Maatilakokoluokan biokaasuratkaisut energiamurroksessa

Lassilantie 12, Lapua, Suomi

Hankkeen tavoitteena on vähentää maatalouteen ja liikenteeseen liittyvää ympäristökuormitusta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sekä edistää kiertotaloutta. Tätä edistetään kehittämällä pienemmän mittakaavan biokaasukonsepti ja liiketoimintamalli alueen maatilayrityksille hyödyntämällä alueen energia-alan yritysten osaamista. Hajautetun loppukäytön mallia maatiloilla selvitetään niin, että toiminta olisi kannattavaa ja maatilojen olisi mahdollista tehdä biokaasuun liittyviä investointeja myös pienemmässä mittakaavassa.

Botnia Ravinteet Kiertoon - Strateginen biokaasuklusteri biokaasun tuotannon edistämiseksi Botnia-Atlantica-alueella

Stormossvägen 56, 66 530 Kvevlax

Botnia Ravinteet Kiertoon on rajat ylittävä hanke, jonka toimijat Merenkurkun molemmin puolin tekevät yhteistyötä biokaasuklusterissa alueen haasteisiin vastaamiseksi. Hanke keskittyy haasteisiin, jotka liittyvät biokaasutuotannon sivutuotteisiin eli mädätysjäämiin. Hankkeen tavoitteena on yrittää jalostaa mädätysjäämät kaupalliseksi tuotteeksi. Hankekumppaneita ovat Stormossen Ab/Oy, ammattikorkeakoulu Novia, BioFuelRegion sekä Ruotsin maatalousyliopisto (SLU).

DUKE- Digitaalisilla kaksosilla vipuvoimaa uusiutuvalle energialle

Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi

DUKE-hankkeessa selvitetään uusiutuvan energian tuottamiseen ja käyttöön nojautuvien yritysten tarpeet ja mahdollisuudet niin sanottujen digitaalisten kaksosten hyödyntämiseksi. Digitaalinen kaksonen on todellisesta laitteesta, järjestelmästä tai muusta kohteesta tehty virtuaalinen versio. Sillä visualisoidaan havainnollisesti oikean kohteen toimintaa ja siihen liittyvää informaatiota, joka kerätään verkon kautta erilaisilla laitteisiin liitettävillä sensoreilla. Hanke edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja siihen perustuvaa liiketoimintaa Lapissa.

Hinkua Etelä-Karjalaan!

Virastokatu 2, 55100 Imatra

Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimien yhteinen Hinkua Etelä-Karjalaan! -hanke tavoittelee ilmastoystävällistä maaseutua sekä maaseudun vähäpäästöisten käytänteiden jakamista vuosina 2020-2022. Vähähiilisen arjen edistämiseksi järjestetään neuvontaa energiatehokkuudesta, kierrätyksestä, liikennöinnistä sekä hiilinieluista. Kotitalouksia kannustetaan maaseudun ilmastoedelläkävijöiksi ja heidän ratkaisujaan jaetaan malliksi muille. Erilaiset pilotit ja kokeilut mahdollistavat hyvien käytänteiden löytämisen, jotta hiilijalanjälki pienenee ja syntyy vähähiilisempää elinkeinotoimintaa.


anna-maija.wikstrom@imatra.fi

AgroRES

Siltakatu 2, Joensuu

AgroRESin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä maataloudessa ja maaseutualueilla.
Hankkeessa kartoitetaan Pohjois-Karjalan maatalouden energiamuotojen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvät hyvät käytännöt sekä selvitetään merkittävimpiä esteitä uusien teknologioiden yleistymiselle ja mahdollistamiselle.

Hankkeen tuloksena tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen eduista kasvaa. Lisäksi AgroRES ylläpitää julkista vuoropuhelua aiemmin havaittujen esteiden ja haasteiden poistamiseksi.

Kiertoon!

Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa paikalliset erityispiirteet hyödyntävä uusiutuvaan energiaan perustuva bioenergian ekosysteemi ja demonstroida tätä käytännössä. Tämä paikallinen ekosysteemi hyödyntää hankealueella olevat merkittävät turkislantavarannot (ja muut maatalouslietteet) sekä hiljattain käytöstä poistuneet tai poistumassa olevat turvetuotantoalueet (entisen fossiilisen polttoaineen tuotannon sijaan) uusiutuvan energian tuotantoalueina.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli - Hiilineutraali energian ja ruoan tuotannon teollinen ekosysteemi paikallisiin raaka-aineisiin ja sivuvirtoihin tukeutuen

Jäämerentie 1, 99601 SODANKYLÄ

Hankkeessa luodaan toimintamallia uudenlaiselle kaukolämpölaitokselle. Kaukolämpölaitoksen yhteyteen mallinnetaan kiertotalouteen perustuvaa järjestelmää, jossa tuotetaan sekä energiaa että ruokaa.

Kyseessä on uudenlainen kokonaisuus, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita (kuten puuylijäämää) ja sivuvirtoja (esim. teuras- tai biojäte) sekä tuotetaan lämpöä, sähköä, ruokaa (kuten kiertovesikasvatettua kalaa ja kasvihuonetuotteita) sekä muita kiertotalouskonseptiin sopivia tuotteita.

Hanketta toteuttavat Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto sekä Luonnonvarakeskus.

MAURO - Maaseudun Uusi Rooli

Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI

Keski-Pohjanmaalla kuten koko Suomessa maaseudun tilannetta luonnehtivat osaltaan yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet. Pyrkimys pois fossiilisesta ja tuodusta energiasta luo selkeästi mahdollisuuden. Uhan muodostavat perinteisen alkutuotannon heikentynyt tilanne. Lisäksi turkistuotantoon ja energiaturpeeseen liittyvät jossain määrin epäselvät tulevaisuuskuvat. Hankkeen tavoite on määrittää maaseudun uutta, uusiutuvaan energiaan liittyvää roolia kuvaava visio ja tavoitetila sekä käynnistää siihen johtava muutosprosessi pilottina Kaustisen seudulle.

Hanke on alueellinen. Hankkeen toteutusalueena on pilottiluonteisesti Kaustisen seutukunta Keski-Pohjanmaalla, mutta tuloksien toivotaan auttavan kaikkia maaseutualueita erityisesti energia-muutokseen liittyvien mahdollisuuksien hahmottamisessa.

Teholanta

Kiljavantie 6, Rajamäki, Suomi
TEHOLANTA-hankkeen tavoitteena on siipikarjanlannan tehokas hyödyntäminen ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Hankkeessa tarkastellaan lannan mahdollisuuksia energiakäytössä, ravinteiden kohdentamista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä (BAT), taloudellista kannattavuutta sekä elinkaarisia ympäristövaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä. Uusina hyödyntämistapoina testataan polttoa tilatason laitteilla sekä biokaasutusta pilottilaitoksessa.

