.   Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Suur-Savon Energiasäätio Oy ja Vapo Oy. Hanke alkoi 1.3.2016 ja päättyy 28.2.2017.

Savilahden vähähiilinen energiamalli (SaVE)

Tulliportinkatu 31, Kuopio, Suomi

Tavoitteena tehdä Savilahdesta vähähiilinen ja energiatehokas toiminta-alue. Tarkoitus selvittää vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen, kuten aurinko- ja geoenergian käyttömahdollisuuksia sekä älykkään rakennusautomaation hyödyntämistä alueella. Järjestetään energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä avoimia tapahtumia. Esiselvityshankkeen jälkeen arvioidaan mahdollisuutta toteuttaa jatkohanke. Hyödynnetään saatuja tuloksia ja toteutetaan alueella energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä edistäviä toimenpiteitä.

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Urheilutie 6, Vantaa, Suomi
Hanke edistää energiapalveluiden saatavuutta, tunnettuutta ja osaamista maaseudulla. Hankkeen avulla lisätään tiedonkulkua hanketoimijoiden, energianeuvojien, viranomaisten ja asiakkaiden välillä. Hanke edistää valtakunnallisten ja kansainvälisten energiatehokkuustavoitteiden toteutumista. Hanke viestii uutiskirjein, koulutuksin ja yhteistyön kautta. Viestinnän keskiössä ovat hankkeen nettisivut ja fb-ryhmä sekä uutiskirjeet.

Energia Tehokkaasti Hämeessä

Vanajantie 10 B, Hämeenlinna, Suomi

Hankkeessa kootaan maaseudun yrityksille ja yhteisöille päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa energiatehokkuuden eri vaihtoehdoista, kohteeseen sovellettuna. Hankkeessa voidaan tarkastella eri aihepiirejä Esim. Biomassoista liiketoimintaa ja hajautetulla energiantuotannolla huoltovarmuutta maaseudulle tai Energiatehokasta ja tuottavaa energiayrittäjyyttä sekä toimintamallien monipuolistamista

 

VuoGas Liikenne Osaaminen

Kipinäntie 16, Sotkamo, Suomi
Hankkeen tavoitteena on:
1. Käynnistää liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa.
2. Oppia ja optimoida liikennebiokaasun puhdistus- ja tuotantoprosessi.
3. Käynnistää yhteistyö alueen yritysten sekä tutkimuksen ja koulutuksen kanssa.
4. Edistää yritysten ja kotitalouksien uusiutuvan ja vähentää fossiilisten liikennepolttoaineiden käyttöä.
5. Toimia esimerkkinä viranomaisten ja yritysten päätöksenteon tukena.

TechnoKnowhow

Wredenkatu 2, Varkaus, Suomi
Hankkeen avulla vahvistetaan alueen yritysten osaamista, kehitetään yritysten johtamista, muutosten hallintakykyä, sopeutumista globaaliin kilpailutilanteeseen ja parannetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Pääasiallinen tehtävä on koulutusten ja valmennusten järjestäminen kohderyhmälle, joka on kone- ja energiateknologian yritykset Pohjois-Savossa, Joroisissa ja Pieksämäellä.

Lantalogistiikka

Haukisaarentie 2, Iisalmi, Suomi
LantaLogistiikka -hanke tavoittelee merkittävää parannusta karjanlannan hyödyntämisessä. LantaLogistiikka –hanke pyrkii löytämään tehostamiskeinoja laajasti lannankäsittelyn eri osa-alueilta. Painopisteinä ovat separoinnin, biokaasutuotannon ja maan kasvukunnon hyödyntäminen paremmin. Tavoitteena on lannan siirtämisen vähentäminen tieliikenteessä logistiikan suunnittelua ja uusia menetelmiä yhdistämällä.

FinSolar

Lapuankatu 2, Helsinki, Suomi
FinSolar on Tekes-rahoitteinen hanke, jota koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tiimi.

Hankkeessa luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden, suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö-, hankinta- ja rahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan yli 50 organisaation kumppaniverkostoa hyödyntämällä sekä parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä.

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön

Mustialantie 105, Mustiala, Suomi

Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kierrätyksen ja maatalouden vesiensuojelun tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia valumavesien laatuun, hyötykäyttöön kerättyjen ravinteiden määrään ja pellon kasvukuntoon. Koealueilla testataan kerääjäkasvien sadon hyötykäyttöä ravinteiden käytön tehostajana, pilotoidaan biosuotimia valumavesien käsittelymenetelmänä sekä parannetaan peltolohkon paikalliskuivatusta säätösalaojituksen avulla. Toimenpiteiden vaikutusta valumavesien määrään ja vedenlaatuun, maan rakenteeseen ja ravinnetaseisiin seurataan hankkeessa ja arvioidaan toimenpiteiden kustannustehokkuutta.

Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan hankkeelle perustettavien nettisivujen kautta. Hankkeessa laaditaan myös sähköistä opetusmateriaalia maatilan ravinteiden kierrätyksestä, maan kasvukunnosta sekä maatalouden vesiensuojelusta.

Sykettä Keski-Suomen metsiin

Kauppakatu 19 B, Jyväskylä, Suomi
Hankkeen tavoitteena on saada puu liikkeelle Keski-Suomen metsistä. Lisääntyvät hakkuut tuovat metsänomistajille lisää kantorahatuloja ja luovat metsäalalle työpaikkoja. Samalla on kuitenkin huolehdittava tulevaisuuden metsistä kiinnittämällä erityistä huomioita taimikoiden hoitoon ja talousmetsien luonnonhoitoon. Metsiä voidaan hyödyntää monipuolisesti käyttämällä uusia metsänkäsittelymenetelmiä ja huomioimalla metsäluonnon monimuotoisuus entistä paremmin. Sekä metsänomistajat että metsissä työtä tekevät tarvitsevat uusinta tietoa metsän- ja luonnonhoidosta. Puun liikkeelle saaminen edellyttää lisää osaajia metsäalalle. Myös tieverkosta on huolehdittava.

CREbio

Myllykatu 15, Vaasa, Suomi
Tiedotushankkeen tavoitteena on lisätä alueen energiatehokkuutta ja parantaa ympäristöajattelua.  Tämä saavutetaan lisäämällä yritysten, maatilojen, yhdistysten ja yksityishenkilöiden tietotasoa.  Järjestämällä tiedotustilaisuuksia kylätasolla, erityisesti syrjäseuduilla, hanke pyrkii lisäämään tietotasoa koko Pohjanmaan maakunnassa. Aiheina ovat yleisimmät uusiutuvat energiamuodot kuten aurinkolämpö, tuulivoima, maalämpö sekä metsä ja peltoenergia kuten metsähake, pelletti, polttopuu, olki ja muut alkutuotannossa ja jalostuksessa syntyvät uusiutuvat sivutuotteet.

Wolmar

Matarankatu 6, Jyväskylä, Suomi

Tiedonvälityshanke Wolmar tuotti ja välitti tietoa keskisuomalaisten järjestöjen ja yhdistysten omistamista ja hallinnoimista toimitiloista ja niihin liittyvästä osaamisen, laadun ja toiminnan hallinnasta. Tiloihin ja kiinteistöihin liittyvää tietoa omistajista ja toiminnoista selvitettiin ja tuotettiin päivitettynä olemassa oleviin eri rekistereihin, kuten Yhdistystori.fi-verkkopalveluun.

Tietoa välitettiin ja levitettiin uutiskirjeillä, tiedotteilla ja järjestöille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Hankkeen kokoaman toimitilatiedon ja hyviksi todettujen käytäntöjen avulla keskisuomalaisen maaseudun toimijat säilyttivät ja kehittivät paikallistoiminnan paikkoja ja toimitiloja.

Närpes Intelligent Lokal Energi Nät - NILEN

Närpesvägen 2, Närpes, Suomi

Projektet fokuserar på att åstadkomma lösningar för en intelligent lokal energiproduktion och distribution inom ett
kärnlandsbygdsområde som har en hög energiförbrukning inom både el - och värmeenergi. Målet är att  I ett samarbete
med lokala och externa intressenter inleda och genomföra åtgärder som på ett konkret sätt förverkligar energiproduktion
baserat på förnyelsebara energikällor inklusive solenergi och bergsvärme samt åstadkommer en smart energilogistik. Projektet skall föra in en idé med "energikiosk" på den lokala nivån där man kan beakta kalkyleringen av värdet för en egen energiproduktion, energiförbrukning och energilogistik i jämförelse med "extern skötsel/verksamhet".

Esiselvitys biokaasulaitoksesta

Hoiskontie 25, Alajärvi, Suomi

Esiselvityshanke biokaasulaitoksen rakentamismahdollisuuksista Alajärvelle. Esiselvityksessä selvitetään teknistaloudelliset mahdollisuudet biokaasua tuottavan laitoksen toimintamallista ja biomassan tuottamisesta sekä mahdollisuudet korvata teollisuuden prosessien ja kiinteistöjen lämmityksen energialähteenä käytettävää nestekaasua biokaasulaitoksen tuottamalla biokaasulla. Samalla selvitetään mahdollisuudet hyödyntää tuotettavaa biokaasua liikennepolttoaineeksi, sähkön tuotantoon ja muihin mahdollisiin käyttökohteisiin.

Potkua biotalouteen

Korkeakoulunkatu 7, Tampere
Potkua biotalouteen -hankkeen tavoitteena oli mallintaa biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen Pirkanmaalla. Mallinnuksessa tunnistettiin osaamisen kehittämisen tarpeet ja kuvattiin kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.

Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiatuotannolla lisää Cleantech -liiketoimintaa

Niemenkatu 73, Lahti
ELLI-projektissa kootaan laaja-alaisesti energia- ja cleantech-alan yrityksiä, viranomaisia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä muita sidosryhmiä mukaan suunnittelemaan kolmelle kohdeasuinalueelle energiatehokkaita ja asuinaluekohtaisia energiaratkaisuja. Energiatarkastelun, päästömallinnuksen ja kustannustarkastelun avulla kaikille alueille luodaan kehityspolku, jolla tuetaan energiatehokkaiden alueiden suunnittelua sekä kestävien strategioiden luomista. Kohdeasuinalueet ovat Hämeenlinnan Engelinranta, Riihimäen Peltosaari ja Lahden Askonalue.

ELLI on Euroopan aluekehitysrahaston tukema hanke ja sitä toteutetaan vuosina 2016-2017. Hanke toteutetaan kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueella. Konsortioon kuuluvat Lahden ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Suomen ympäristöopisto SYKLI.

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä

Keski-Suomella on edellytyksiä luoda kattava ja toimiva biokaasuekosysteemi sekä malli sen kehittämiseksi. Työ on käynnistynyt Sitran ja Keski-Suomen liiton hankkeena virallisesti huhtikuun alussa 2016. Työssä hyödynnetään Keski-Suomen monimuotoista biokaasun tuotantoa ja käyttöä sekä vahvistetaan alueen biokaasutoimijoiden ekosysteemiä.

Työ pohjautuu aikaisempaan tietopohjaan, kuten Sitran biokaasu-liiketoimintaekosysteemejä ja niiden mahdollisuuksia kuvaavaan selvitykseen (https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia111.pdf), Biokaasu Keski-Suomessa 2015 -julkaisuun ja Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyöhön. Työssä konkretisoidaan Sitran selvityksen tavoitteita aluelähtöisesti ja annetaan samalla muille Suomen alueille esimerkkejä siitä, kuinka biokaasuliiketoimintaa voi edistää.

Energiaomavarainen seutu

Wolffintie 34, Isokyrö
Tämän hankkeen tarkoitus on kehittää kestävää energiahuoltoa ja biotaloutta, eli energian kulutuksen minimointia ja energiahuollon tukeutumista oman alueen käytettävissä oleviin uusiutuviin energianlähteisiin.

Tavoitteena on kehittää yleistettävissä olevaa toimintamallia kestävän energiahuollon toteuttamiselle. Kyse on hajautetun energiastrategian systeemistä, missä on kyettävä organisoimaan useita osajärjestelmiä hallittaviksi kokonaisuuksiksi.

Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa)

Tuumalantie 17, TARVAALA
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli ja liiketoimintakonsepti, joka mahdollistaa biokaasun jakeluasemien syntymisen maaseutualueille. Liiketoimintakonseptin lähtökohtana on luoda biokaasulaitteistoinvestointien pohjaksi riittävän mielenkiintoinen ja turvallinen toimintaympäristö, jotta hankkeen tuloksena syntyvät yritysryhmittymät sitoutuvat investointeihin tähtääviin jatkohankkeisiin.

Hajautettu energiantuotanto maatiloilla

Patteristonkatu 3D, Mikkeli

Hankkeen tavoitteena on lisätä hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia Etelä-Savon alueella hyödyntämällä metsäbiomassan käyttöä sekä lisäämällä sähkön tuotantoa pienemmässä mittakaavassa pien-CHP (Combined heat and power) -laitoksissa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 samoin kuin Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2014-2020 on vahvasti esillä biotalouden ja sen osana maatalouden kehittäminen lisäämällä metsien kestävää käyttöä bioenergiaan liittyvän yritystoiminnan kautta. Näitä tavoitteita tukee viime vuosina kasvanut kiinnostus sähkön tuottamiseen aiempaa pienemmässä mittakaavassa. Erityisesti teknologian kehittymisen myötä pienimuotoisen sähköntuotannon kilpailukyky on paranemassa. Lisäksi sähkön hinnan nousu tuo uusia mahdollisuuksia. Potentiaalisia kohteita pienen kokoluokan CHP-laitoksille on mm. maatilaympäristöissä, joissa metsäbiomassa on saatavissa läheltä ja sähkön saannin varmistaminen sähkökatkosten aikana on tärkeää. Toiminnassa olevien maatilojen yksikkökoko on kasvanut, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia polttoaineita.

Hankkeessa kartoitetaan maatilojen ja muiden kiinteistöjen, laitosten sekä yritysten kiinnostus pien-CHP-laitosten hyödyntämiseen sähkön ja lämmön tuotannossa sekä selvitetään metsäbiomassaa hyödyntävän hajautetun energiatuotannon mahdollisuudet Etelä-Savon alueella maaseutuympäristöissä. Hankkeen tuloksena valmistuu hajautetun energiantuotannon suunnitelma eli missä ja millä tekniikalla metsäbiomassaa voitaisiin hyödyntää pien-CHP-laitoksessa Etelä-Savon alueella. Hankkeessa tuotetaan myös pilottiratkaisuja, jotka sisältävät suunnitelman eri vaihtoehdoista. Lisäksi tehdään vertailuja hajautetun energiantuotannon käyttömuotoihin muualla Euroopassa, esim. Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa.

Pohjoisen puun tiet

Rautionkatu 2, Oulu

Pohjoisen puun tiet on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima hanke, joka toteutetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. 

Hankkeen tavoitteena on tehostaa metsäbiotalouden raaka-ainekuljetuksia kokoamalla toimijoita ja toimenpiteitä parantamaan tieverkon käytettävyyttä sekä puun varastointia tukevaa terminaaliverkostoa Pohjois-Suomessa.

Pääasiallinen kohderyhmä ovat mm. metsäalan yritykset ja toimijat, alueelliset energialaitokset ja lämpöyrittäjät sekä kone- ja kuljetusyrittäjät. Hyödynsaajia ovat mm. metsänomistajat, kunnat ja kaupungit sekä valtion organisaatiot.

Hankkeen tuotoksena syntyy esitys tieverkon parantamiseen kohdistuvista toimenpidetarpeista sekä terminaalien ja välivarastojen sijaintitarpeista hankealueella.


Muu teema: Logistiikka

Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla

Kotkantie 1, Oulu

Hankkeessa edistetään kiertotalouden teollisten symbioosien syntyä Pohjois-Pohjanmaalla 

Yrityskäynneillä
Kerätään tietoa yritysten materiaali- ja energiavirroista maakunnallisella yrityskartoituksella, niin aiempien kuin meneillään olevien hankkeiden kautta.

Työpajoissa
Aktivoidaan yrityksiä vuorovaikutukseen ja asiantuntija-avun käyttöön sekä symbioosien toteutukseen alueellisissa yritystyöpajoissa, joissa yritykset yli toimialarajojen ovat kontaktissa toisiinsa, ja joissa yritysten resursseille etsitään aktiivisesti hyödyntäjiä.

Kiertotalouden aloitteita arvioimalla
Yrityskäynneillä ja yritystyöpajoissa esille tulleiden uusien, kaikille avointen kiertotalouden aloitteiden liiketoimintapotentiaalia arvioidaan kysynnän, kilpailutilanteen, tuotantopotentiaalin ja tuotantoprosessien sekä kustannusten ja hinnoittelun näkökulmasta asiantuntijoiden toimesta.

Potentiaalisimpien aloitteiden edistämissuunnitelmia laatimalla
Tehdään niiden edistämissuunnitelmat, innovaatioprosessin kuvaukset, joissa määritetään aloitteen kaupallistamiseksi vaadittavat toimenpiteet ja tarpeelliset toimijat vastuineen. Edistämissuunnitelmat laaditaan yleisellä tasolla markkinalähtöisesti, eikä niitä kohdenneta millekään yritykselle.

Demonstraatioilla ja kokeiluilla
Kokonaan uudenlaisesta raaka-aineiden hyödyntämisestä, uusista tuotteista tai sellaisista uusista tekniikoista ja prosesseista tehdään käytännön kokeiluja testausympäristöissä. Näin arvioidaan esiin nousseiden ideoiden ja aloitteiden toteuttamismahdollisuuksia.

Muu teema: Kiertotalous

KANTRI-INNO - Osaamisen lisääntymisestä kasvua maaseutuelinkeinoihin

Kirkkoahontie 115, KAJAANI
KANTRI-INNO-hanke järjestää lyhytkestoista täydennyskoulutusta kainuulaisille maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille ajalla 2016–2018. Koulutukset muodostavat koulutuskokonaisuuksia, jotka lisäävät osaamista ja uudistavat elinkeinoja. Koulutusteemoja ovat: Maidon- ja lihantuotanto, Kasvinviljely, Luomu, Maatilan sukupolvenvaihdos, Mehiläistarhaus sekä Bioenergia ja metsätalous. Osa koulutuspäivistä sisältää verkko-opiskelumahdollisuuden. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.kao.fi\lyhytkoulutukset

Hanke on alueellinen ja toimii Kainuussa. Kainuun ulkopuoliset osallistujat voivat osallistua koulutuksiin, mikäli kurssilla on vapaita paikkoja ja ovat valmiita maksamaan hieman kalliimman osallistumismaksun.