Edelläkävijyys energiayhteisössä

Tampereentie 10, 37500 LEMPÄÄLÄ, Lempäälä, Suomi

Tavoitteena on edistää hajautettujen energiaratkaisujen, uusiutuvan energian ja edelläkävijyysratkaisujen hyödyntämistä lähienergiaratkaisuna asumisen, viihtymisen ja palvelujen keskittymisessä.

Hankkeessa selvitetään edellytykset ja reunaehdot teollisuusalueen mittakaavassa toteutetun TEM:n energiateknologian kärkihankkeeksi valitun LEMENE-hankkeen innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä toisenlaiseen toimintaympäristöön ja mittakaavaan sekä konseptoidaan tekoälyä hyödyntävä virtuaalivoimalaitos toisiinsa linkitettyjen energiayhteisöjen energiatuotannon ja kulutuksen optimoinnissa. Tavoitteena on yhteistyön avulla selvittää tekoälyä hyödyntävä ratkaisu, jolla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä tehohuippuja tasaamalla sekä paikallisen tuotannon että valtakunnallisen sähköntuotannon osalta sekä selvittää mahdollisuus toimia sähkön tehoreservinä.

Selvityshanke tukee uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden syntyä uusiutuvia energiaratkaisuja tarjoavissa yrityksissä tuottamalla energiayhteisöjen ja virtuaalivoimalaitosten niiden kehitystyölle tarpeellisia määrittelyjä ja toteuttamisedellytyksiä. Selvityshanke toteutetaan yhteistyössä alan yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Biobisnestä Pirkanmaalle

Näsilinnankatu 48, Tampere
Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeessa vastataan Suomen biotalousstrategian tavoitteisiin Pirkanmaan maakunnan alueella.  Hankesuunnitelman toimenpiteet vähentävät päästöjä ja lisäävät biopohjaisen polttoaineen sekä päästöttömän energian käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa. Hankkeen toimenpiteet lisäävät sidosryhmien tietotasoa ja energiaklusterin yhteistyötä Pirkanmaalla.

Vähähiilistä energiatehokkuutta micro-CHP-tekniikalla (Venect)

Lotilantie 16, VALKEAKOSKI, Suomi

Hankkeessa laajennetaan ja jalostetaan energian pientuotantoon suunniteltua hybridimoduulia. Siihen integroidaan sähköntuotanto hyödyntäen polttoprosessin hukkalämpöä (CHP, combined heat and power), ORC-tekniikkaa (organic rankine cycle) ja mikroturbiinia. Toinen tavoite keskittyy hybridimoduulin polttoprosessin optimointiin ja hyötysuhteen parantamiseen.  Lisäksi tavoitteena on kehittää sähköenergian varastointimenetelmiä ja selvittää laajasti eri energian varastointiin liittyviä parhaita käytänteitä ja pyrkiä antamaan suosituksia mm. varastointiajoista ja energianvarastointikapasiteetista. Lisäksi selvitetään, onko prosessissa mahdollista polttaa vähäisissä määrin kotitalouden biojätettä.

Hanke perustuu ”Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta” (ToE) –EAKR-hankkeessa tehtyyn kehitystyöhön.

BCDC Energia

Pentti Kaiteran katu 1, Oulu

Monitieteinen BCDC Energia -tutkimushanke
- etsii ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön
- tutkii ja kehittää moderneja palveluja sähkön kulutuksen ja pientuotannon myyntiin ja ostoon

Innovaatio:
- Energiasääennuste 24 h – Aurinko ja tuuli kilowattitunteina paikkakunnittain
bcdcenergia.fi/energiasaa 

Oulun yliopiston johtama monitieteinen tutkimushanke, jossa mukana kauppakorkeakoulu ja Centre for Wireless Communications sekä Informaatiotutkimuksen ja viestinnän -yksikkö Oulun yliopistosta, Ilmatieteen laitos ja tietojenkäsittelytieteenlaitos Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana ovat Suomen ympäristökeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lähienergialiitto ry, Hinku-Foorumi ja 15 yrityksen BCDC Advisory Board. 

Lisäteema: Sähkömarkkinat

BIO4ECO

Siltakatu 2, Joensuu

BIO4ECO - Kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja

Projektin tavoitteena on parantaa aluekehityssuunnitelmien, -ohjelmien ja strategioiden toteuttamista etenkin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman ja Euroopan alueyhteistyöohjelmien vähähiiliseen talouteen tähtäävien toimenpiteiden osalta.
Hankekumppaneiden kanssa vaihdetaan kokemuksia sidosryhmätyöskentelystä sekä biotalouden alan ongelmista ja niihin löydetyistä, politiikkainstrumenttien kautta toteutettavista ratkaisuista.

Pohjois-Karjalassa hankkeella etsitään keinoja parantaa Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista älykkään erikoistumisen valinnat huomioiden. Hankkeen kautta etsitään työvälineitä alueellisen vähähiilisyyteen tähtäävän biotalousstrategian laatimiseksi yli perinteisten sektorirajojen.

•Forest Sciences Centre of Catalonia CTFC (ES) - Pääpartneri
•Government of Catalonia – Directorate General of Natural Environment (ES)
•Bulgarian Executive Forest Agency (BG)
•Regional Council of North Karelia (FIN)
•French Federation of Forest Municipalities (FR)
•Abruzzo Region – Rural Development and Fisheries Policies Department (IT)
•Latvian Forest Owner's Association (LV)
•Ministry of Agriculture Republic of Latvia (LV)
•Regional Development Agency Centru (RO)
•Slovenia Forest Service (SI)

BioPOTTI

Microkatu 1, 70201 Kuopio
















 
 
  
 

Hankkeessa tehdään laaja taustakartoitus Pohjois-Savon alueella syntyvistä biomassoista ja niistä saatavasta biometaanipotentiaalista. Lisäksi kartoitetaan liikennebiokaasun käytön mahdollisuudet sekä kierrätyslannoitteiden valmistuksen potentiaali. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli kehittyvien tilojen lannan käytön keskitettyyn käsittelyyn ja kierrätyslannoitteiden kustannustehokkaaseen valmistamiseen sekä biometaanin tuottamiseen Pohjois-Savon alueella.







Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen

Oppilaankatu 4, 53100 Lappeenranta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Kaakkois-Suomen metsäenergia-alan toimijoiden, metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien välistä yhteistyötä. Samalla tuetaan nuoren metsän hoidon- ja ensiharvennusrästien purkamista ja vastataan lisääntyvään energiapuun tarpeeseen. Hyvällä metsänhoidolla lisätään hiilen sidontaa, edesautetaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista ja parannetaan metsätalouden kestävyyttä. 

Hankkeen toteutuksesta vastaa Suomen metsäkeskus. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat L&T Biowatti Oy, Hakevuori Oy, Vapo Oy, MHY Kaakko ja MHY Kymenlaakso.