Maaseutuyritysten arvoketjut - ARVO-hanke

Joukahaisenkatu 3-5 A, TURKU

ARVO-hankkeen tavoitteena on löytää maaseudulta yrityksiä, jotka voivat hyötyä Smart Chemistry Parkin tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista. Tavoitteena on aikaansaada yritysten välistä yhteistyötä, mikä parhaassa tapauksessa voi johtaa yhteisten tuotteiden tai palveluiden syntymiseen. Hanke ei erityisesti keskity energiatehokkaiden ratkaisujen löytämiseen vaan tulee sisältämään esim. sivuvirtojen hyödyntämistä. Hanke kohdistuu varsinaissuomalaisiin maaseutuyrityksiin.

5E kylät - vähähiiliset yhteisöt

Paavontie 26, Saarijärvi

Vähähiilisissä kylissä luonnon resursseja käytetään järkevästi niin, että niiden kulutus ja päästöt vähenevät hyvinvoinnin kasvaessa. Teemoja ovat vähähiilisyys, biotalous ja kiertotalous yhteisöjen osalta, esim. kierrätys. Näitä tarkastellaan ympäristösivistyksen 5E:n näkökulmasta (ekologisuus, ekonomisuus, emotionaalisuus, esteettisyys ja eettisyys).
Tietoa kylille saadaan maakunnan ammattilaisilta ja erityisosaajilta.

Arjen kielelle tuotu osaaminen vauhdittaa hiilitalkoita, joissa nykytilakartoituksen jälkeen pohditaan, miten kylän ja kyläläisten arjessa minimoidaan päästöt ja jätteet sekä pystytään vähentämään kulutusta. Hyvät oivallukset ja kokemukset kootaan julkaisuksi ja esitellään hankkeen päättyessä Kylätori-tapahtumassa.

Hankkeen tavoitteena on
– tuoda olemassa oleviin yhteisöihin vähähiilisyyttä edistäviä käytäntöjä, jotka huomioivat bio- ja kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen liittyvät vaihtoehdot arjessa
– tuoda bio- ja kiertotalouskeskusteluun lisää näkökulmia ja paikallisia vaihtoehtoja
– nostaa konkreettiset ympäristöteot kyläyhteisöjen vahvuudeksi
– vahvistaa ympäristötietämystä arjen kyläelämän tasolla.

Muu teema: arjen ympäristöteot

Biopooli

Tuumalantie 17, Tarvaala

Kotimaisen puupolttoaineen kilpailukykyä pystytään parantamaan kehittämällä uudenlaista terminaalitoimintaa. Biopoolin tavoitteena on demonstroida toimintamalli, jolla saadaan kotimaisesta metsäbiomassasta aidosti hinnaltaan kilpailukykyinen polttoaine.

Biomassojen tuotantoketjun laatua ja tehokkuutta on kehitettävä, jos halutaan parantaa toimialan kannattavuutta ja lisätä uusiutuvien biomassojen käyttöä energiantuotannossa ja sitä kautta myös energiantuotannon omavaraisuusastetta. Biomassan kestävä käyttö ja riittäminen kaikille hyödyntäjille on mahdollisuuksien mukaan taattava ja löydettävä uusia, erityisesti alueellista kehittämistä tukevia liiketoimintamalleja.

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergiahankekartoitus

Hallituskatu 22, Rovaniemi

Hankkeessa selvitetään bioenergia-alan toimijoiden näkemys alan kehittämistarpeista. Yritysten tarpeiden pohjalta edistetään tarpeellisten hankkeiden valmistelua.

Kohderyhmää ovat yritykset puuenergian tuotannossa ja käytössä, kiinteistöhuoltoyritykset, laitevalmistajat ja alaa tukevat organisaatiot.

Kohti kestävää taloutta - Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian toteuttaminen

Sepänkatu 20, OULU

Hankkeessa viedään käytäntöön Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategia 2015–2020.
1) Tehdään kehittämisstrategiaan liittyvät mahdollisuudet tunnetuksi yrityksille ja muille toimijoille.
2) Edistetään kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä huomioiden muuttuva toimintaympäristö ja sen vaatimukset.
3) Edistetään hankkeita ja uuden liiketoiminnan edellytyksiä laajasti koko maakunnassa.
4) Päivitetään strategia tarkoituksenmukaisesti hankkeen lopussa.

Hankkeen päätoteuttaja on Pohjois-Pohjanmaan liitto ja osatoteuttajia ovat Luonnonvarakeskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus ja CEE/Oulun yliopisto.

Metsästä kestävästi energiaa ja työtä

Rautajärventie 14, POHJA, Suomi

Tavoitteet:

• Metsänhoidollisen tilan parantaminen

• Aines- ja energiapuuta liikkeelle

• Palveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen

• Työtä ja toimeentuloa alueelle

• Metsänomistajuuden profiilin nostaminen. Ilman metsänomistajia ei ole metsätaloutta.

• Pitkäjänteisyyden ja kokonaisvaltaisuuden korostuminen metsän ja metsäomaisuuden hoidossa.

• Tietotulvan hallinta ja asiantuntijapalveluiden käyttöön kannustaminen.

 

Käytännön toimet:

•Aktiivinen, segmentoitu tiedottaminen metsänhoidollisista asioista

•Tilakäynnit ja henkilökohtainen metsänomistajien kontaktointi

•Hiljaisen tiedon keruu ja analysointi

•Koulutuksia ja tapahtumia sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille.

Vaste - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta

Talonpojankatu 2, KOKKOLA

Vaste-hankkeen tavoitteena on edistää, kokeilla ja ottaa käyttöön vähähiilisiä ratkaisuja logistiikka-alalla parantaen olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta, sekä synnyttää uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on kehittää uusia IoT-verkkoja hyödyntävä geneerinen palvelualusta kuljetusten energiatehokkuuden edistämiseksi, sekä yhteiskunnan eri sektoreiden palvelemiseksi.

Kehitettävä palvelualusta palvelee logistiikka-alan toimijoita sensoriteknologiaa hyödyntävän ajantasaisen, uuden informaation avulla sekä tuottaa tietoa kustannustehokkaimman ja vähähiilisimmän logistisen reitin valintaan.

Hankkeessa kehitettävän palvelualustan myötä tehostetaan kuljetusjärjestelyjä, parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja saadaan aikaan kustannussäästöjä.

Muut teemat:
Laskurit
Logistiikka

Yritysvetoinen terminaali, YTE

Niemenkatu 73, Lahti

Hankkeessa selvitetään malleja ja perusteita kierrätys- ja biopolttoaineterminaalien rakentamiseen ja operointiin tilanteissa, joissa useampi yritys sijoittuu samalle alueelle ja ne tarvitsevat synergiaa hoitamaan yhteisiä toimintoja. Kohteina hankkeessa ovat biopolttoaineiden tarvitsemat uudet terminaalit sekä erilliskohteena olemassa oleva Kujalan jätekeskus. Uusien terminaalien operaattorille etsitään sopivia toimintoja sekä kannattavuutta hoitaa yhteisiä tehtäviä. Kujalan jätekeskuksessa puolestaan toimii jo merkittävä määrä yrityksiä, jotka ovat tehneet itsenäisesti sopimukset mm. sähkön hankinnasta. Tässä haetaan yritysten sähkön ja lämmön tuotantoon uudentyyppisiä ratkaisuja perustuen Kujalan omiin polttoaineisiin sekä mahdollisuuteen sijoittua alueelle esimerkiksi aurinko- tai tuulienergian
tuottamiseksi. Kummassakin tapauksessa luodaan mahdollisuudet uuden tyyppiselle yritystoiminnalle.

Kiertotaloudella kasvua Viljaklusterille

Niemenkatu 73, LAHTI

Hankkeessa ratkaistaan kasvua tukevia bio- ja kiertotalouden teemoja, jotka hyödyttävät laajasti koko Viljaklusterin yrityksiä. Hankkeessa on neljä toisiaan tukevaa kokonaisuutta:
1. Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen teollisuuden prosesseista. 
2. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen leipomo- ja mäskäysprosesseista. 
3. Klusterin yrityksissä syntyvän biosivuvirtojen parempi hyödyntäminen yhteistyön ja logistiikan keinoin. 
4. Leseiden hyödyntäminen uusina terveyttä edistävinä kuitulähteinä.

Uusi hanke on erittäin vahvasti yrityslähtöinen. Se perustuu Viljaklusterin yrityksille keväällä ja syksyllä 2015 tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitettiin tarpeet lähteä kehittämään yritysten toimintaa ja yhteistyötä bio- ja kiertotalouden kautta hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Nyt esitetyt neljä teemaa nousivat esiin kaikissa haastatteluissa.

Hankkeen avulla pureudutaan taloudellisesti merkittäviin haasteisiin. Kysymyksessä ovat yrityskohtaisestikin merkittävät summat, jotka entisestään korostuvat, kun koko klusteri voi hyödyntää tuloksia käytännössä. Hankkeella tuetaan ja vahvistetaan Suomessa varsin ainutlaatuisen Viljaklusterin konkreettista yhteistyötä tuomalla sen käyttöön lisäksi parhaat tutkimuksen ja kehittämisen työkalut.

Biotaloudesta innovaatioita kestävään kehitykseen

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi
Projektin kohderyhmänä olevilla satakuntalaisilla biotalousalan mikro- ja pienyrityksillä on puute kehittämiseen käytettävistä resursseista, jolloin yritykset joutuvat usein tilanteeseen, jossa isommat yritykset ovat kehityksen edelläkävijöitä ja niille itselle jää tavanomainen alihankkijarooli. Projektilla tuodaan esille vaihtoehtoisia tapoja, jotka edistävät biotalousalan mikro- ja pienyritysten kehittymistä ja kumppanuuksien rakentumista. Painopisteenä ovat hiilineutraalia rakentamista ja asumista edistäviä tuotteita ja palveluita valmistavat ja käyttävät biotalousalan yritykset. Hankkeessa helpotetaan yritysten osallistumista living lab- tyyppisiin kehittämis- ja kokeilualustojen toimenpiteisiin ja pilotoidaan tiedonvaihtomallia.Projektin tuloksena kohderyhmän yritykset saavat uusia työkaluja ja tietoa kansainvälistymiseen, kustannustehokkaaseen ja nykyaikaisia verkostoja hyödyntävään toimintaan biotalousalalla.

KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa

Päiviönkatu 22, Iisalmi

Hankkeessa selvitetään ensin markkinaa liikennebiokaasulle Pohjois-Savossa.

Tämä tapahtuu selvittämällä julkisten tahojen tulevaa kysyntää ja toisaalta selvitetään liikennekaasun jakeluverkoston rakentumista Valtatie 5:n osalta (Varkaus, Kuopio, Iisalmi).

Tämän jälkeen kootaan asiasta kiinnostuneita yrittäjiä yhteen ja lähdetään suunnittelemaan heidän lähtökohdistaan biokaasulaitoksen toteutusta, kannattavuutta ja rahoitusta.

Tavoitteena on tehdä useita suunnitelmia maatilojen yhteisen biokaasulaitosten perustamiseksi. Laitokset käyttäisivät maatalouden syötteitä ja tuotteena olisi liikennebiokaasu.

Vastuuorganisaatio on Navitas Kehitys Oy Varkaudessa ja Biokaasuosion toteuttaja on ProAgria Pohjois-Savo ry.

Suomi nousuun energiaomavaraisuudella - Biopolttoaineliiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen

Keskustie 29, Piippola, Suomi

Hankkeessa kehitetään tehokas ja edullinen jalostamo ja tankkaamo, jotta polttoainetuotanto ja jakelu olisi mahdollista. Lisäksi suunnitellaan konsepti tankkaamoverkoston luomiseksi. Hankkeen tuloksena on tankkaamoliiketoimintakonsepti, jossa jokaisella yritysryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa.


SECURE - Smarter Energy Communities in Northern and Arctic Regions

Tikkarinne 9, Joensuu
Kansainvälisen SECURE-hankkeen tavoitteena on edistää rakennusten innovatiivisia energiaratkaisuja ja niiden osaamista seitsemällä alueella. Hankkeessa siirretään parhaita uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden käytänteitä sekä toimivimpia ratkaisuja uusille alueille yhdessä alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Hanketta vetää ERNACT Irlannista.

Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma

Jokiväylä 11, Rovaniemi

Hankeen kehitystavoitteena on tukea ja tehostaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja kehittämistä sekä energiatehokkuuden parantamista lappilaisissa yrityksissä ja julkisorganisaatioissa sekä lisätä Lapin AMK:n osaamista aiheeseen liittyen.


Hankkeessa kartoitetaan Lapin kuntien ja yritysten nykytilaa sekä suunnitelmat ja tutkimustarpeet uusiutuvan energian käytön lisäämisen osalta, suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi rakennuksissa sekä mahdolliset pilottikohteet kunnissa. Lisäksi selvitetään, mitä uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden edistämiseksi on tehty muualla Suomessa. Näin voidaan tunnistaa hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia sovittaa niitä lappilaiseen toimintaympäristöön.


Hankkeen tuloksena syntyy Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma. Ohjelma perustuu lappilaisten toimijoiden tarpeisiin, selvitystyöhän muualla toteutetuista toimenpiteistä sekä hyvistä käytänteistä huomioiden tulevaisuuden energiaratkaisut ja suuntaukset. Toimenpideohjelmaa Lapin ammattikorkeakoulu ryhtyy toteuttamaan yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa, suunnitellusti ja koordinoidusti.

Metsäenergian mahdollisuudet Kaakkois-Suomen biotaloudessa

Skinnarilankatu 34, Lappeenranta, Suomi
Hankkeessa tiedotuksen ja uusimman tutkimustiedon avulla aktivoidaan ja lisätään metsäenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden kysyntää ja käyttöä hajautetussa lähienergian tuotannossa Kaakkois-Suomessa. Lisätään omien paikallisten puupolttoaineiden laajempaa hyödyntämistä kuntakeskusten kaukolämpölaitoksissa sekä maaseudun kiinteistöissä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä ProAgria Etelä-Suomen ja Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen kanssa.

Elintarvikkeiden ja energian mahdollisuudet - Maaseutuklusterin viestintä

Hallituskatu 20, Rovaniemi, Suomi

• kehittää Maaseutuklusterille viestinnän ja koordinaation toimintamalli
• lisätä tietoisuutta maakunnassa tuotettujen tuotteiden jalostusarvosta
• koota yhteen uusia Maaseutuklusteriin liittyviä maakunnallisia palveluita, tuotteita ja toimintakonsepteja sekä viestiä niistä laajalle toimijaverkostolle
• viestiä uusista liiketoimintamahdollisuuksista yhteistyössä Maaseutuklusterin verkoston kanssa
• mahdollistaa uusien yrityksien syntyminen Lapin maaseudulle innostavan viestinnän ja koordinaation avulla
• luoda yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa uusi, maaseudun kehittämistä ohjaava Lapin maaseutuohjelma

KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa

Wredenkatu 2, Varkaus

Navitas Kehitys Oy toimii päätoteuttajana Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa -hankkeessa, jonka tavoitteena on kaupunkien resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä tukevien ratkaisujen kehittäminen. Yhteishankkeen osatoteuttajina ovat Kuopion ja Iisalmen kaupungit sekä ProAgria Pohjois-Savo ry.

Hankkeen tavoitteena on, että energia- ja ilmastotyötä edistävät toimenpiteet ja suunnitelmat viedään osaksi Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kuntastrategioita, talousarvioita ja päätöksentekoa. Lisäksi hankkeen aikana saatua tietoa ja taitoa viedään kaikkien Pohjois-Savon kuntien käyttöön. Biokaasun jakeluverkoston kehittäminen Valtatie 5:n varrella sekä biokaasun markkinoiden selvittäminen on osa hankkeen vähähiilisen liikkumisen teemaa.

Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen

Eteläranta 55, Rovaniemi
Projektin tavoitteena on parantaa metsäenergian koko tuotantoketjun kannattavuutta raaka-aineen hankinnasta aina energian tuottamiseen lämpölaitoksella. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka tehostaa sekä metsähakkeen koko toimitusketjua että parantaa hakkeen jalostusarvoa ja materiaalitehokkuutta. Projektissa keskitytään metsähakkeen keinokuivaukseen ja siitä saatavien hyötyjen selvittämiseen hankintaketjun kaikissa eri vaiheissa. 

Projektissa testataan biopolttoaineiden kaivaukseen kehitettyä konttikuivurin (SF Tec Oy) soveltuvuutta metsähakkeen kuivaukseen toimitusketjun eri vaiheissa, mikä mahdollistaa arvoketjujen kannattavuusvertailun sekä keskenään että ennen kaikkea olemassa olevien arvoketjujen kanssa. Projektissa tarkasteltava toimintamalli tukee eri metsäenergiayritysten liiketoimintamahdollisuuksia. 

Lisäksi toimintamalli on sovellettavissa erityisesti hajautettujen energiatuotannon järjestelmissä parantaen paikallisten metsäenergiatoimijoiden liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on alueen kilpailukyvyn nostaminen siten, että jo ensimmäisen vaiheen toimijoilla (pienyrittäjät) on edellytykset parantaa toimintansa kannattavuutta. 

Koska bioenergian tuotantotarve kasvaa jatkuvasti, on perusteltua selvittää miten uusilla toimintamalleilla voidaan tehostaa puuperäisten polttoaineiden toimitusketjuja siten, että kaikille toimijoille voidaan taata taloudellisia kannustimia osallistua toimintaan. Uudet toimintamallit ovat avainasemassa, jotta onnistutaan hyödyntämään tehokkaammin mm. Pohjois-Suomen mittavia metsävaroja energiatuotannossa, erityisesti hajautettujen järjestelmien toimintaympäristössä. Projektin toteutusalueella, Lapissa runsaat metsävarat ovat vajaakäytössä, mikä mahdollistaa energiatuotannon toimitusketjujen kehittämisen ja innovoinnin siten, että ideoista saadaan taloudellisesti kannattavia toimintamalleja. 

Projektin toteutukseen osallistuu Luonnonvarakeskus, Lapin ammattikorkeakoulu sekä SFTec Oy (laitevalmistaja) ja Mikkone Oy (metsäenergiayritys).

TENTacle

Siltakatu 2, Joensuu

Hankkeen tavoitteena on parantaa sidosryhmien kykyä saada hyötyä ydinkäytävistä luodakseen vaurautta, kestävää kasvua ja alueellisia synergioita Itämeren alueelle.

Hanke toimii osana EU:n liikennestrategiaa TEN-T Core Network Corridors (CNC) Strategialla on tarkoitus edistää: Liikkuvuutta, liikennemuotoja (Intermodaalisuus), yhteentoimivuutta (Läpäisevyys). Päätavoitteena on tavaroiden ja henkilöiden tehokkaampi pohjois-etelä- ja
itä-länsisuuntainen liikkuvuus parantamalla kuljetussektorin kapasiteettia.