Mikkelin seudun kuntailmasto 2050

Maaherrankatu 9-11, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena on edistää ilmastotyötä Mikkelin seudun kunnissa ja kannustaa kuntia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa Mikkelin seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, päästöjen jakautumisesta eri sektoreiden välillä ja päästöjä sitovista nieluista yhteistyössä muiden käynissä olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien tietoisuutta eri toimintojen ilmastovaikutuksista ja kannustaa kuntia ennakkoluulottomiin vähähiilisiin kokeiluihin ja demonstraatioihin tarjoamalla tietoa hyvistä vähähiilisistä käytännöistä ja kokeiluista ja kokeilujen rahoitusmahdollisuuksista. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa perustetaan Mikkeliin ilmastopolku, joka toimii ilmastokasvatuksen välineenä erityisesti koululaisille mutta myös muille kuntalaisille, sekä laaditaan Mikkelin seudun kunnille yhteistyössä viranhaltijoiden, kuntien liikelaitosten, päättäjien ja sidosryhmien kanssa ilmasto- ja energiaohjelmat, jotka luovat suuntaviivat kuntien ilmastotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että laajapohjaisella yhteistyöllä Mikkelin seudun kunnille laadittavat ilmasto-ohjelmat toimivat pilottina maakunnalliselle ilmastotyölle.

Biotalouden uudet tuulet – BUT

Pääskysentie 1, Kotka

Kymenlaakso tavoittelee hiilineutraalisuutta. BUT-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja saada alueellinen yhteistoiminta ja osaaminen riittävälle tasolle, jotta pystytään kehitystyöhön, jolla on merkittävää vaikuttavuutta.

Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa on vähäpäästöisyyttä tukevien lämmitysratkaisujen edistäminen.
Vähäpäästöisyyden esille tuomiseksi mm. perehdytään kasvihuonekaasulaskennan mahdollisuuksiin ja tehdään selvityksiä lämmitystapamuutoksen merkityksestä pilottikohteissa.

Energiatehokkuuden edistäminen eteläsavolaisissa pk-yrityksissä - Etevät

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Hanke luo uusia käytänteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja lisää tietoisuutta uusiutuvista energiamuodoista Etelä-Savossa.

TUULI - Kestävä tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Sepänkatu 20, FIN-90100 Oulu

TUULI-hankkeen tavoitteena on edistää kestävää tuulivoimarakentamista ja siten päästötöntä sähköntuotantoa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeessa laaditaan Pohjois-Pohjanmaalle tuulivoimaa koskevat tavoitteet, kehitetään tuulivoimatuotannon sijainninohjausta sekä lisätään tuulivoimarakentamisen suunnitteluun liittyvää osallistumista ja vuorovaikutusta. Kehittämishankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tuulivoiman maakunta- ja kuntatason suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnin ja päätöksenteon tukena.

EKOTEKOja -ympäristön ja ilmaston parantamiseksi – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa Mansikan alueella

Kievarinkatu 11, Leppävirta, Suomi

Mansikka ry:n alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä innostetaan mukaan yhteisiin hiilitalkoisiin kahden vuoden aikana, edistämällä ilmastoa huomioivia elintapoja ja uudistamalla energiaratkaisuja.

BIOSYKLI- Päijät-Hämeen biokiertotalous

Mukkulankatu 19, LAHTI

Hankkeessa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, joiden pohjalta tarkastellaan niiden kannattavuutta. Uudet ratkaisut liittyvät lietteen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena ja biopohjaisten muovien kehittämiseen. Lisäksi edistetään alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa kokeillaan myös uusia biojätteenkeräystapoja ja tuotetaan asukaslähtöistä tietoa erilliskeräyksen edistämiseksi. Uusia ratkaisuja edistetään käytännön kokeilujen ja demonstraatioiden kautta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Vähähiilinen Lappi

Hallituskatu 22, Rovaniemi, Suomi
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä mukana olevien kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä energiatehokkuuden lisäämiseen, uusiutuvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hankkeessa päivitetään kuntien nykytila energiavaltaisten toimintojen osalta, tehdään suunnitelmat päästöjen pienentämiseksi ja lähdetään toteuttamaan toimenpiteitä aktiivisesti. Kunnille on tarjolla mm. valtakunnallinen kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkosto sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukset, jotka ohjaavat ja motivoivat toimintaa.

Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle

Tuumalantie 17 A, Tarvaala, Suomi

Päätavoitteena on luoda Biotalouden yrityskiihdyttämö, joka

•tuottaa ja kaupallistaa globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä
•synnyttää merkittävää biotalouteen ja vähähiilisyyteen perustuvaa yritys- ja TKI-toiminnan kasvua Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalle, Keski-Suomeen ja Suomeen
•luo perustan Biotalouskampuksen kasvulle ja edelleen kehittymiselle
•on kansainvälisesti tunnettu ja inspiroiva biotalouden huippuyritysten, tutkimusorganisaatioiden ja innovaattoreiden törmäysalusta ja kohtaamispaikka
•tarjoaa fyysisen ja digitaalisen alustan, joka mahdollistaa uudentyyppiset ja joustavat liiketoimintamallit yrityksille, jotka haluavat valmistautua ja vastata tuleviin työ- ja elinkeinoelämän muutoksiin sekä tukee T&K -organisaatioiden toimintaa
•edistää uusimman teknologian käyttöä tiedon tuotannossa, jakamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä TKI- ja liiketoiminnassa sekä kehittyvien tiedonsiirtoverkkojen monipuolisessa hyödyntämisessä.

Q Powerin tuotantolaitos ja laboratorio Qvidjassa

Kuitiantie 337, Parainen

Q Power on yli 10 vuoden tuotekehitystyössä kehittänyt patentoituja biopohjaisia teknologioita uusiutuvan energian varastointiin ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Uraauurtavilla teknologioillamme voidaan tuottaa synteettisiä polttoaineita erilaisia kemiallisia konversioreittejä pitkin.

Bioenergiasta elinvoimaa aluetalouteen

Yliopistonkatu 34, 53850 Lappeenranta, Lappeenranta, Suomi

Hankkeen tavoitteina on lisätä ja tehostaa paikallisen metsäenergian hyödyntämistä sekä edistää tietoisuutta metsäenergian aluetaloudellisista vaikutuksista Kaakkois-Suomessa. Metsäenergiavarat mahdollistavat laajemman käytön alueella ja uutta lisäkysyntää luovat lähialueiden uudet lämpö- ja voimalaitokset. Bioenergian käytön kasvu luo elinvoimaa maaseudulle.

RAVE - Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut

Ketunpolku 1, Kajaani

RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hanke edistää siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa lisäämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisen yhteydessä. Hankkeessa lisätään paikallisten toimijoiden osaamista vähähiiliseen rakentamiseen ja uusimpiin energiainnovaatioihin liittyen. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Sammonkaari-korttelin energiaratkaisut.