Uuden strategian tavoitteena on poistaa akuuteimmat pullonkaulat vuoteen 2030 mennessä (fyysiset, tekniset, käytännöt ja hallinto).

Hankkeen kokonaisbudjetti noin 3,75 milj. euroa
Maakuntaliiton osuus budjetista 68 400 euroa
23 partneria
Pääpartneri Region Blekinge Ruotsista

Hankkeella on 59 liitännäispartneria.  Suomesta liitännäisparnereina mukana: Liikennevirasto, Hämeen kauppakamari ja Hämeen liitto.

EMMA = Enhancing freight Mobility and logistics in the Baltic Sea Region

Siltakatu 2, Joensuu

Sisävesiteiden (joet ja järvet) tunnettavuuden ja käytön edistäminen Itämeren alueella nimeämällä ja poistamalla liikennemuotoa rajoittavia fyysisiä pullonkauloja.

Hallinnollisten rakenteiden kehittäminen sisävesitien kehityksen edesauttamiseksi sekä poliittisen ja taloudellisen tuen lisääminen sisävesiliikenteelle.

Hankkeessa esitetään ja tuotetaan faktatietoa kuljetusmuodon luotettavuudesta, taloudellisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja riskeistä.

Hankkeen kokonaisbudjetti noin 4,4 milj. €
21 partneria
Pääpartneri: Port of Hamburg Marketing
Suomipartnerit: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, LADEC Lahden seudun kehitys ja Suomen Vesitieyhdistys r.y.

Hankkeella on 43 liitännäispartneria.
Suomesta liitännäispartnereina: Saimaan Satamat Oy, Liikennevirasto, Meritaito, Hämeen kauppakamari ja Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland

Uusien biojalostukseen pohjautuvien liiketoimintojen selvittäminen

Keskitie 22, Tuusniemi, Suomi
Tavoitteena on luoda teollisuusalueelle selvityksen tuloksena uutta liiketoimintaa ja toimivat ratkaisut uusien liiketoimintojen kehitysprosessien tukemiseksi ja ekosysteemin synnyttämiseksi puun- ja biojalostuksen ympärille. Hankkeen tuloksia seurataan hankkeen aikana ja sen jälkeen, kun toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan.

VähäHiku - Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille

Piisilta 1, Ii
Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille -hankkeen tavoitteena on saada kunnat vähentämään fossiilisen energian käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla voidaan synnyttää taloudellisia säästöjä. Hankkeessa siirretään hyviä käytäntöjä sekä kehitetään ja testataan uusia menettelytapoja ja toimintamalleja, joilla kunnat pystyvät nykyistä tehokkaammin ottamaan käyttöön päästöjä vähentäviä cleantech-ratkaisuja ja uusiutuvaa energiaa.

Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö

Rajakatu 35, Jyväskylä
Projektissa rakennetaan sähkön mikrotuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen toimintaympäristö (TKI- ja koulutusympäristö) yritysten esiintuomien tarpeiden mukaisesti, sisältäen mm. verkkoon liitettäviä tai saarekekäyttöön soveltuvia sähkön mikrotuotannon laitteistoja (aurinko, tuuli, biokaasu) sekä älykkäiden sähköverkkojen laitteistoja kysynnän joustoon, kuormanhallintaan ja mittauksiin liittyen.

Toimintaympäristö tukee koulutuksen ja tiedon jalkauttamisen lisäksi myös uusien palvelukonseptien ja niihin liittyvien teknisten ratkaisujen testaamista sekä kehittämistä. Tärkeällä sijalla on saada käytännön koeajo- ja testituloksia Keski-Suomen olosuhteissa standardikomponenteilla toteutetuilla teknisillä ratkaisuilla.

Älykkäiden sähköverkkojen mahdollistama kysyntäjousto ja muut uudet toimintatavat avaavat uusia ja mielenkiintoisia liiketoimintamalleja sähkönkäyttäjien ja mikrotuottajien keskuudessa, mutta käytännön ratkaisut ja toimintamallit puuttuvat. Esimerkiksi maatiloilla sähkön mikrotuotanto ja kysyntäjousto lisäävät energiaomavaraisuutta ja saattavat avata tulevaisuudessa mahdollisuuksia energiayrittäjyydelle tai muille uudenlaisille sähköyhtiöiden kanssa toteutetuille toimintamalleille.

Maavälke - Maaseudun vähähiilisen yritys- ja kehitystoiminnan sekä yrittäjyyden aktivointi

Piisilta 1, Ii
Maavälke-hankkeessa aktivoidaan Pohjois-Pohjanmaan maaseudun yrityksiä tunnistamaan vähähiilisyyden (resurssiviisaus: uusiutuva energia, energiatehokkuus, kiertotalous, biotalous, digitalisaatio) mahdollisuudet oman yritystoiminnan kehittämisessä, aktivoidaan yrityksiä ja yrittäjiksi haluavia tunnistamaan ja hyödyntämään vähähiilisyyden luomat uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet, aktivoidaan yrityksiä verkostoitumaan keskenään sekä t&k-organisaatioiden kanssa, sekä aktivoidaan yrityksiä konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin (yritysryhmähankkeisiin) ja kehittämishankkeisiin.

InnoHiili – Innovatiiviset vähähiiliset palvelut

Piisilta 1, Ii

Hankkeessa määritellään, muotoillaan ja pilotoidaan kuusi uutta palvelukonseptia Iin kunnassa tunnistettuihin vähähiilisyyden pullonkauloihin ja kehittämistarpeisiin. Nämä liittyvät kunnan kiinteistöjen ja tilojen käyttöön, asuinympäristöihin, logistisiin ratkaisuihin sekä sähköiseen asiointiin.

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ratkaisuja haetaan osallistamalla palvelujen käyttäjiä kehittämiseen. Osallistamisessa hyödynnetään palvelumuotoilullisia toimenpiteitä, joita ovat ilmaiset kokeilut, yhteisöaloitteet ja innovaatiokilpailu.




Muut teemat: Tilastot, Palvelut

LAURA-hanke, Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi

Kotkantie 1, Oulu

Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi (LAURA) -hankkeen keskeisenä tavoitteena on lannan ravinteiden kierrätyksen tehostaminen lantalogistiikkaa kehittämällä, yrittäjyyttä ja toimivia yhteistyöverkostoja edistämällä sekä paikallista osaamista lisäämällä ja hyviä käytäntöjä levittämällä. Hankkeessa selvitetään urakoitsijavetoisten yhteistyöverkostojen perustamismahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä lannan ravinteiden käytön suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa Pohjois-Pohjanmaan kotieläinvaltaisilla alueilla.

Hankkeessa kuvataan ravinteiden käyttösuunnitelman laatimiseen tarvittavan paikkatietopohjaisen työkalun vaatimusmäärittelyt. Tärkeänä tavoitteena on myös käsikirjan laatiminen ravinnekierrätysverkostojen ja niitä suunnittelevien tahojen käyttöön. Käsikirja sisältää tärkeimmät verkoston toimintaan liittyvät edellytykset ja ohjeet. 

Muu teema: logistiikka

Kaivos Energiavarastona

Asematie 4, PYHÄSALMI
Hankkeessa selvitetään Suomen sähköntuotantojärjestelmään optimoidun pumppusäätövoimaan perustuvan energiavaraston toimintamalli, yksikkökoko ja toteuttamiskustannukset. Hankkeen avulla saadaan riittävä tieto Pyhäsalmen kaivokseen sijoitettavan investoinnin toteutettavuudesta hankkeen jatkamiseksi kaupallisesti tulevaisuudessa. Materiaalin pohjalta kohdetta markkinoidaan potentiaalisille toteuttajille ja rahoittajille. Hankkeessa lisäksi kehitetään kokonaistoimintamalli kaivosympäristön jatkokäyttöä ja kehittämistä varten.

Muu teema: Säätöenergian tuotanto

Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa

Lastilantie 12, Lapua, Suomi

Tarjotaan mikro- ja pienyrityksille kahdeksan tuntia ilmaista konsultointiapua energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuusasioiden kehittämiseen.

Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa (KEHÄ)

Visamäentie 35 a, Hämeenlinna

KEHÄ-hankkeen päätavoitteena on tehostaa sitoutuvan energian ja ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa ja laajemminkin vesiliiketoiminnassa taloudellisesti ja luontoa säästävällä tavalla. Hankkeessa kehitetään energian ja ravinteiden kierrätykseen liittyviä teknisiä, taloudellisia ja kestävää kehitystä tukevia verkottuneita tai toimipaikka- ja prosessikohtaisia toimintamalleja kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa.

Valtakunnallinen hanke, jossa 5 osatoteuttajaa.

Muu teema: Ravinteiden ja energian kierrätys

Hiilinielu Design Studio

Kuntokatu 3, Tampere

Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin sitä ymmärretään hyödyntää. Nyt tarvitaan tuoreita ajatuksia ja rohkeita kokeiluja, miten puuta voidaan käyttää uusilla tavoilla.

Metsäbioalan ja luovien alojen opiskelijat ja ammattilaiset yhdistävät voimansa Hiilinielu Design Studio -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa ja työtä uusien biotuotteiden ja tuote- ja palvelumuotoilun ympärille. Hiilinielu Design Studio on Tampereen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Design Forum Finlandin monialainen yhteishanke. Hankkeessa metsäbioalan osaaminen kohtaa muotoilun, viestinnän ja media-alan. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat mm. Suomen Pakkausyhdistys, Suomen Muotoilusäätiö ja Uusi puu -hanke.

Muu teema: metsäbioala

FORESTPOINT 2016-19 -för österbottniskt kunnande inom skogsbruk och bioenergi

Kungsgårdsvägen 30, Vasa, Suomi

Projektet fokuserar på att åstadkomma lösningar för en intelligent lokal energiproduktion och distribution inom ett
kärnlandsbygdsområde som har en hög energiförbrukning inom både el - och värmeenergi. Målet är att I ett samarbete
med lokala och externa intressenter inleda och genomföra åtgärder som på ett konkret sätt förverkligar energiproduktion
baserat på förnyelsebara energikällor inklusive solenergi och bergsvärme samt åstadkommer en smart energilogistik. Projektet skall föra in en idé med "energikiosk" på den lokala nivån där man kan beakta kalkyleringen av värdet för en egen energiproduktion, energiförbrukning och energilogistik i jämförelse med "extern skötsel/verksamhet".

Metsätalous ja kaavoitus - Skogsbruk och plannläggning

Pasilanraitio 9, Helsinki
Hankkeen tavoitteena on edistää maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksiä lisäämällä maankäytön suunnittelijoiden, kuntien ja metsätalouden toimijoiden sekä metsänomistajien yhteistyötä ja osaamista sekä jakaa tietoa maankäyttöön ja metsäelinkeinojen toimintaedellytyksiin liittyvissä kysymyksissä.


Muu teema: Metsätalous

Energiatehokkaat ja -omavaraiset kiinteistöt

Kehräämöntie 7, Kajaani

Hankkeen tavoitteena on edistää kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä pilotoida käytännössä yritys- ja julkisyhteisöille sopivia energian mikrotuotanto- ja energiansäästö- ja varastointiratkaisuja.

Toisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa syntyy paikallisia pk-yrityksiä ja kuntia palveleva, tehokkaita energiaratkaisuja sekä uusiututuvan energian tuotantoratkaisuja innovoiva, suunnitteleva, myyvä, asentava ylläpitävä ja niiden käyttöä neuvova yritysverkosto.

Hankkeeseen on valittu seitsemän erityyppistä kiinteistöä, joihin on hankkeen ulkopuolella tehty energiakatsaus tai -katselmus. Kiinteistöistä tehdään näin mahdollisimman energiatehokkaita ja omavaraisia, joista vastaavien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa oppia omia ratkaisuja pohtiessaan.

GREBE - Generating Renewable Energy Business Enterprise

Tikkarinne 9, Joensuu
GREBE (Generating Renewable Energy Business Enterprise) on kolmivuotinen EU:n rahoittama hanke, joka tukee uusiutuvan energian alalla toimivia yrityksiä Suomessa, Norjassa, Islannissa, Irlannissa ja Skotlannissa. Kansainvälistä pohjoisen periferian yhteistyöhanketta vetää irlantilainen Western Development Commission.

Lähienergialla omavaraisuuteen

Kauppakatu 19 B, 40100, Jyväskylä

Lähienergialla omavaraisuuteen on Suomen metsäkeskuksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Luonnonvara-alan sekä Keski-Suomen Energiatoimiston yhteistyöhanke. Hanke toteutetaan aikana 15.03.2016 – 15.3.2019.

Hankkeen lähtökohtana on maakunnan energiahuoltovarmuuden turvaaminen ja energiaomavaraisuuden parantaminen hyödyntäen paikallisia energialähteitä, ottaa käyttöön tehokasta hyväksi havaittua teknologiaa, parantaa energialiiketoiminnan kannattavuutta sekä vähentää energiantuotannosta koituvia päästöjä.

Hankkeessa keskitytään lämpöyrittäjien ja kuntien tuottamaan ja käyttämään energiaan, pois lukien liikennepolttoaineet. Pääasiallisena tarkastelukohteena ovat puuperäiset polttoaineet. Lisäksi hankkeessa demonstroidaan aurinkoenergian hyödyntämistä lämmön tuotantoon ja puupolttoaineen kuivaukseen. Hankkeessa selvitetään myös pienten yhteisöjen mahdollisuuksia tuottaa lämmön lisäksi sähköä omaan käyttöön.

Hankkeen tulostavoitteet:
• ajantasainen tieto Keski-Suomen lämpölaitosten tilanteesta ja sähköntuotantomahdollisuudesta
• Keski-Suomen metsäpolttoaineiden ostaja- ja myyjäluettelo
• kyläyhteisöjen ja teollisuusalueiden energiantuotannon toimintamalli, jolla energiaa voidaan siirtää kannattavasti eri kiinteistöille.
• eri liiketoimintamallien soveltuvuus kyläyhteisöjen ja teollisuusalueiden keskitettyyn energiantuotantoon.
• ohje vanhoille kattiloille, miten päästöt saadaan uusiin EU:n direktiivimääräysten mukaisiksi myös kostealla hakkeella.
• eri hybridiratkaisujen soveltuvuus hakekattilan hyötysuhteen parantamiseen
• aurinkoenergian hyödyntäminen kuivausilman lämmittämisessä biokuivurissa
• Kootaan 2-3 yritysryhmähanketta yrityksiä kiinnostavista toimintamalleista
• tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia

HELY Hevosen lannan kestävä hyödyntäminen

Skinnarilankatu 34, Lappeenranta

Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet (HELY) hankkeessa vertaillaan erilaisia hevosenlannan hyötykäyttövaihtoehtoja ympäristö- ja taloudellisista näkökulmista.

Tämän lisäksi tunnistetaan mahdollisuuksia rakentaa uutta liiketoimintaa hevosenlannan hyötykäytön ympärille. Tarkastelu tehdään Päijät-Hämeen alueen lantamäärien perusteella, mutta hankkeen tulokset ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä koko Suomen alueella.

Hevosenlannalle on olemassa lukuisia erilaisia vaihtoehtoja hyödyntää sitä materiaalina ja/tai energiana. Erilaiset hyötykäyttövaihtoehdot tukevat eri tavoin esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantotavoitteita ja kiertotalouden tavoitteita, kuten ravinteiden kierrätystä.

Hyötykäyttövaihtoehdoista on saatavilla tietoa hajanaisesti ja tekniikan kehittymisen myötä hevostilojen ja muiden toimijoiden on hankalaa seurata koko kentän kehittymistä. Tämän lisäksi lainsäädännön rajoitteet ja mahdollisuudet mutkistavat tilannetta.

RAVINTEET KIERTOON - kierrätysravinteet käyttöön

Huhtalantie 2, Seinäjoki
Hankkeessa tehostetaan kierrätysravinteiden käyttöä Kauhavan ja Järviseudun alueella. Hankkeessa kartoitetaan Kauhavan ja lähialueen käyttökelpoiset lietemäisille orgaanisille lannoitteille soveltuvat varastopaikat (lietealtaat).

Hankkeessa järjestetään tiedotustilaisuuksia lietemäisten orgaanisten lannoitteiden käytöstä sekä niiden varastoinnista (yhteisvarastoista) ja levitystekniikasta. Pelloilla järjestetään työnäytöksiä sekä havaintolohkoja orgaanisten kierrätyslannoitteiden käytön tehostamiseksi. Hankkeessa tehdään tunnetuksi lietteen vetoletkulevitystä sekä biokaasulaitokselta saatavan lannoitteen käyttöä sekä sen lannoitus- ja maanparannusvaikutusta.

Bio-CO2

Koivurannantie 1, Jyväskylä
Kehitämme kestävää liiketoimintaa, joka pohjautuu bioperäisen hiilidioksidin (bio-CO2) hyödyntämiseen. Teollisuuslähteistä talteenotettu hiilidioksidi voidaan hyödyntää esimerkiksi polttoaineiden tai kemikaalien raaka-aineena. Tavoitteena on selvittää bio-CO2:sta valmistettujen tuotteiden taloudellisuutta ja luoda valmiuksia teknologian soveltamiseen erityisesti Keski-Suomessa.

Biotalouskilta - Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto

Kampusranta 11, Seinäjoki
Hankkeessa rakennetaan biotalouden osaajaverkosto Etelä-Pohjanmaalle. Hankkeessa keskitytään erityisesti puunkysynnän kasvattamisesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin. Hankkeen aikana jaetaan tietoa biotalouden mahdollisuuksista ja verkostoidaan eteläpohjalaisia biotalouden osaajia. Hankkeen aikana kartoitetaan myös laajemmin biotalouden koulutustarpeita.

Muu teema: Biotalous

Arctic Energy – Energiaomavarainen pohjoinen

Piisilta 1, Ii
Arctic Energy -hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata simulointimenetelmä omavaraisten ja hiilivapaiden yhteisöjen energiantuotannon mallintamiseen pohjoisen olosuhteissa. Mallintamisessa huomioidaan uusiutuvien energialähteiden vaihtoehdot ja resurssit projektialueella sekä energian varastoinnin ja älyverkkojen mahdollisuudet energian tuotannossa. Mallilla voidaan arvioida ja optimoida energiatuotannon vaikutusta alueen talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan.


Muu teema: Laskurit

Ravinnelaskuri

Tietotie 4, Jokioinen, Suomi
Ravinnelaskuri on uudenlainen työkalu alueellisten ja valtakunnallisten ravinnekiertoja edistävien toimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä vaiheessa se luodaan viranomaisten käyttöön. Laskuri yhdistää laajoja tietoaineistoja Suomessa muodostuvista biomassoista, maataloustuotannosta ja peltomaasta sekä prosessointiteknologioista. Se laskee erilaisten nykytilan ja tulevaisuuden vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttömahdollisuuksiin valitulla alueella. Ravinnelaskuri mahdollistaa valtakunnallisen ja alueellisen ravinnekiertojen suunnittelun.

Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla

Näsilinnankatu 48, Tampere, Suomi
Hankkeen tavoitteet ovat metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen sekä talousmetsien luonnonhoidon ja metsätalousmaan kaavoituskäytäntöjen kehittäminen.
Hanke järjestää neuvonta- ja infotilaisuuksia metsänomistajille, maanmuokkauksia ja kunnostusojituksia tekeville yrittäjille sekä metsäalan toimijoille. Lisäksi järjestetään kaavoitukseen liittyviä seminaareja.
Yhteistyössä maanomistajien ja toimijoiden kanssa rakennetaan malli-kohteita, joita hyödynnetään neuvonnassa ja tutustumisretkeilyillä. Lisäksi kehitetään paikkatiedon hyödyntämistä toimenpiteiden suunnittelussa.

Biomassa-atlas

Neulaniementie 5, Kuopio, Suomi
Biomassa-atlas kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään avoimesti kaikkien käytettäväksi. Helppokäyttöisestä palvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi investointien ja raaka-ainehankintojen suunnitteluun.

Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistämishanke

Muuntamontie 6, Joensuu, Suomi
Energiaviraston rahoittama alueellisen energia- ja ilmastotyön edistämishanke toimii Pohjois-Karjalan maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on kannustaa uusia toimijoita mukaan niin kunta-alan kuin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksiin. Hankkeessa pyritään myös kartoittamaan ja edistämään ilmastotyötä maakunnan kunnissa ja yrityksissä. Hankkeessa annetaan myös energianeuvontaa kuluttajille viestinnän ja tapahtumien muodossa.

Seuraa hankkeen uutisointia Facebookissa: facebook.com/pkilmasto
Materiaalia tulossa myös pian avattaville ClimateJoensuu nettisivuille (climatejoensuu.fi)

Kiertotalous: Karhusaaren satama-alueen hyödyntäminen, Kristiinankaupunki

Koulukatu 11, KRISTIINANKAUPUNKI, Suomi
Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:llä on käynnissä Kiertotaloushanke, jossa selvitetään erilaisia energian tuottamisen mahdollisuuksia Karhusaaren -alueella Kristiinankaupungissa. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia uusiutuvien energialajien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen alueellisesti. Selvityksissä käsitellään eri energialajien määriä Suupohjan Rannikkoseudulla (Sydösterbotten), Suupohjassa ja Pohjanmaan maakunnassa. Energialajit ovat esimerkiksi metsäenergia, peltoenergia, biomateriaalit. Hankkeessa selvitetään myös logistisia ratkaisuja.

Energiapuun ja tuhkan tilaus-toimitusjärjestelmä

Tietotie 1, Espoo, Suomi
Hankkeessa kehitetään energiapuun hankinnan ja tuhkan hyödyntämisen kiertotaloutta. Puuenergian yritysten, lämpö- ja sähkölaitosten sekä Metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnitellaan ja ohjelmoidaan energiapuun hankintaketjulle mobiili tilaustoimituspalvelu. Mobiilipalvelua testataan myös tuhkan tilaamisessa. Yritykset saavat palvelun testikäyttöön. Lisäksi hankkeessa selvitetään testialueella metsäteiden korjaustarpeet ja puutuhkan hyödyntämisen määrät. Kehitystyötä tuetaan puuenergian hankinnan laatukriteereillä ja osallistumalla tuhkan hyödyntämisen suunnitteluun.

Biokaasulaitosten ravinnekierron optimointi ja tehokas logistiikka Satakunnassa

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi
Satakunta lähialueineen on maatalouden ja elintarviketeollisuuden keskittymä, jossa kaasutalous on parhaillaan etenemässä vauhdilla, mm. nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin käyttöönoton sekä teollisuus- ja liikennekäytön myötä. Satakunnassa toimii tällä hetkellä biokaasulaitoksia mm. Honkajoella ja Huittisissa. Porin biokaasulaitos on jo saanut investointipäätöksen, Säkylän laitos saa investointipäätöksen tammikuussa 2017. Lisäksi suunnitteilla on useampia biokaasulaitoksia Satakuntaan (mm. Rauma, Eura, Karvia). Kaasutalous on ravinteiden kierron ja systemaattisen lannoittamisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Biokaasulaitokset kokoavat suuren määrän (maatalous, elintarviketeollisuus, yhdyskunta) ravinteita mädätteeseen, joka on laitoskohtaisesti tasalaatuista ja analysoitua. Toisaalta peltojen ravinteiden tarve ja niiden tarvitsemien lannoitteiden koostumus vaihtelevat. Yhdistämällä nämä asiat viljelykiertoon sekä peltojen ja biokaasulaitosten sijaintiin on mahdollista suunnitella biokaasumädätteiden järkevä aluekohtainen ravinteiden kiertologistiikka.

Biohajoavien liiketoimintamahdollisuudet Tunturi-Lapissa

Puthaanrannantie 15, Muonio

Hankkeen tarkoituksena on selvittää miten hyödynnetään niin alueella syntyvä kuin ohikuljetettavakin biohajoava aines energiatuotannossa ja/tai maanparannusaineina ja edistää tämän toimialan yrittäjyyden syntymistä Länsi-Lappiin.

 

Palopuron agroekologinen symbioosi

Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää
Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkessa kehitettiin ravinne- ja energiaomavaraista toimintamallia syyskuusta 2015 helmikuuhun 2017 toimineessa ympäristöministeriön rahoittamassa RAKI-hankkeessa. Hankkeen tuloksena perustettiin Palopuron biokaasu Oy, jonka biokaasulaitos valmistuu Palopurolle kesällä 2018.

AES-Verkosto

Heikinkuja 4, Mäntsälä
Hankkeessa selvitetään Mäntsälän ja sen lähialueilta maatalouden sivuvirroista, elintarvikejalostuksesta ja muualla ruokajärjestelmässä syntyvät biomassat, joita voidaan hyödyntää hajautetussa biokaasuntuotannossa. Tavoitteena on luoda Uudellamaalla paikallisten ravinne- ja energiaomavaraisten ruokajärjestelmien (Agroekologisten symbioosien) verkosto, joka tukeutuu paikallisiin resursseihin ja kulutukseen.

TUOHI - Tuoreen energiarangan hankintalogistiikan ja polton kehittäminen

Kampusranta 9 C, Seinäjoki
Tuohi-hankkeen tavoitteena on metsäenergian tuotannon ja käytön energiatehokkuus kattilapoltossa. Hankkeen avulla metaanipäästöt vähenevät puukasoissa. Tuoreen energiarangan hankintalogistiikan kehittämishanke on uusia toimintatapoja pilotoiva yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoituksena on osoittaa käytännössä kerättävien numeeristen muuttujien avulla tuoreen energiarangan (hakkeen) (metsästä kattilaan) kannattavuus n. 10 MW suuruusluokan kattilapoltossa perinteiseen kuivan energiapuun hankintaan verrattuna. Tarkoitus on käytännön mittauksin ja aiemman tiedon ja KAKKU-hankkeen tietojen pohjalta kehittää tuoreen hakkeen logistinen ketju, joka on nykyistä tehokkaampi.

Resurssiviisas Lapinjärvi

Lapinjärventie 20 A, LAPINJÄRVI

Resurssiviisas Lapinjärvi -hanke on tiedonkeruu- ja aktivointihanke Lapinjärven ja lähialueen yrityksissä. Hankkeessa autetaan eri osapuolia hyödyntämään biokiertotalouden liiketoiminta-arvoa oman toimintansa näkökulmasta. Toiminta painottuu aktivointiin, alueelliseen ja valtakunnalliseen viestintään sekä toimijoiden välisten verkostojen ja yhteistyön kehittämiseen.
Toimenpiteet painottuvat Lapinjärven ja itäisen Uudenmaan alueelle, mutta tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

Hankkeessa kerätään tietoja hyvistä toimintamalleista, joilla voidaan vahvistaa biotalouden yritystoimintaa. Samalla tiedotetaan biotalouden mahdollisuuksista uusille yrityksille.



Muu teema: Ravinteiden kierrätys

Ravinne- ja energiatehokas maatila

Mustialantie 105, Mustiala
Hankkeen tavoitteena on luoda ravinne. ja energiatehokasta maataloutta edistävä oppilaitosten verkosto. Hankkeen tavoite on myös käytänteiden selvittäminen ja testaaminen hiilipäästöjen vähentämiseksi opetusmaatiloilla. Tässä hankkeessa on mukana kahdeksan opetusmaatilaa. Verkostossa rakennetaan yhteinen toimintamalli, tuotetaan virtuaalinen oppimisympäristö, jaetaan osaamista ja toteutetaan opiskelija- ja opettajavaihtoa. Hankkeessa hyödynnetään ja levitetään käynnissä olevien ja päättyneiden hankkeiden tuottamaa materiaalia sekä tuotetaan uutta oppimateriaalia. Opiskelijat ovat oleellisessa roolissa tätä materiaalia kerättäessä ja myös hyödynnettäessä sitä käytännön työssä. Hankkeen tavoite on tuottaa oppilaitosten yhteistyössä teemoihin liittyviä tietopaketteja, järjestää yhteisiä tapahtumia sekä toteuttaa teemoihin liittyvä yhteinen opetuspilotointi. Hankkeen teemat ovat biokaasu, energiatehokkuuden mittaaminen, kiinteät biopolttoaineet, kompostointi, lantalogistiikka, omalannoitteet, valkuaisomavaraisuus, vesiensuojelu ja ravinteiden hallinta.