Cybersecurity Curricula Recommendations for Smart Grids

Wolffintie 34, 65200 Vaasa

Euroopan energiajärjestelmien kyberturvallisuus on uhattuna energiajärjestelmissä tapahtuvien muutosten vuoksi. Olemme etenemässä älykkään, hajautetun ja integroidun energiajärjestelmän aikakauteen, jossa on suuria etuja ja mahdollisuuksia uusille energiapalveluille, mutta samalla kyberturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Yhteiskunta ja energiateollisuus kärsivät kyberturvallisuuden ammattilaisten puutteesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää älykkäiden sähköverkkojen kyberturvallisuuden koulutukselle kansainväliset ohjeistukset. Hyödynnetään CR-DES-hankkeessa hankittavaa reaaliaikasimulaattoria.

Biohiili - Biohiilestä bisnestä Hämeeseen

Visamäentie 35, Hämeenlinna
Kehittää biohiilen valmistuksen ja käytön mahdollisuuksia Kanta-Hämeen alueella ja lisätä asukkaiden ja toimijoiden tietämystä biohiilestä.

Biokaasun hyödyntämismahdollisuudet Pohjanmaalla

PL700, Vaasa, Suomi

kirsi.spoof-tuomi@univaasa.fi

Biokaasu on merkittävässä roolissa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa biokaasumarkkinat ja markkinoiden toiminnan mahdollistava infrastruktuuri ovat kuitenkin vasta kehittymässä. Biokaasun hyödyntämisen lisäämiseen liittyy monia kysymyksiä, epävarmuustekijöitä ja pullonkauloja, jotka hidastavat biokaasun tuotantovolyymin ja käytön kasvua. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa näihin kysymyksiin liittyen ja luoda edellytyksiä biokaasuliiketoiminnalle ja biokaasun käytön lisäämiselle teknistaloudellisten selvitysten, mittausten ja yhteisten toimintamallien luomisen kautta.


Digitaalisten energiajärjestelmien kyberturvallisuus ja resilienssi (CR-DES)

Wolffintie 34, 65200 Vaasa

Energiajärjestelmät digitalisoituvat ja verkottuvat ja tämä kehityssuunta altistaa ne kyberhyökkäyksille, jotka voivat lamauttaa energiajärjestelmien toiminnan ja näin aiheuttaa merkittävää vahinkoa yhteiskunnassa. Tämän hankkeen kokonaistavoitteena on digitaalisiin energiajärjestelmiin liittyvän kyberturvallisuusosaamisen kehittäminen.

LähiLämpö - Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa

Lönnrotinkatu 7, 50100, Mikkeli

Hankkeessa tehdään kyselytutkimus öljylämmittäjille, jolloin kysytään heidän näkemystään fossiilisten polttoaineiden ympäristönäkökohdista, investointisuunnitelmista ja mahdollisista tukitoiveista. Kyselytutkimuksen lisäksi tavoitteena on laskea lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoiset ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Kyselyn ja LCA-tulosten perusteella luokitellaan valittu lämmitysjärjestelmä monikriteerisen päätöksen analyysin (MCDA) ja analyyttisen hierarkian (AHP) avulla.

Hakkeen pneumaattinen puhallustekniikka pienille hakelämpökeskuksille

Konginkangas, Suomi

Lämpösi Oy on kehittänyt pneumaattista hakkeen puhallustekniikkaa pienten hakelämpökeskusten polttoainelogistiikkaan.
Ratkaisun ydin on hakepuhallin, jolla hake puhalletaan suoraan ajoneuvosta hakelämpökontin hakevarastoon putkea pitkin kuten öljyä ja pellettejä toimitetaan. Siirrettävällä lämpökontilla ja puhallustekniikalla pienetkin kiinteistöt on muutettavissa helposti hakelämmitteisiksi.

Puhallin on nähtävillä Konginkankaalla. Näyttö ja virtuaalinen esittely sovitaan yhteyshenkilön kanssa. Hakepuhallinasiakkaille tai erikoistapauksissa järjestetään työnäytöksiä erikseen sovittaessa Konginkankaan lämpökeskuksella tai asiakkaiden puhalluskohteissa.

Äänekosken Konginkankaan 1 MW hakelämpökeskuksen ja taajaman aluelämpöverkon omistaa EKO Energiapalvelut ETK Oy, jossa Lämpösi Oy on yksi viidestä osakkaasta. Lämpösi Oy on testannut hakepuhallinta Konginkankaan lämpökeskuksella yhteistyössä lämpökeskuksen haketoimituksista ja käytöstä vastaavan energiayrittäjän Lassi Tervon kanssa.

Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyyshanke (HIME)

Mukkulankatu 19, 15210 Lahti, Lahti, Suomi

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa maaseutuelinkeinoja ja arvioida elinkeinotoimintojen ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä. Hanke pyrkii kartoittamaan globaalisti käytössä olevien kestävien elinkeinotoimintojen toteuttamispotentiaalia Hämeen maaseudulla.

LUT-yliopiston, Metsäkeskuksen ja Pro Agria Etelä-Suomen yhteinen HIME-hanke taklaa maaseutuyrittämisen haasteita tarjoamalla Hämeen paikallisille toimijoille tietoa monipuolisista energiayrittäjyyden malleista sekä hiilinielujen liiketoimintamahdollisuuksista, uusista tuotteista sekä palveluista.

Hanke pyrkii jalostamaan aiempaa tutkimustietoa hiilensidonnasta alueen toimijoiden käytäntöihin, ja mahdollisesti luomaan uutta liiketoimintaa hiilensidonnan ympärille Hämeen alueella. Energiayrittäjyyden eri muotoja ja tuotantoketjuja pyritään myös monipuolistamaan. Yrittäjyyttä voidaan tarkastella palveluna.

BioHAT pienbiovoimalaitos

Kotirannantie 3 as 2 35800 Mänttä, Mänttä, Suomi

Voimalaitos perustuu alunperin LUT:ssa tehtyyn tukimukseen EFmGT (ulkoisen polton kuumakaasuturbiini prosessiin), jota on kehitetty edelleen lisäämällä toinen väliaine, vesihöyry kiertokaasuun.

Taipalsaarella tehdyissä kokeissa voimalaitoksella saavutettiin tuloksia, joiden valossa voidaan edellyttää > 30 % sähkönsaanto suhdetta. Kaavailtu kokoluokka on 0,1 MWe-5 MWe ja markkina-alue globaali.

Hankkeessa on ollut pari potentiaalista yhteistyökumppania rakentaa teollisuusmittakaavainen pilotti, hankkeet ovat tällä hetkellä siltä osin keskeytyneet.