NorsuBiomassa

Kauppurienkatu 23, OULU

Nouseva Rannikkoseutu Leaderin ja NorsuBiomassa-hankkeen alueella on mahdollisuuksia ja tarvetta kehittää bioenergian tuotantoa, jossa monivaikutteinen biokaasu on tärkeä vaihtoehto. Alueelta löytyy myös ympäristönhoitokohteita, joista vihermassa olisi poistettava tietyiltä maa- ja vesialueilta rehevöittämästä ympäristöä.

Tässä hankkeessa ei kartoiteta muita biomassoja, kuin ympäristönhoidollisia nurmimaisia alueita tai vesistöihin liittyviä vihermassoja. Tässä hankkeessa ei kartoiteta esimerkiksi yhdyskuntien tai yritysten biojätteitä eikä lannan määrää. Yllä olevat kuitenkin huomioidaan työn yhteydessä, sikäli kun niistä on löydettävissä olemassa olevaa tietoa. Hankkeessa ei kartoiteta puuenergiaa.

Hankealueella toimii jo nyt biokaasulaitos kuljetusketjuineen. Siellä on myös biokaasun tuotannosta kiinnostuneita maatiloja sekä yritystoimintaa ja konekantaa, joita voisi hyödyntää vihermassan korjuussa. Koottu tieto laitetaan lopuksi internettiin, jolloin se on kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä.

Hanketta toteuttaa: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Jahotec Oy 

Muu teema: Ympäristönhoito

 

Ryskettä Lounais-Suomen metsiin

Kuralankatu 2, TURKU, Suomi
Hanke edistää taimikonhoitoa, harvennuksia ja hakkuita sekä suometsien puunkorjuuta ja tuhkalannoituksia tiedonvälityksen keinoin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Metsänomistajille lähetetään tiedotteita kiireellisistä hoito- ja hakkuukohteista sekä järjestetään tiedotustilaisuuksia ja kontaktitapahtumia. Hanke parantaa myös eri metsäalan organisaatioiden ja yritysten toimintamahdollisuuksia välittämällä metsänomistajille niiden yhteystietoja, kutsumalla mukaan kontaktipäiviin ja järjestämällä seminaareja toiminnan kehittämiseksi.

Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta (ToE)

Lotilantie 16, Valkeakoski, Suomi
Hankkeen tavoitteena on energiatehokkuuden edistäminen omakotitalo-, maatila- ja kylämittakaavassa, sekä pitkällä aikavälillä vähähiilisyyden ja uusiutuvan energian ratkaisujen kehittäminen.

Hevosvoimia Hevosenlannasta

Jokimaankatu 6 A, LAHTI
Hankkeen tavoitteena on selvittää edellytykset rakentaa hevosenlantaa keskeisenä syötteenä käyttävä biokaasulaitos Lahden Jokimaalle.

Hankkeen kesto on 1.1.2017 - 31.8.2018. Hankkeelle on haettu jatkoa, jotta mädätteen tuotteistaminen voidaan suunnitella huolella.




Muu teema: hevosenlanta

Iisisti energinen

Jokisuuntie 2, Ii

Iisisti Energinen -hankkeen tavoitteena on lisätä kotitalouksien uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.

Tavoitteena on:

Tutkia kuntalaisten energiatiedon lukutaitoa ja kykyä ymmärtää energiaan liittyviä asioita.
Tutkia asukkaiden motiiveja ja asenteita yhteisöllisiin, esim. alustatalous-tyyppisiin energiapalveluihin.
Tuottaa tutkimusten ja kokeilujen tuloksista monistettavia ja skaalattavia toimintamalleja, joita voidaan käyttöönottaa myös muissa kunnissa.

Kokeilussa tutkitaan myös, miten edelläkävijäkunnan Iin esimerkki vaikuttaa kuntalaisten tietoisuuteen ja käyttäytymiseen energia-asioissa vertaamalla tuloksia vastaavan kokoisen ja elinkeinorakenteeltaan samantapaisen verrokkikunnan asukkaisiin. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Oulun yliopiston BCDC Energia –hankkeen kanssa.

Muu teema: Kotitalouksien enrgiansäästö

Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristön kehittäminen – KYMBIO

Pääskysentie 1, Kotka, Suomi

KYMBIO-hankkeessa on tehty yritysten, kuntien ja muiden biotalouden parissa toimivien kanssa yhteistyössä ”Kymenlaakson biotalouden tiekartta 2025” –julkaisu, jossa nostetaan esiin Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksia kehittää aluetta kohti hiilineutraaliutta. Tiekartta kuvaa erityisesti toimijaverkostoja, kehittämiskohteita ja -keinoja aluekehittämiseen. 

Tiekartta löytyy osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/226963

Hankkeen loppujulkaisu, jossa kerrotaan hankkeen aikana myös muista tehdyistä kehittämistoimista, löytyy osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/226961

Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian teemahanke (MetsäBio -teemahanke)

Kauppakatu 25, Kajaani, Suomi

Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian teemahanke eli MetsäBio-teemahanke koordinoi Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelmaa 2016 - 2020. Kasvuohjelma toimii työohjelmana Kainuun alueellisille metsäbiotalouden strategioille. Siihen on koottu keskeiset metsien käyttöön, puun jalostusteollisuuden kehittämiseen, uusiutuvan energian lisäämiseen ja metsäekosysteemipalveluiden kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, joita puolestaan MetsäBio-teemahanke aktivoi liikkeelle.

MetsäBio-teemahankkeen tehtävä oli valmistella tarvelähtöisiä kehittämishankkeita, avustaa hankeaihioiden työstämisessä hankehakemuksiksi sekä määritellä toimiala- ja yrityskohtaisia kehittämistarpeita ja aktivoida niiden pohjalta kehittämistoimenpiteisiin. Hanketta koordinoitiin neljässä teemassa, joista kullakin oli vastuutahonsa:

-Biomassan tuotanto - Suomen metsäkeskus
-Liiketoiminta - puun mekaaninen ja kemiallinen jalostus - Kainuun Etu
-Uusiutuva energia - Kajaanin yliopistokeskus
-Metsäekosysteemipalvelut - erillinen koordinaatiohanke

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)

Puhoksentie 15, KITEE

Hankkeessa selvitetään viljelijöiden tarpeita kierrätyslannoitteille ja arvioidaan niiden tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta maatilojen ja koko käsittelyketjun kannalta. Tarkastelussa on biokaasun mädätejäännöksen jatkojalostuksen kehittäminen. Kierrätysravinteiden lannoituskäyttö testataan yhdessä viljelijöiden kanssa ja verrataan muihin lannotteisiin. Verkostoituminen alan toimijoiden kesken on oleellinen osa hanketta. Viljelijöiden ja tutkijoiden tiivis yhteistyö on avainasemassa.

Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542240 

Kierrätyslannoitus : Suunnittelu, käytännöt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544071 

Bioterminaalit – ratkaisu metsäbiotalouden logistiikkahaasteisiin Uudellamaalla

Turuntie 4-6, Hämeenlinna

Tässä kehittämishankkeessa haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon, minkä kokoisia ja millaisia terminaaleja tarvitaan ja miten ne olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa, ympäristövastuullista ja kestävän kehityksen mukaista?

Tavoitteena on selvittää myös tarkemmin terminaalitoimintojen logistisia kustannustekijöitä. Logistista kustannustehokkuutta ja toiminnan kannattavuutta tulisi pystyä parantamaan Uudellamaalla siten että raaka-ainehuolto tehostuisi nykyisestä ainespuun ja metsäenergian käyttömäärien merkittävästi kasvaessa tulevalla ohjelmakaudella ja 2020-luvulle siirryttäessä. Hankkeessa selvitetään lisäksi ainespuun ja energiapuun taloudellisia kuljetustapoja ja -reittejä Uudellamaalla sekä pyritään osoittamaan optimaaliset hankinta-alueet merkittävimmille käyttökohteille huomioon ottaen olemassa olevan terminaalivarastoinnin logistiikka- ja jalostushyödyt.

DataBio

Aleksanterinkatu 18 A, Lahti

Projekti keskittyy maa-, metsä- ja kalatalouden tuotannon tukemiseen teknisin keinoin, ja siinä on mukana 48 osallistujaorganisaatiota eri maista. DataBio-projektin tavoitteena on muodostaa tekninen alusta biotalouden nk. big datan hyödyntämiseen ja lisätä siten eurooppalaisen biotalouden volyymia, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lisäyksiä pyritään demonstroimaan metsä-, maatalous- ja kalastussektoreiden piloteilla.

Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia datapankkeja (esim. metsä-, sato- ja kalastodataa) sekä kehitetään uusia digitaalisia palveluja ja uusia big data -sovelluksia. Metsäsektorin pilotit toteutetaan Suomen lisäksi Belgiassa, Tšekissä ja Espanjassa.

Projektin pääkoordinaattori on belgialainen Intrasoft International. Projekti on jaettu työpaketteihin, joista metsäsektorin työpakettia vetää mikkeliläinen Wuudis Solutions Oy. Suomesta metsäsektorin työpaketissa on Wuudis Solutionin ja Suomen metsäkeskuksen lisäksi mukana VTT.

https://www.databio.eu/fi/