Höyryvoimalaitosta pienempien biovoimalaitosten investointikustannukset ovat suurehkot, sen lisäksi niiden käyttö ja kunnossapito on usein hankalaa, eikä suuria läpimurtoja ole sillä kehityksen alalla tapahtunut. BioHAT on moduulirakenteensa vuoksi monistettavissa ja kustannustehokas. Markkinat ovat globaalit, voihan voimala korvata fossiilipolttoaineella toimivia diesel- ja kaasuturbiini voimaloita. Liiketoiminnan laajuus on sitä luokkaa, että tarvitsemme laajan yhteistyöverkoston. Myös firman uusi kotipaikka tulee mahdollisesti olemaan siellä, missä demo-voimala käynnistyy ja paikkakunnnalla on oltava riittävän laaja konepajaosaaminen.

STARDUST

Aleksis Kiven katu 14, Tampere

Kansaimvälisessä projektissa kehitetään vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ICT-ratkaisuja mm. sähköisen liikenteen, älykkään ulkovalaistuksen, kiinteistöjen lämmön kysyntäjouston sekä uusien asuinalueiden energiantuotannon teemoista.

Tampereella projektia toteuttavat Tampereen kaupunki, VTT, Tampereen Sähkölaitos, Skanska, Enermix ja Aurinkotekno. Oma toteutus on käynnissä myös Espanjassa Pamplonassa ja Italiassa Trentossa. Oppeja jaetaan seuraajakaupunkeihin Kreikassa, Pohjois-Irlannissa, Romaniassa ja Tšekeissä.

EVAKOT - Energian varastoinnin ja käytön optimoinnin työkalut

Talonpojankatu 2, Kokkola

EVAKOT-hankkeessa tutkitaan aurinkoenergian ympärivuotista varastointia ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteinä. Hankkeessa rakennetaan tähän liittyen Keski-Pohjanamaan alueelle ainakin 2 konkreettista pilottia, joiden avulla tätä ns. ilmaisenergian hyödyntämismahdollisuutta tutkitaan ja kehitetään hankekonsortion voimin.

Hankkeessa rakennetaan ekosysteemi, jossa aurinkoenergian varastoinnin ja käytön optimoinnin teknologioita voidaan kokeilla ja kehittää mahdollisimman aidossa toimintaympäristössä. Ekosysteemin avulla kerätyn ja tuotetun tietotaidon ja sen pohjalta karttuneen osaamisen avulla jalostetaan uusia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka poikivat jatkossa uusia tuotteita ja palveluita.

Biokaasusta elinvoimaa

Lapinjärventie 20, LAPINJÄRVI, Suomi

Resurssiviisas Lapinjärvi -hankkeessa vuonna 2018 tehtyjen alkukartoitusten perusteella Lapinjärvellä on erinomaiset edellytykset biokaasuntuotannolle. Biokaasusta elinvoimaa -hankkeessa pureudutaan tarkemmin taloudellisesti kannattavan biokaasuntuotannon edellytyksiin toteuttamalla kattavat jatkoselvitykset mm. biokaasulaitoksen kannattavuudesta, sijoittamisesta, logistiikasta sekä potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Lisäksi hankkeessa selvitetään biokaasuntuotannossa muodostuvan mädätteen jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä sekä jaetaan tietoa biokaasusta sekä biokiertotaloudesta muun muassa yrityksille ja kuntalaisille.

Hankkeen kehittämisryhmään kuuluvat: Lantbrukssammanslutning Pockar Gård, Porlammin Potka Oy, Lapinjärven Lämpö Oy, Amerikan porsas Oy, Yli-Simola Oy, Guy Bosas sekä Maatalousyhtymä Onnila Martti, Onnila Turo ja Onnila Ulla. Lisäksi hankkeessa on mukana Kymenlaakson Sähkö Oy.

Poh­jois-Poh­jan­maan il­mas­to­tie­kart­ta (POPilmasto)

Sepänkatu 20, Oulu

Hankkeessa luodaan uusimman tiedon pohjalta maakunnallinen tiekartta kohti kestävää ja vähähiilistä taloutta sekä toimintamalli toimeenpanoon ja seurantaan.

Pohjois-Pohjanmaalla on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä, mutta vähähiilisen maakunnan rakentamiseen liittyvää toimintaa ja sen vaikuttavuutta on tärkeää lisätä. Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

Tarkastelun kohteena ovat energia, liikenne, maankäyttö ja asuminen, kiertotalous, biotalous ja luonnonvarat sekä osaaminen ja innovaatiot. Tiekartan toimenpiteet viedään käytäntöön aktivoimalla toimijoita vähähiiliseen talouteen.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöasioista, tukea ilmastomyönteisyyttä sekä tuoda uusin tieto ja käytännöt esiin. Maakunta tulee asemoitumaan yleiseen vuorovaikutteiseen keskusteluun ilmastoasioista.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeen kanssa. 

Hukkalämmöstä hyötyenergiaa

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on selvittää Porin seutukunnassa syntyvät isoimmat hukkalämmön lähteet ja niissä tuotetun hukkalämmön kokonaismäärä ja lämpöarvo. Lisäksi hankkeen aikana kartoitetaan potentiaalisia hukkalämmön hyötykäyttäjiä ja parhaita teknologioita, menetelmiä ja malliratkaisuja hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä mallinnetaan ja pilotoidaan niitä Porin seudun teollisuusympäristöissä. Tuotetun tiedon pohjalta luodaan hukkalämmön alueellinen tiekartta vuoteen 2030.

Uusia menetelmiä päästöjen hallintaan – NOXOPTI

Patteristonkatu 3, Mikkeli, Suomi

Tuloksena saadaan tietoa 1-50 MW:n kokoluokan energiantuotantolaitosten savukaasu- ja hiukkaspäästöistä sekä käytetyn polttoaineen, kattilatekniikan ja savukaasujen puhdistusratkaisujen vaikutuksista typen oksidien ja rikkidioksidin hallintaan. Hankkeessa luodaan uudenlaisia, teknologisia ratkaisuja biopolttoaineilla toteutettavaan kustannustehokkaaseen energiantuotantoon.

Biokaasua ja biometaania maatiloilta -BioKaMa

Kotkantie 1, Oulu, Suomi

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla. Se puolestaan edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hidastamista ja luo keinoja siihen sopeutumiseen.

Hankkeessa toteutetaan kuutta työpakettia:
1. Kootaan biokaasun tuotannosta kiinnostuneet maatilat toteutusryhmiin
2. Tehdään toteuttamisarviot ryhmien biokaasutuotannon suunnitelmista ja etsitään toteutuskanavat
3. Edistään maatilojen biometaanin tuotantomahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla
4. Biokaasun käyttömahdollisuuksien laajentaminen maatiloilla; traktoreiden ja työkoneiden konvertointimahdollisuudet ja kaasun energiakäyttö
5. Tiedotus
6. Hankehallinto

Järvi-Suomen Biokaasu

Mikonkatu 5, Mikkeli, Suomi

Hankkeen tavoitteena kehittää hajautetun biokaasun tuotannon tuotantomallia Etelä-Savossa ja viedä biokaasuinvestointisuunnitelmia lähemmäksi investointeja niin, että sekä tuotannolle että tuotteiden markkinoille on tunnistetut ja realistiset edellytykset – lisää liikennebiokaasua Etelä-Savoon.

Hanke palvelee ensisijaisesti Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä, välillisesti erityisesti julkisia palveluntarjoajia, matkailua ja alueen asukkaita.

Hankkeessa hahmotetaan tuotantokonsepteja, laskennallisia malleja kannattavaan energian tuotantoon ja biomassojen tuottamiseen ja käsittelyyn sekä logistiikkaan.

Puhallus

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli, Suomi

Puhallus-hankkeen tavoitteena on tutkia kiinteän biopolttoaineen uutta toimitusratkaisua ja siirrettävää hakelämpökeskusta (lämpökontti), joka soveltuu muutostarpeita vaativille suurkiinteistökokoluokan lämpökeskuksille ja uutena lämmitysratkaisuna omakotitaloa suuremmassa kokoluokassa oleville kiinteistöille. Biomassan uudella toimitusratkaisulla yhdessä siirrettävän lämpökontin avulla pystytään korvaamaan etenkin vanhoja öljylämmityskohteita ja samalla pystytään saavuttamaan kustannus- ja päästöhyötyjä Etelä-Savon maakunnan omilla biomassavarannoilla.

Uudessa toimitusratkaisussa autokuormassa oleva hake puhalletaan siirrettävän lämpökontin integroituun hakevarastoon. Uusi toimituslogistiikka mahdollistaa hakekuorman tyhjentämisen letkulla ahtaisiin kohteisiin tai korkealle siiloon, jolloin kuorman saa purettua öljyauton tavoin.

Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla – HYBE

Kampusranta 11, Frami F, Seinäjoki

Ilmastonmuutos ja maaseudun väestön väheneminen aiheuttavat haasteita maaseudun yritysten energiahuollolle tulevaisuudessa. Tässä hankkeessa tuotetaan lisätietoja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hybridiratkaisuista maaseutuyrityksille. Aluksi hankkeessa tehdään energiantuotannon ja -riskien toimenpiteiden tiekartta Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Tämän jälkeen syvennetään rakennusalan toimijoiden sekä maaseudun yritysten tietoa erilaisten hybridijärjestelmien mahdollisuuksista ja lopuksi tuotettu tieto jalkautetaan hankealueelle.

SmartCharge

Jokiväylä 11, Rovaniemi
Hankkeen tavoitteina on edistää älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa vastuullisten palveluiden tuottamisessa sekä tukea uusien innovaatioiden syntymistä eteenpäin suuntautuneilla alueilla, kuten rakennus-,energia-,ajoneuvo- ja matkailualoilla. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Vehicle-to-Grid (V2G)-ratkaisujen kaupallisista ja teknisistä mahdollisuuksista ja haasteista pilottikohteiden avulla. Kohteisiin Suomen Lehtojärvelle ja Norjan Huippuvuorille toteutetaan älykkäät paikallistason järjestelmät, jossa mm. sähköajoneuvot voisivat toimia energiavarastona.

FRANSU -Bioenergian monet mahdollisuudet

Lassilantie 12, LAPUA

Hanke lisää kansainvälistä yhteistyötä ja uusiutuvan energian käyttöä Ranskan Bretagnessa ja Etelä-Pohjanmaalla Aisaparin alueella. Yhteistyötä tehdään Bretagnen Dinan Agglomération alueen kanssa. Dinanin tavoitteena on kehittää omaa, nyt pienimuotoista, bioenergiaosaamistaan yhteistyössä suomalaisten kanssa. Suomessa tavoitteena on edistää Leader Aisaparin alueen bioenergiaketjujen toimintaa ja kontakteja Ranskaan.

Hankkeen puitteissa järjestetään bioenergia- ja uusiutuvan energian tapahtumia ja neuvontaa. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus lähteä mukaan verkostoitumismatkoille Ranskaan.

Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 (PLiMiX)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hankkeessa tutkitaan Mikkelin seudun mahdollisuuksia päästä eroon liikenteessä syntyvistä fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä seuraavien noin 20 vuoden aikana.

Keskeisenä tehtävänä on koota kulkuneuvoihin (käyttövoimat/polttoaineet), liikkumiseen (henkilöt) ja kuljetukseen (raaka-aineet ja tavarat) liittyvää avointa paikkatietoa eri lähteistä ja muodostaa kattava tilannekuva alueen liikennejärjestelmästä nyt ja tulevaisuudessa. Tilannekuva muodostetaan simulointimallinnusmenetelmällä, jossa eri skenaarioiden mukaiset tulokset voidaan esittää myös dynaamisesti karttapohjalla.

HABITUS - Hajautettu biokaasun valmistus ja nesteytys Suomessa

Talonpojankatu 2, Kokkola

Hankkeessa tutkitaan maatilakokoluokan biokaasulaitosten kaasun tuotteistamista sekä tuotannon sivuvirtana syntyvän
mädätysjäännöksen kustannustehokkaita käsittelytapoja. Tavoitteena on luoda maatilakokoluokan toimintamalli, jossa maatiloilla syntyvät energia- ja ravinnejakeet otetaan talteen kannattavasti, jolloin hyöty jää tuottajalle. Toimintamallin aikaan saamiseksi hankkeen aikana kehitetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaisi biokaasun nesteytyksen kustannustehokkaasti tiloilla. Lisäksi selvitetään osuuskuntamallin muodostamista toimintamallin ympärille virtuaaliosuuskunnan avulla.


anne-riikka.rautio@centria.fi

Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon (ETES)

Lönnrotinkatu 7, Mikkeli

Hanke tuottaa esiselvityksen ja suunnitelman agroekologisiin symbiooseihin (AES) perustuvan elintarvikeketjun käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Kyseessä on bio- ja kiertotalouden ehdot täyttävä uusi ruokaketjun toimintamalli, joka on bioenergia-omavarainen, ja joka lisäksi tuottaa bioenergiaa muuhun tuotantotoimintaan ja liikenteeseen.

Malli tarjoaa paikallistetun, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän järjestelmän nykyisen keskitetyn ja fossiilitalouteen perustuvan elintarvikeketjun rinnalle ja tilalle.

Kohderyhmänä ovat koko ruokaketjun toimijat alkutuotannosta elintarvikekauppaan.

Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi -hanke (KAHINA)

Kehräämöntie 7, Kajaani

Kahina-hankkeen Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi keskeisiä käsitteitä ovat hiilineutraalius ja energiatehokkuus. Hankkeen kohteena ovat hankkeeseen osallistuvat kunnat Kainuussa ja Koillismaalla ja niiden alueiden asukkaat ja yritykset. Hankkeen toteuttavat Kajaanin yliopistokeskus MITY (päätoteuttaja) ja Suomen Ympäristökeskus (osatoteuttaja). Hanke ohjeistaa, tiedottaa, auttaa verkostoitumaan (HINKU ja energiatehokkuussopimus), organisoi tapahtumia ja yhteishankintoja, jotka kaikki tähtäävät siihen, että kunnat, kuntalaiset ja yritykset tekisivät energiatehokkuusinvestointeja

APPROVE

Hallituskatu 20 B, Rovaniemi
APPROVE-hankkeen tavoitteena on ylläpitää ja tiivistää alueellista yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja politiikkasuosituksia. Lapissa hankkeen avulla edistetään pilottiprojektien kehitystä suunnitteluvaiheesta investointeihin. EU-yhteistyössä APPROVE:n tarkoituksena on laajentaa ja tiivistää älykkään erikoistumisen bioenergia-verkostoa.
 

CityLoops – Closing the loop for urban material flows

Patteristonkatu 3, 50100 Mikkeli

CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeeseen osallistuu kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. CityLoops-hankkeen tavoitteena on tarjota kiertotalouden testattu edistämismalli, jota muut paikallis- ja aluehallinnot ympäri Eurooppaa voivat seurata. Mikkelissä toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana rakennus- ja purkujätteitä sekä orgaanista jätettä koskevia demonstraatioita.

BioLuuppi & BioCir

Patteristonkatu 3, 50100 Mikkeli

BioCir - Kiertotalouden sivuainevirrat uusiksi tuotteiksi -hankkeen tavoitteena on optimoida Etelä-Savon alueen orgaanisten materiaalivirtojen hyödyntämistä biokaasuna ja kierrätyslannoitteina sekä vähentää esimerkiksi haitta-aineiden aiheuttamia riskejä biokaasulaitosten toimintaan. 

BioLuuppi - Demonstraatioympäristö kiertotalouden sivuainevirroille -rinnakkaishankkeen aikana Mikkelin EcoSairilaan rakennettavassa uudessa BioLuuppi-demonstraatioympäristössä kehitetään ja pilotoidaan käytäntöjä ja menetelmiä, joilla parannetaan biokaasulaitosten energiatehokkuutta ja kannattavuutta.


Kymenlaakson agroekologinen symbioosi

Pääskysentie 1, 48220 KOTKA

Hankkeen kautta pyritään luomaan uusia alku- ja elintarviketuotannon liiketoimintamalleja, tehokkaampaa materiaalivirtojen hyötykäyttöä sekä vähentämään maataloussektorin päästöjä sivuvirtojen hyötykäytön ja uusiutuvan energian edistämisen yhdistämisellä. Toiminnan keskeisenä hyötynä on yrityksen ympäristöystävällisyyden ja taloudellisen tehokkuuden kasvattaminen hyödyntämällä muiden lähialueen yritysten toimintaa. Hankkeessa kartoitetaan Kymenlaakson toimijoiden mahdollisuudet erilaisille maaseudulla tapahtuville symbiooseille.

Biohiililiiketoiminnan kehittäminen Afrikan markkinoille

Visamäentie 35, Hämeenlinna

Biochar Africa on tutkimus- ja innovaatiohanke biohiililiiketoiminnan kehittämiseksi Keniassa, Namibiassa ja Sambiassa. HAMK Bio -tutkimusyksikkö toteuttaa hankkeen yhteistyössä suomalaisyritysten ja afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Alkuvaiheessa selvitetään paikallisia biohiililiiketoiminnan arvoketjuja, kartoitetaan potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä mietitään toimivia liiketoimintamalleja yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyöhön haetaan mukaan Afrikan biohiili- ja biokaasumarkkinoista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä.

Smart Energy Transition

Lapaunkuja 2, Helsinki, Suomi

Smart Energy Transition –tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Käynnissä on uusien teknologioiden aiheuttama globaali energiamurros, joka vaikuttaa Suomeen väistämättä. IEA (2014) on arvioinut, että globaali energiamurros tuottaa 50 000 miljardin dollarin markkinan seuraavan 20 vuoden aikana.

Smart Energy Transition –konsortio tutkii ja selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat teknologiamurroksen nopeus, suunta ja vaikutukset?    
2. Mitä uusia liiketoimintamalleja ja -ekosysteemejä on kehittymässä?    
3. Mitä osaamistarpeita ja oppimisen mahdollisuuksia piloteista löytyy?    
4. Mitä institutionaalisia esteitä ja mahdollisuuksia murroksesta hyötymiselle on?    
5. Mitä politiikkasuosituksia murroksesta nousee?    
6. Miten parhaiten tuetaan käyttäjien, tuottajien ja politiikan vuorovaikutusta?

ScenoProt

Humppilantie 14, Jokioinen

Vuonna 2030 kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Valkuaisomavaraisuutemme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin.

Kasvi-, sieni-, ja kalatuotteita syödään nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien, esim. diabeteksen ja syövän, ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun.

Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla.

Vesiruton ravinteet ja energia talteen (Elodea II)

Paavo Havaksentie 3, Oulu

Ritva.Nilivaara-Koskela@ymparisto.fi

Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavia käyttötapoja vedestä poistetun vesiruton hyödyntämiseksi ja
samalla parantaa vesistön hyöty- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hanke tuottaa tietoa vesiruton soveltuvuudesta lannoitus- ja
maanparannuskäyttöön sekä maatalouskoneiden hyödyntämismahdollisuudesta vesiruton korjuu- ja käsittelyketjussa.
Lisäksi saadaan tietoa vesirutolle sopivista säilöntämenetelmistä, joiden avulla nopeasti pilaantuva kasvimassa voidaan säilöä myöhempää biokaasutus- tai maanparannuskäyttöä varten. Tulosten pohjalta kehitetään yrityskonsepteja, joilla vesiruton keräämisestä ja jatkokäytöstä saadaaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa.



Ravinnelaskuri

Tietotie 4, Jokioinen, Suomi
Ravinnelaskuri on uudenlainen työkalu alueellisten ja valtakunnallisten ravinnekiertoja edistävien toimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä vaiheessa se luodaan viranomaisten käyttöön. Laskuri yhdistää laajoja tietoaineistoja Suomessa muodostuvista biomassoista, maataloustuotannosta ja peltomaasta sekä prosessointiteknologioista. Se laskee erilaisten nykytilan ja tulevaisuuden vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttömahdollisuuksiin valitulla alueella. Ravinnelaskuri mahdollistaa valtakunnallisen ja alueellisen ravinnekiertojen suunnittelun.

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla

Tuumalantie 17, Saarijärvi, Suomi

Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä.
 
Tutkien;
 
miten eri sähkön- ja lämmöntuotannon järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen voisi luoda mahdollisuuden taloudellisesti järkevälle tavalle tuottaa energiaa maaseutualueilla / maatiloilla,
 
miten voidaan ohjata sähkö- ja lämpökuormaa maatiloilla ja puutarhoilla sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakenne ja elinkeinotoiminnan määrä sen mahdollista,
 
uusia energiajärjestelmäratkaisuja, joilla kokonaisenergiankäyttöä maaseudulla, maatiloilla ja puutarhoilla voidaan alentaa.

Biomassa-atlas

Neulaniementie 5, Kuopio, Suomi
Biomassa-atlas kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään avoimesti kaikkien käytettäväksi. Helppokäyttöisestä palvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi investointien ja raaka-ainehankintojen suunnitteluun.

Pelilliset energia- ja kiertotalousratkaisut eli PEEK

Wolffintie 34, Vaasa

Hankkeen kehityskohteena ovat oman talouden hallinnan, energiatehokkuuden ja kiertotalouden pelilliset ratkaisut, joihin liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia.

Pelillistämishankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla voidaan systematisoida peleihin ja pelillistämiseen liittyvää, erilaista osaamista yhdistävää TKI-toimintaa sekä suunnitella, konseptoida ja demonstroida pelillistettyjä ratkaisuja sekä edistää niiden kaupallistamista.


Tarkoituksena on myös kehittää mittareita ja työkalu, jolla voidaan arvioida pelillisten ratkaisujen vaikuttavuutta oman talouden hallintaan, kestävään kehitykseen ja ilmastomyönteisyyteen liittyvissä valinnoissa valikoidussa kohderyhmässä.


Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen kasvuhakuiset teknologia-yritykset, energia- ja kiertotalousalojen yritykset, muut hankkeen tuloksista kiinnostuneet yritykset, startup-yhteisöt ja yhdistykset sekä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset.

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)

Puhoksentie 15, KITEE

Hankkeessa selvitetään viljelijöiden tarpeita kierrätyslannoitteille ja arvioidaan niiden tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta maatilojen ja koko käsittelyketjun kannalta. Tarkastelussa on biokaasun mädätejäännöksen jatkojalostuksen kehittäminen. Kierrätysravinteiden lannoituskäyttö testataan yhdessä viljelijöiden kanssa ja verrataan muihin lannotteisiin. Verkostoituminen alan toimijoiden kesken on oleellinen osa hanketta. Viljelijöiden ja tutkijoiden tiivis yhteistyö on avainasemassa.

Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542240 

Kierrätyslannoitus : Suunnittelu, käytännöt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544071 

Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla – osaamisen kehittämisen pilotointi

Siltapuistokatu 14, Pori, Suomi

Tavoitteena on tukea yritysten osaamisen uudistumista kohti kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotalousmallin mukaista toimintaa. Hankkeen tuloksena Prizztech Oy on tuottanut digitaalisen palvelun, jonka avulla yritysten on helppo luoda yleiskuva omasta kestävän kehityksen toiminnastaan ja tunnistaa liiketoimintansa kannalta merkittävimmät kehittämiskohteet. Palvelun ensimmäinen versio keskittyy ekologiseen kestävyyteen eli energiaan, veteen, materiaaleihin, jätteisiin ja päästöihin sekä tuotteiden elinkaareen ja logistiikkaan. Kestävän kehityksen kartoituspalvelun voi ottaa 30 vuorokauden ajaksi maksutta käyttöön täältä: https://granite.fi/HSEQ 

Yhteistyökumppanit: Tampereen yliopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Yara Eco Oy, Nokian tehdas

NOKIA

Envor Group Oy, Biokaasulaitos

Forssa

Envor Pori Oy, biokaasulaitos

Pori

Biolinja Oy

Uusikaupunki

Gasum Oy, Turun laitos

Turku

Tracegrow Oy

KÄRSÄMÄKI

Biokasvu Oy, Tilkasten tehdas

Kyrö

Tikalan Oy

Kalmari

Biokasvu Oy, Tarvasjoen tehdas

TARVASJOKI

HSY, Metsäpirtin kompostointikenttä

Kulloo

Honkajoki Oy

Honkajoki

Vehkosuon Komposti Oy

SAHALAHTI

Gasum Oy, Vehmaan biokaasulaitos

Vinkkilä

Gasum Oy, Riihimäen biokaasulaitos

Riihimäki

Gasum Oy, Oulun biokaasulaitos

Oulu

Biolan Oy

Kauttua

Kauttuan tehdas

Gasum Oy, Lohjan biokaasulaitos

Lohja

Gasum Oy, Kuopion biokaasulaitos

Kuopio

Gasum Oy, Kouvolan biokaasulaitos

Kouvola

Gasum Oy, Kuopion kalkkistabilointikäsittely

Kuopio

Evijärven Peruna Oy

Evijärvi

Gasum Oy, Huittisten biokaasulaitos

Vampula

Gasum Oy, Honkajoen biokaasulaitos

Honkajoki

Finnamyl Oy, Kokemäen tehdas

Kokemäki

Farmimuna Oy, Biolannoitetehdas

ORIPÄÄ

Yara Eco Oy, Viitasaari

VIITASAARI

Soilfood Oy

LUOPA

Mustankorkea Oy, Mustankorkean kompostointilaitos

Jyväskylä

Novarbo Oy

Eura

Natural Compost Oy

KAUSTINEN

Kaustisen Kompostointilaitos

Lakeuden Etappi Oy, biokaasulaitos

POJANLUOMA

Labio Oy

Lahti

Kekkilä Oy

VANTAA

Jepuan Biokaasu Oy

UUSIKAARLEPYY

Humuspehtoori Oy

Pälkäne

Biokymppi Oy

Kitee

Kiteen Sopensuon biokaasulaitos

Biokasvu Oy, Tilkasten tehdas

Kyrö

Fertilex Oy

Sastamala

Kalanjalostuksen vesien ravinteet kiertoon

Ii

Tomaatista ja kurkusta syntyvien sivuvirtojen sisältämien ainesosien kartoitus ja hyödyntäminen

Kouvola

Kotieläinkeskittymän kestävä ravinnekierrätys-palveluratkaisu

Vehmaa

Turpeettomien kasvualusta- ja kuivikemateriaalien tuotantolaitos

Eura

Biojätteen sisältämien ravinteiden kierrätys orgaaniseksi lannoitteeksi siirrettävän laitteiston avulla

Rauma

Kierrätyslannoitteet tehokkaasti käyttöön aerobisella mineralisaatiolla

Vehmaa

Paikallinen/globaali kierrätyslannoitetuotanto

Toholampi

ORSIRAKI-Orgaaniset sivuvirrat ravinnerikkaiksi kierrätysvalmisteiksi

Kuopio

Biofert

Vesilahti

IHAA-hanke

Espoo

Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti

Heinola

Mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitevalmisteeksi

Turku

Mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottilaitos alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi

Kempele

Investointi kierrätettyjen maanparannusaineiden käsittelyyn ja jalostukseen

Loviisa, Suomi

Saariston ruokoliiketoimintaketju

Kustavi, Suomi

Hygienisoitu lanta

Forssa